"8.9. Mannerheimin päiväkäsky: »Olen vakuuttunut siitä, että Suomen kansa voi säilyttää itsenäisyytensä ja turvata tulevaisuutensa vain sillä edellytyksellä, että se pyrkii vilpittömiin suhteisiin naapurimaihin. Olen sen vuoksi ehdottanut rauhanneuvotteluja Neuvostoliiton kanssa jne.» (kts. sanamuotoa)
Refl. Kieroa ja valheellista.
Ei Mannerheim senvuoksi ole näin menetellyt, vaan sentähden että sota on mennyt niinkuin on mennyt.
Refl. 10.9.44: Jos olisi tehty rauha viime keväänä (huhti-toukokuussa):
1) Sodan kulku oli silloin jo selvä ja sotilaiden olisi pitänyt voida se nähdä.
2) Rauha olisi voitu tehdä. Jos Mannerheim, Ryti ja hallitus olisivat sille kannalle asettuneet, olisi Suomen kansa kyllä sen hyväksynyt. Myös asia saksalaisten kanssa olisi sillä edellytyksellä voitu selvittää.
3) Vaikka ehdot nyt eivät olisi vaikeammat kuin silloin, olisi asia ollut meille edullisempi:
a) Mitä aikaisemmin olisimme eronneet sodasta, sitä paremman vaikutuksen olisi tehnyt meille.
b) Emme olisi menettäneet niitä kaatuneita ja invalideja, jotka sen jälkeen olemme saaneet.
c) Ei olisi tehty Ryti-Ribbentrop-sopimusta. Se on meidän arvoamme alentanut sekä liittoutuneiden keskuudessa että, senjälkeiset tapaukset huomioon ottaen, syksyllä saksalaisten keskuudessa. Sillä tämä menettely – sopimuksen tekeminen ja sitten sen purkaminen ei ole meille tuottanut kunniaa. Se ei myöskään ole meidän katsantokantamme mukainen. Eikä se meidän asiaamme Kremlissä ole edistänyt.
d) Nyt olemme irtautuneet sodasta vasta sitten, kun sokeakin näkee, miten sota menee."
Refl. Kieroa ja valheellista.
Ei Mannerheim senvuoksi ole näin menetellyt, vaan sentähden että sota on mennyt niinkuin on mennyt.
Refl. 10.9.44: Jos olisi tehty rauha viime keväänä (huhti-toukokuussa):
1) Sodan kulku oli silloin jo selvä ja sotilaiden olisi pitänyt voida se nähdä.
2) Rauha olisi voitu tehdä. Jos Mannerheim, Ryti ja hallitus olisivat sille kannalle asettuneet, olisi Suomen kansa kyllä sen hyväksynyt. Myös asia saksalaisten kanssa olisi sillä edellytyksellä voitu selvittää.
3) Vaikka ehdot nyt eivät olisi vaikeammat kuin silloin, olisi asia ollut meille edullisempi:
a) Mitä aikaisemmin olisimme eronneet sodasta, sitä paremman vaikutuksen olisi tehnyt meille.
b) Emme olisi menettäneet niitä kaatuneita ja invalideja, jotka sen jälkeen olemme saaneet.
c) Ei olisi tehty Ryti-Ribbentrop-sopimusta. Se on meidän arvoamme alentanut sekä liittoutuneiden keskuudessa että, senjälkeiset tapaukset huomioon ottaen, syksyllä saksalaisten keskuudessa. Sillä tämä menettely – sopimuksen tekeminen ja sitten sen purkaminen ei ole meille tuottanut kunniaa. Se ei myöskään ole meidän katsantokantamme mukainen. Eikä se meidän asiaamme Kremlissä ole edistänyt.
d) Nyt olemme irtautuneet sodasta vasta sitten, kun sokeakin näkee, miten sota menee."
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jälkiviisaus on viisauksista imelin.
Jopa stallarit pystyvät siihen,saati Paasikivi.
Hänen harminsa tosin on ymmärrettävä,koska hänen mielipiteensä oli keväällä kärsinyt tappion.
Vastassa ei ollut vainMannerheim,vaan hallitus ja eduskunta.
Rauhanehdot katsottiin liian koviksi.
Ribbentrop-sopimus taas oli seuraus huonosti sujuneista taisteluista. Sillä haluttiin estää rintaman luhistuminen ja taata Saksan apua.
