Panssaridivisioonaan kuului 1944 kesällä mm.
-Esikunta ja huoltoyksiköt
-Jääkäriprikaati eli kolme jääkäripataljoonaa JP:t 2,3, ja 4)
-Panssariprikaati eli kaksi panssaripataljoonaa ( noin 60 vaunua)
-Rynnäkkötykkipataljoona ( 22 rtkiä, 7 varikolla))
- Panssarintorjuntapataljoona ( 18 kpl 75mm tykkiä)
-Pioneeri- ja viestipataljoonat
-MtRsPsto 14
-PsItK 6 ruotsalaista it-vaunua
Vahvuus noin 10 500.
Kaikkiaan noin 90 erilaista panssariajoneuvoa.
Se oli kurinalainen ja hyvin koulutettu valiojoukko.
Kaluston vähyys ja vanhentuneisuus eiollut henkilöstön vika.
-Esikunta ja huoltoyksiköt
-Jääkäriprikaati eli kolme jääkäripataljoonaa JP:t 2,3, ja 4)
-Panssariprikaati eli kaksi panssaripataljoonaa ( noin 60 vaunua)
-Rynnäkkötykkipataljoona ( 22 rtkiä, 7 varikolla))
- Panssarintorjuntapataljoona ( 18 kpl 75mm tykkiä)
-Pioneeri- ja viestipataljoonat
-MtRsPsto 14
-PsItK 6 ruotsalaista it-vaunua
Vahvuus noin 10 500.
Kaikkiaan noin 90 erilaista panssariajoneuvoa.
Se oli kurinalainen ja hyvin koulutettu valiojoukko.
Kaluston vähyys ja vanhentuneisuus eiollut henkilöstön vika.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Panssaridivisioona siirrettiin keväällä-44 Itä-Karjalasta Kannakselle Viipurin alueelle Päämajan reserviksi.
Se suoritti useita vastahyökkäyksiä,viimeisen Vuosalmella enää osillaan.
Hyökkäys epäonnistui ja PsD:n osat alkoivat irtautua taistelusta.
Tällöin puolustavan JR 7:n komentaja tuore Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth soitti kenraali Lagukselle ja ilmoitti: " Herra kenraali,teidän joukkonne pakenevat".
Ja mistä löytyy lähdeviite tähän uusimpaan Tarkkistietoon?
No koskas pöhveIi mitään lähteitä olis käyttänyt, valituista paloista litaniansa kopioi, satoja kertoja.
Esimerkiksi Aatun elämäkerrasta tai JR 7:n historiikista.
Kyllä se löytyy PsD:n historiasta.Siis pakeneminen .Tuskin Aatun soittoa.
Kirjoitan vain sotahistorian todistettuja faktoja.
Tarkkis-poika ei niitä ymmärrä,koska ei tunne historiaa.
Vain stallarien valeet kelpaavat.
Pari juttua Laguksesta:
Laguksen tulo Kuuterselkään kesti kun herrat Pajari ja Lagus kiisteli kenen hattuun sulka otetaan, jos se on tullakseen?
"Olen tullut tänne paikkaamaan reikiänne" kerrotaan L:n sanoneen Pajarille. Halsti kertoo kirjassaan Aika vaatii veronsa, kuinka kova vääntö mahdollisesta "voiton kunniasta" käytiin. W.H.H.:n mukaan hänen neuvostaa Pajari antoi periksi koska tuleva taistelu oli kovin riskaabeli juttu.
Laguksen toimet ja Kuuterselän taistelu.
Laguksen Jääkärien veri valutettiin Kuuterselän myöhästyneessä vastaiskussa ja silloin lähti Panssaridivisioonaan kuuluneesta Jääkäriprikaatista se kokenein aines taivaan tuuliin tai kenttäsairaaloihin! Tuo "SuRullisen" kuuluisa myöhästyminen aiheutui OSALTAAN siitä kun Pajari ja Lagus kiistelivät tuntikausia siitä kumpi ottaa johtaakseen vastaiskun Kuuterselkään, ja siis kunnian taistelusta jos se on voitollinen! Lagushan rehvasteli Pajarille tulleensa vain ilmoittamaan, että he ajavat "läpi"... Sillä arvovaltakiistelyllä oli varmasti oma osuutensa, koska jos sopua ei olisi syntynyt operaation johtamisesta niin Lagus olisi todennäköisesti viivytellyt ja odottanut ehdotonta määräystä Päämajasta... Halsti antoi Pajarin esikuntapäällikkönä lopulta neuvon esimiehelleen luovuttaa noin riskaabeli homma suosiolla Lagukselle. Vastahyökkäys myöhästyi monta tuntia ja se vaikutti osaltaan sen epäonnistumiseen. Kenties osin tuonkin johtamisepisodin takia, koska naapuri ehti varustaa asemansa mm. kaivautumalla.
Wolf H. Halsti Muistelmat II 1939-1948 Aika vaatii vetonsa Otava 1974
Sivulta 308 sivulle 311:
Lagus Pajarille:
"Minut on lähetetty tänne paikkaamaan reikiänne"
"En ota keneltäkään ohjeita"
Pajari: s. 309
"Tuo tyyppi (Lagus) aikoo tehdä itsestään isänmaan pelastajan meidän kunniamme kustannuksella"
Tämä Lagus-Pajari episodi tapahtui noin klo 16:n maissa ja vastahyökkäys Kuuterselkään alkoin klo 23:n vaiheilla. Siis armottomasti myöhässä!
Erään mielipiteen mukaan Pajarin ja Laguksen keskinäinen riitely ei olisi kuitenkaan viivästyttänyt vastahyökkäyksen alkamista, koska Panssaridivisioona oli riidan aikana vasta ryhmittymässä vastahyökkäykseen. Vastahyökkäys viivästyi koska Panssaridivisioonan pääosat eivät olleet Kuuterselässä, vaan ne joutuivat siirtymään sinne oltuaan valmiina toimimaam Kivennavan suuntaan. Suomalaiset olivat kenties arvioineet vastustajan aikeet väärin. Siirtyminen päivänvalossa venäläisten ilmatoiminnan häiritsemänä otti aikaa. Toisaalta oliko silloin kovin pimeää illallakaan?
Tästä "kaikkien tilanteiden herrasta" pari sanaa tähän loppuun:
Laguksella oli joissakin suhteissa vaikea luonne. Taisi olla tyypillinen ylimielinen suomeruotsalainen. Hän teki jo Talvisodassa Summan murruttua samanlaisen "entreen", hämmentäen siellä pari päivää ja lähtien sitten pois, kuten myös kesällä 1944 Pajarin komentopaikalle. Kolmannen kerran hän teki saman tempun A. Ehrnroothille Vuosalmella. Siinä tapauksessa Ehrnrooth pääsi kuittaamaan, kun Laguksen(kin) miehet joutuivat tulimyrskyssä antamaan periksi. Ehrnroothin lyhyt ilmoitus Lagukselle kuului: "Herra kenraali, miehenne pakenevat taistelusta."
Aika usein olen esittänyt tasolla kirjoittaja, kirjan nimi, sivunumero. Itse et moiseen pysty!
Ilmeisesti sepitit tuonkin?
Onko pakeneminen = vetäytyminen ja Aatun soiton sepitit itse?
PöhveIi ei osaa mitään:-D
Mistään kylätappelusta ei ollut kyse. Tyrjän rykmentin tappiot olivat kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneina jatkosodan aikana 5 500 miestä. Rykmentti menetti kesällä 1944 yhteensä 2 620 miestä.
Ehrnrooth kävi Vuosalmella jälleen kerran lähellä kuolemaa. Hän oli tarkastamassa erästä konekivääriasemaa, kun suorasuuntaustykin ammus räjähti aivan aseman edessä.
”Kun nousin ylös, jalkojeni välissä oli päätön mies. Hän oli suojannut henkeni, minä seisoin hänen takanaan.” Ehrnrooth joutui jälleen kerran miettimään miksi sinä, miksi en minä?
Taistelut kuluttivat joukkoja. Tilalle tuli vihreitä täydennysmiehiä, joilla ei ollut rintamakokemusta. Joukossa oli nuoria 18-vuotiaita poikia.
Kenraali Ruben Laguksen panssaridivisioona oli menettänyt paljon miehiä kesän suurtaisteluissa. Todellisista Laguksen miehistä ei ollut kuin rippeet jäljellä Vuosalmella. Niinpä panssaridivisioonan yksi harvoista epäonnistuneista vastahyökkäyksistä sattui Vuosalmella, kun divisioonan piti hoitaa vastahyökkäys Ehrnroothin rykmentin lohkolla.
Ehrnroothin mielestä vastahyökkäys oli turha operaatio ja hän ilmoitti mielipiteensä divisioonaansa palanneelle kenraalimajuri Aarne Blickille. Divisioonan komentaja oli samaa mieltä, mutta oli myöhäistä peruuttaa hyökkäys, tulivalmistelu oli juuri alkamassa.