Paasikivi sai aikanaan hyvityksen ja nousi kansakunnan kaapin päälle.
Hän pysäytti kommunistien etenemisen.
Ihme miten tätä Mannerheimia yhä palvotaan erehtymättömänä. Tosiasiassa sen ukon vuoksi 66 000 meidän miestä kuoli 1941-45.
Ei suinkaan! Kyllä ne kuolivat vihollisen takia eikä Jatkosodasta päättänyt suinkaan yksi ainoa ihminen!
"16.9. Toissa iltana Hackzell sairastui Moskovassa.
Samana iltana näyttää olleen neuvottelijoilla ensimmäinen kokous. Yöllä eilistä vasten saksalaiset koettivat vallata Suursaaren, mutta lyötiin takaisin.
Refl. Tämä saksalaisten menettely osoittaa jälleen, miten huonoja poliitikkoja ja psykologeja he ovat. He helpottivat suuresti meidän uutta asennoitumistamme.
Kts. lehtiä.
Suursaarella venäläiset lentokoneilla pommittivat saksalaisia joukkoja, jotka olivat nousseet maihin. Siis: me taistelimme yhdessä venäläisten kanssa."
Paasikivi oli vaarallinen jees-mies myöntyvyyslinjansa kanssa. Hän ei päässyt siten aivan sisimpään piiriin vallankäytössä. Lähelle sitä kyllä. Ei ytimeen. Tosiasiassa Paasikivi tietenkin myös teki politiikkaa. Päiväkirjat julkaistaisiin joskus ja hänen oli jyristävä teeskennellystikin N-liiton mieliksi linjansa mukaisesti. Uuden ajan miehet puhuivat näin, koska "luottamus" oli säilytettävä. Historiat laitettiin myös uusiksi.
Esim. Ragnar Nordström näki suoraan sodan johtamisen läpi ja huomasi salaisneveljeilyn vihollisen kanssa. Tästähän Paasikivikin oli ilmeisesti ainakin osaksi perillä. Tosiasiassa siis Ryti ja Mannerheim olivat Stalinin liittolaisia koko ajan
Ihmeelista miten paljon Pasikiveä palvotaan erehtymättömänä valtiomiehenä.
Nimittä sitä valheeksi ja kieroiluksi, että sanoi itse asiassa samaa, mitä herra itse sanoi myöhemmin, että pitää pyrkiä vilpittömiin suhteisiin naapureiten kanssa.
Relf. Jos olisi tehty rauha viime keväänä ( huhti-toukokuussa):
1)" Sodan kulku oli silloin jo selvä ja sotilaiden olisi pitänyt se silloin nähdä."
Sodan kulku alkoi olla sotilasjohdolle selvä jo silloin kun Pasikivi uskoi Saksan voitton v.1941.
2) " Rauha olisi voitu tehdä. Jos Mannerheim, Ryti ja hallitus olisivat sille kannalle asettuneet, olisi Suomen kansa sen kyllä hyväksyneet. Myös asia saksalaisten kanssa olisi sillä edellytyksellä voitu selvittää."
Itse asiassa Molotov ei maaliskuun neuvoteluissa hyväksynyt minkäänlaista selvitystä saksalaisten kanssa vaan vaati ryhtymistä sotatoimiin Saksan armeijaa vastaan heti. Moinen selvitely olisi tulkitu Moskovassa kieroiluksi.
Myöskään Saksa ei olisi hyväksynyt erillisrauhaa. Sitä itse asiassa kokeiltiin joulukuussa -43 kun Suomen ulkoministeri meni Berliiniin selvitelemään asiaa. Se vaikuti yhtenä tekijänä Rytin-Ribbentrop-sopimuksen syntyyn.
3) " Vaikka ehdot nyt eivät ole vaikeammat kuin silloin, olisi asia ollut meille edullisempi."
Ei olisi ollut.
a) " Mitä aikaisemmin olisimme eronneet sodasta, sitä paremman vaikutuksen olisi tehnyt meille."
Seurauksena Suomi olisi joutunut käytännössä kahden suurvallan taistelutantereeksi, koska Suomi ei olisi voinut yksin riisua saksalaiset joukot aseista ja sen lisäksi olisi pitänyt saattaa armeija rauhanajan kannalle. ( NL lupasi apua " tarpeen vaatiessa", joka olisi ollut vältämätöntä.
b) " Emme olisi menettäneet niitä kaatuneita ja invaliideja, jotka olemme saaneet."
Olisimme kuitenkin menettäneet miehiä kaatuneina ja saaneet invaliideja Saksaa vastaan käydyssä sodassa.
c) " Ei olisi tehty Ryti-Ribbentrop-sopimusta sopimusta."
Se takasi saksalaisten avun ja pelasti Suomen.
" Se on meidän arvoamme alentanut sekä liittoutuneiden keskuudessa että, sen jälkeiset tapaukset huomioon ottaen, syksyllä saksalaisten keskuudessa."
Kenen keskuudessa alensi, kenen ei. Aina ei voi olla kaikille mieliksi. Saksalaisten harjoitamalla Lapin poltamisella ei ollut mitään yhteyttä R-R-sopimukseen liityneiten tapahtumien kanssa.
" Sillä tämä menettely - sopimuksen tekeminen ja sitten sen purkaiminen ei ole tuottanut meille kunniaa. Se ei myöskään ole meidän katsantokantamme mukainen."
Kansainväliseen politiikaan kuuluu, että yhtenä hetkenä sopimuksia solmitaan ja toisena hetkenä se puretaan. En tiedä, mihin " katsantokantaamme " Pasikivi edes viitaa. Minä ainakin olen epätietoinen sellaisesta.
Sen lisäksi, kyseessä ei ollut valtiosopimus vaan valtion päämiehen henkilökohtaisnesti antama kirjallinen vakuutus toimia " yhteisymmärryksessä" Saksan kanssa sotaa ja rauhaa koskevissa asioissa. Siksi se ei sitonut seuraavaa presidenttiä Mannerheimiä.
d) " Nyt olemma irtaantuneet sodasta vasta sitten , kun sokeakin näkee, miten sota menee."
Sodasta irtaantumiselle ei ollut aikaisemmin mahdollisuuksia.
Ei voi muuta sanoa, että kyseessä on kaiken arvostelukyvyn alapuolella kirjoitettu tekele, ei kypsän valtiomiehen mieteitä.
Paasikivi kritisoi sitä vuonna 1944 että Suomessa "ulkopolitiikkaa ei ole hoidettu päällä vaan takapuolella".
Hän kritisoi ankarasti mm Procopeta siitä että tämä oli tuhlannut Usassa aikaa veljeilemällä Rooseveltin hallinnon vastustajien kanssa sen sijaan että olisi luonut yhteyksiä hallintoon. Sama Procope vielä syyskuussa 1944 esitti että Suomi pysyy Natsi-Saksan liittolaisena.
*****Penna Tervo*****
Ainakaan avauksessa lainattu kirjoitus ei ollut mitään kritikiia, vaan aivan jotain muuta. Selitelee vastoin parempaa tietoa ( jonka oli saanut itse Moskovassa maaliskuussa), että olisi voitu selvitellä Saksan kanssa sodasta irtaantumista ja se olisi ollut sillä selvä. Sillä Molotovin vastaukset Pasikiven kysymyksiin toi selvästi esille, ettei NL olisi hyväksynyt minkäänlaista sopuilua saksalaisten kanssa.
Miksi Pasikiven " historiantulkinta" kevään ja kesän tapahtumista pidetään luotettavampana kuin alkuperäislähteitä, jotka osoittavat asioten laidan olleen toisin?
Mannerheimin palvojat riensivät puolustamaan idolinsa katastrofaalisia päätöksiä. 1941-44. Uskomatonta matelua.
Enemmänhän+itse+matelet+kun+sepittelet+hatiusta+tyhjästä+stallariversioitasi!+Kannatuksesi+Suomessa+on+vain+0,01+%+ja+Suomen+kansa+tietää+ja+tuntee+toki+sinua+paremmin+marskin+teot!
Paasikiven teksti on vain ajan hengen mukaista jumalanpalvelusta. Hän tiesi valehdelleensa tuota skrivatessaan
"19.9. 44 Refl.
Hirmuinen on maamme kohtalo: Ja tämä johtuu meidän omasta tyhmyydestämme. Mitä tästä tulee?