Hyökkäys epäonnistui, joukkoja ei saatu liikkeelle. Eräs pataljoona jätti asemansa. Ruben Lagus joutui korvat punoittaen ottamaan vastaan Ehrnroothin ilmoituksen. ”Herra kenraali, ikävä velvollisuuteni on ilmoittaa, että herra kenraalin joukot pakenevat.”
Ilmoitus oli kylmän rauhallinen, äänessä ei ollut vahingoniloa. ”Mutta sodan voittaa se, joka voittaa viimeisen taistelun”, Ehrnrooth sanoi.
http://brantberg.fi/Sotaupseerit - Adolf Ehrnrooth.htm
” Siinä tapauksessa Ehrnrooth pääsi kuittaamaan, kun Laguksen(kin) miehet joutuivat tulimyrskyssä antamaan periksi. Ehrnroothin lyhyt ilmoitus Lagukselle kuului: "Herra kenraali, miehenne pakenevat taistelusta."
Vetäytyminen ei ole = pakeneminen ja löytyykö lähde tällekin väitteelle muka Halstin kirjasta?
Wolf H. Halsti Muistelmat II 1939-1948 Aika vaatii veronsa Otava 1974
Sivulta 308 sivulle 311
Avaaja jätti tottakai kertomatta, että panssarivaunuista käyttökelpoisia oli vaivaiset 12kpl: 10 T34 ja 2 KV1. Loput olivat täysin vanhentuneita T26 ja T28-vaunuja, joilla ei ollut mitään tekoa vuonna 1944.
Stugit olivat toki pätevää kalustoa, mutta panssaroidun kaluston määrä oli todellisuudessa vain noin 40 vaunua, sis. it-vaunut, eikä 90.
Oliko edes 12 modernia vaunua? Taisi olla vain yhdessä komppaniansa 6-7 noita vaunutyyppejä. Stugeja ei ollut toimintakunnossa 22 enempää milloinkaan.
” Stugeja ei ollut toimintakunnossa 22 enempää milloinkaan.”
Oli tietenkin! Valehtelet aina kun on kyse luvuista!
Suomi osti yhteensä 59 kpl StuG III -vaunuja Saksalta vuosina 1943 ja 1944. Yhden vaunun hinta oli 165 000 valtakunnanmarkkaa (kahden komentovaunun 168 000 RM), eli 3,2 miljoonaa Suomen markkaa. Vaunut tuhosivat 87 vihollispanssaria omien tappioiden ollessa 8 vaunua. 29 vaunuista ehti jatkosodan taisteluihin. Koska varaosista oli puutetta, yksi vaunu purettiin osiksi. Loput 30 vaunua eivät ehtineet jatkosotaan.
Oliko vaikea tunnustaa että tuolla fiktiivisellä panssaridivisioonalla oli vain puolen tusinaa modernia panssarivaunua (T-34/76 tai KV). Sen "iskuvoima" oli pelkkä puolustusase StuG III rynnäkkötykki jolla ei ollut offensiivissa ominaisuuksia. Mitään motorisoitua "panssarijääkärivoimaa" ei ollut. Oli vain 4 polkupyöräpataljoonaa. Ei ollut myöskään telalavettisia tykkejä (esim StuG H) tykistö patteristossa. Oli traktoreilla vedettäviä tykkejä 12 kpl. Yksikön offensiivinen liikkuvuus oli siis varsin vaatimatonta luokkaa.
” Oliko vaikea tunnustaa että tuolla fiktiivisellä panssaridivisioonalla oli vain puolen tusinaa modernia panssarivaunua (T-34/76 tai KV). Sen "iskuvoima" oli pelkkä puolustusase StuG III rynnäkkötykki jolla ei ollut offensiivissa ominaisuuksia. ”
On, koska väitteesi ei pidä paikkaansa! Rynnäkkötykit hyökkäsivät Kuuterselässä ja tuhosivat parikymmentä erilaista neukkutankkeja, lukemattomia suorasuuntaus- ja past-tykkejä ja elävää voimaa menettäen siinä 5 omaa rybnnäkkötykkiä!
”Mitään motorisoitua "panssarijääkärivoimaa" ei ollut. Oli vain 4 polkupyöräpataljoonaa. ”
Jotka olivat varsin liikkuvia Kannaksen etäisyyksillä!
””Ei ollut myöskään telalavettisia tykkejä (esim StuG H) tykistö patteristossa. Oli traktoreilla vedettäviä tykkejä 12 kpl. Yksikön offensiivinen liikkuvuus oli siis varsin vaatimatonta luokkaa.”
Raskas patteristo 14 12 kpl 150 mm:n saksalaisia kenttätykkejä m 40 ja asianmukainen vetokalusto! Liikkuvuus ja tulivoima oli TODELLISUUDESSA erinomanen!
Divisioonan vahvuus oli vain 9345 miestä. Panssaritorjunta koostui 4 komppaniasta joista 3 käytti 50 mm tykkejä.
NL laittoi prikaatin verran pst-miehiä ja nämä Stugit tuhosivatkin.
Vain 5 kpl ja neukku menetti itse 20 tankkia ja runsaan määrän tykkejä!
Avauksen väte divisioonan ”tuhoutumisesta” Kuuterselässä n täysin naurettava ja tiedät sen itsekin!
Liioittelulla munaat aina itsesi perusteellisesti!
Olisko ps-"divisioonasta" ollut enemmän hyötyä jos se olisi jaettu 4 taisteluosastoon, jossa jokaisessa olisi ollut jääkäripataljoona ja komppania stugeja/T-34:sia?
Näin olisi saatu hajautettua voimaa useampaan paikkaan, erityisesti hyvin liikkuvan pst-voiman muodossa. Suomeltahan puuttui 75mm PAKeilta kunnon vetokalusto, mikä haittasi niiden käyttöä. Stugeilla ei olisi ollut samaa ongelmaa.
Yleisesti ottaenhan ps-kalustoa ei nimenomaan saisi hajauttaa, mutta SUomen tapauksessa se olisi ollut perusteltua koska meiltä puuttui edellytykset sen keskitettyyn hyökkäykselliseen käyttöön.
Siis kolmeen taisteluosastoon piti sanomani.
Kaikkein yksinkertaisinta olisi ollut perustaa ilmatorjuntapanssarivaunukomppania, mikä olisi suojannut maataistelukoneilta, jos taktiikka oli Laatikaiselta noin pahasti pielessä kuin Puroma kertoo, ei mitään ollut tehtävissä, nämä jätkät olivat yksinkertaisesti liian tyhmiä ovelalle vastustajalle, jolla päinvastoin idiootit istuivat vaunuissa ja terävä pää johti. IV ak:ssa idiootit johti ja teräväpää istui vaunuissa tapettavina.
” Kaikkein yksinkertaisinta olisi ollut perustaa ilmatorjuntapanssarivaunukomppania”
Juuri sellainen PS-Divisioonalla oli ja sn kalustona oli liikkuvalla ps-alustalla olevat 40 mm:n ruotsalaiset Bofors-ilmatorjuntakanuunat! Ne olivat tehokkaita aseita!
IT-vaunun nimi oli Landsverk Anti II (40 ItPsv 41) ja niitä oli PS-Divisioonalla 6 kpl. Yksi löytyy Parolan Panssarimuseosta!
ilmatorjuntapanssarivaunut olivat IT-joukoissa, aivan eri tehtävissä kuin suojaamassa Albertteja.
Äyräpäässä "panssarijääkärit" floppasivat vastahyökkäyksestä ja peloissaan lähtivät lippahivohkaan. Lagus sai nähdä kuinka panssaridivisioona oli enää vain varjo entisestään. Ja sitten meillä väitetään että "elokuussa 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan".
Tosiasiassa Suomen armeijan sotilaat olivat valmiimpia rauhaan enemmän kuin koskaan sitten 13.3.40. Suomen on turha rakentaa selviytymisstrategiaansa sodalle vaan sodan välttämiselle. Tarvitsemme hyvää diplomatiaa ja ulkopoliittista osaamista.
Äyräpäässä ei ollut panssareita eikä jääkäreitä.
Hän minne menee kustavtulee… on Tarkkispojan motto;-D
” Äyräpäässä "panssarijääkärit" floppasivat vastahyökkäyksestä ja peloissaan lähtivät lippahivohkaan. Lagus sai nähdä kuinka panssaridivisioona oli enää vain varjo entisestään. Ja sitten meillä väitetään että "elokuussa 1944 Suomen armeija oli vahvempi kuin koskaan".”