Meillä ei ole poliittista älyä. Ja sitä tarvitsisimme paljon enemmän kuin useat muut maat, koska meidän asemamme on niin vaikea. Mutta poliittisesti me olemme vähälahjaista kansaa. – Aivan kuin saksalaiset."
Tuohon saakka Paasikivi oli linjansa mukaisesti palvonut Saksaa
Miksi koko sodanjälkeinen historiankirjoituksemmekin joutui tuo "ratsumestari" panttivangiksi? Kymmenet vuodet menivät selitellen että "Suomi ajautui jatkosotaan" vaikka se oli juuri täysin kohtuuttoman keskeiseen asemaan päästetyn Mannerheimin politiikan tulos. Suomessa suurin osa kansasta antoi huijata itsensä ihailemaan miestä joka ei koskaan ollut voitokas missään.
Mannerheimilla oli valtava arvovalta.
Suomi joutui 1939 suurvallan hyökkäyken kohteeksi. Ylipäällikkö Mannerheim keräsi silloin aiemman lisäksi arvovallan,joka kesti isänmaallisen väestönosan silmissä jopa jatkosodan tappion ja täysin epäonnistuneen presidenttikauden.
Häntä arvostettiin ja ihailtiin syystä ja syyttä. Kritiikkiä tuli varsinkin äärivasemmalta, mutta historiantutkimus alkoi paneutua Mannerheimiin vasta 1960-luvulla.Siihen asti uskottiin
hänen muistelmissaan antamaan historiantulkintaan. Sen virheiden osoittamiseen tarvittiin kolmen ulkomaisen tutkijan alkusysäys.
Ilman Mannerheimia olisimme olleet osa NL:a kaikkine seurauksineen. Ehkä jo 1918 alkaen.
Vastaavaa henkilöä ei historiassamme ole toista, eikä tule.
Manneheim ei ollut poliitikko, vaan sotilas ja ylipäällikkö. Politiikkaa hoitivat aivan eri miehet.
,,,,Ilman Mannerheimia olisimme olleet osa NL:a kaikkine seurauksineen. Ehkä jo 1918 alkaen.,,,,
Ei m-heimi mikään sotilasnero ollut, kaikkea muuta. Kesän -44 katastrofi oli hänen syytään ja meinasi itsenäisyyskin mennä.
----Vastaavaa henkilöä ei historiassamme ole toista, eikä tule.,,,,,
TOIVOTTAVASTI EI !
” Ei m-heimi mikään sotilasnero ollut, kaikkea muuta. Kesän -44 katastrofi oli hänen syytään ja meinasi itsenäisyyskin mennä.”
HeHe! Neukku oli voimistunut suunnattomasti eikä SE suinkaan ollut marskin vika. Niillä voimilla suurhyökkäyksen alku onnistui ilman muuta! Kyse oli siitä, mitä tehdään läpimurronnjälkeen!
Mannerheim oli takin kääntäjä vailla vertaa, koetti aina hakeutua voittajan leipiin, muusta viis. 1941 oli vielä täynnä pyhää vihaa kaatamassa Leninin rosvokoplaa mutta vain 3 vuotta myöhemmin laulaa sen puolesta suloisia seireenin lauluja, ei mitään ongelmia.
” Mannerheim oli takin kääntäjä vailla vertaa, koetti aina hakeutua voittajan leipiin, muusta viis. 1941 oli vielä täynnä pyhää vihaa kaatamassa Leninin rosvokoplaa mutta vain 3 vuotta myöhemmin laulaa sen puolesta suloisia seireenin lauluja, ei mitään ongelmia.”
Ei marski olllut todellakaan mikään Tarkkispoika! Ei hän tuntenut sen paremmin ”pyhää vihaa” kuin ”lauloi suloisia”!
Sodan johdossa pitää olla kylmä järkimies! Stallarit ovat sitten omassa kevyehkössä sarjassaan:-D
" 2) Rauha olisi voitu tehdä. Jos Mannerheim, Ryti ja hallitus olisivat sille kannalle asettuneet, olisi Suomen kansa kyllä sen hyväksynyt. Myös asia saksalaisten kanssa olisi sillä edellytyksellä voitu selvittää. "
Ehdottomasti ei. Stalin ei olisi suostunut siihen, että Suomi olisi neuvotellut Stalinin ja Hitlerin kanssa Suomen asemasta samaan aikaan.
Nainen