USKO JO! PS-Divisioonan jääkäripataljoonat EIVÄT OLLEET VUOSALMELLA VUOKSEN ITÄRANNALLE eli Äyräpäässä! Ne taistelivat Vuoksen länsirannalla jatoki välillä luovutettiin maata, mutta karkuun ei lähdetty!
”Tosiasiassa Suomen armeijan sotilaat olivat valmiimpia rauhaan enemmän kuin koskaan sitten 13.3.40. Suomen on turha rakentaa selviytymisstrategiaansa sodalle vaan sodan välttämiselle. Tarvitsemme hyvää diplomatiaa ja ulkopoliittista osaamista.”
TODELLISUUDESSA Stalin oli viiden torjutun hyökkäyksen perään syyskuussa ITSE VALMIS RAUHAAN!
Selviytymisessä toki käytetään kaikkia keinoja! Joskus oli YYA ja liturgia tapetilla ja nyt muut keinot!
Päämajan "Ihmemies ja joka paikan sukkula" Lagus olikin hurri! Mannerheim lähetti hänet sekoilemaan Talvisodassa Summaan, siis Lähteen lohkolle, kun murtuma oli jo tapahtunut ja joukot oli jo muutenkin johtosuhteiltaan sikin sokin sekaisin. Parissa päivässä Lagus lähti sinne mistä oli tullutkin...
Jatkosodassa 1944 hän tuli Kuuterselkään "paikaamaan reikiänne", kuten Halsti kirjoittaa Laguksen sanoneen Pajarille. No turpiin tuli sielläkin kun tykistöä ei annettu lainkaan tueksi. Olihan heillä hiukan omaakin tykistöä mutta ei riittävästi vastahyökkäuksen tukemiseen. Kuuterselkään kaatui ja haavoittui Panssaridivisioonan paras aines ja siellä lähti puhti joukosta.
Loput alamäki olikin tämän Kuuterselän typerän operaation seurausta. Vuosalmella Ehrnrooth pääsi kuitaamaan kuinka "herra kenrrrraalin miehet pakenevat taistelusta! Täydennysmiehet kun olivat jo toista maata... Lagus lienee aiemmin vinoillut Er.P. 25 uimamaistereista, jotka tuli monesti yli Vuoksen takaisin Vuosalmelle ja joita se Aatu lopussaan ammutti tykistöllä kun he antautuivat Äyräpään kirkon raunioilla.
Lammaslaulu
Sen päätimme pyhästi,
karvaa ei yhtään anneta, mää!
Ei karvaa - sanomme - mennä
saa ennen koko pää!
Kovin kaunista, kuoroon samaan
koko lauma kun määkyy, mää,
kaikki kirjavat, mustat ja valkeet
päin taivasta huutaa: bää!
Katri Valan lokakuussa 1939 kirjoittama runo.
(Karti Vala: Minussa ei ollut pelkoa, siv.177. WSOY 1991 Toimittanut Kerttu Saarenheimo.)
Jääkäripataljoonien miehistötaso vajosi paitsi Kuuterselän myös Talin vastahyökkäyksissä. Äyräpäässä sen riveissä alkoi olla jo melko kehnoa ainesta.
Vuosalmella PS-Divisioonan jääkäripataljoonat eivät olleet mukana Äyräpäässä tai ylipäätään Vuoksen itärannalla vaan ainoastaan Vuoksen länsirannalla ja sieltä ei todellakaan paettu vaan vihollisen eteneminen pysäytettiin! Lopullisesti!
Tarkkispoika ilmeisesti kuulee ääniä ”sata kertaa” harvan päänsä sisällä?
Kuten tuossa yllä todettiin, oli Kannaksella etäisyydet lyhyet ja liike sinänsä pienempää kuin avoimilla aroilla tai Ranskan maaseudulla.
Yrittikö Suomi hankkia Saksan sotasaalisvarastoista Char B1-vaunuja? Jos ei, niin miksi? Vaunuhan olisi ollut Suomen olosuhteissa aivan huippuvehje, kun liikettä ja nopeutta ei samalla tavalla tarvinnut kuin muualla ja sen suojaus olisi kestänyt hyvin kuritusta Kannaksen lyhyillä etäisyyksillä. Tulivoimakin olisi ollut ainakin sinnepäin, joskin vahvemmin suojatut T-34/85 olisi tuottaneet varmasti ongelmia.
Heikompi kuin BT-42.
Vain tykin kaliberissa. Panssaroinniltaan Char B1 oli paljon vahvempi ja sillä oli 76mm haupitsin lisäksi myös 47mm pst-tykki ja konekivääri.