Penal substitution -teorian kannattajat - joita monet helluntailaiset ja luterilaisetkin ovat - ovat sitä mieltä, että Jeesus vapaaehtoisella uhrillaan lepytti Jumalan vihan, jota Jumala tunsi ihmiskunnan syntiä kohtaan. Koska ihmiskunta oli Aadamin lankeemuksesta lähtien tehnyt yksilöinä ja yhdessä syntiä Jumalaa vastaan, myöskin lepytysuhrin tuli tulla ihmisten keskuudesta.
Teoriassa on norsulauman mentäviä aukkoja. Jos ja kun kerran Jeesus LEPYTTI Jumalan vihan ihmiskunnan syntiä kohtaan, mistä ihmeestä Jumala kykenee VIELÄ ammentamaan vihaa niitä kohtaan, jotka eivät (vielä) usko? Eikö Jeesuksen tarjoama lepytysuhri tosiasiassa lepyttänytkään Jumalaa? Ilmiselvästikään ei. Tästä on vedettävissä ainostaan yksi johtopäätös: tämän harhaopin taustaoletuksena on ajatus, että Aadamin lankeemus ja sen vaikutukset ihmiskuntaan painavat Jumalan vaa'assa paljon enemmän kuin Jeesuksen ristinkuolema ja sen vaikutukset.
Jeesuksesta sanotaan, että hän oli Jumalan Karitsa, joka OTTI POIS maailman synnin. Jos maailman synti tuli POIS OTETUKSI ristillä, kuinka ihmeessä Jumalalla on enää mitään, mistä syyttää ihmiskuntaa? Tähän moni harhoihinsa uskova toteaa, että epäusko on kadottava synti, paljastaen samalla saatanallisen harhansa, jonka mukaan Jumalan Karitsa ei ottanutkaan pois maailman syntiä vaan jätti ihmisten riesaksi ja Jumalan ärsytykseksi epäuskon synnin kadottamaan epäuskoiset ihmiset.
Harha perustuu siihen, että Raamatusta on virkkuukoukulla kaivettu yksi vanhan liiton uhreista ja siirretty se sellaisenaan edustamaan uutta liittoa, vaikka vanhassa liitossa JA KAIKISSA SEN UHREISSA oli ainoastaan tulevan hyvän varjo; lepytysuhri-ideassa Jeesuksen Kristuksen ristinkuolema alennetaan härkäin ja kauristen tasolle.
Mitä Jeesus sitten sai ristillä aikaan? Sen, että hän LAKKAUTTI koko aadamillisen ihmiskunnan antaessaan henkensä ristillä. Hän oli Ihmisen Poika ja Ihmisen Poikana eli KOKO IHMISKUNNAN EDUSTAJANA hän ristillä myös kuoli. Ja koska hän oli Jumalan Poika, hän heräsi henkiin UUDEN IHMISKUNNAN Päänä; mitään aadamillista iihmiskuntaa ei ole enää edes olemassa. Tätä on ilosanoma ja tätä tulee julistaa eikä mitään harhaoppeja.
Teoriassa on norsulauman mentäviä aukkoja. Jos ja kun kerran Jeesus LEPYTTI Jumalan vihan ihmiskunnan syntiä kohtaan, mistä ihmeestä Jumala kykenee VIELÄ ammentamaan vihaa niitä kohtaan, jotka eivät (vielä) usko? Eikö Jeesuksen tarjoama lepytysuhri tosiasiassa lepyttänytkään Jumalaa? Ilmiselvästikään ei. Tästä on vedettävissä ainostaan yksi johtopäätös: tämän harhaopin taustaoletuksena on ajatus, että Aadamin lankeemus ja sen vaikutukset ihmiskuntaan painavat Jumalan vaa'assa paljon enemmän kuin Jeesuksen ristinkuolema ja sen vaikutukset.
Jeesuksesta sanotaan, että hän oli Jumalan Karitsa, joka OTTI POIS maailman synnin. Jos maailman synti tuli POIS OTETUKSI ristillä, kuinka ihmeessä Jumalalla on enää mitään, mistä syyttää ihmiskuntaa? Tähän moni harhoihinsa uskova toteaa, että epäusko on kadottava synti, paljastaen samalla saatanallisen harhansa, jonka mukaan Jumalan Karitsa ei ottanutkaan pois maailman syntiä vaan jätti ihmisten riesaksi ja Jumalan ärsytykseksi epäuskon synnin kadottamaan epäuskoiset ihmiset.
Harha perustuu siihen, että Raamatusta on virkkuukoukulla kaivettu yksi vanhan liiton uhreista ja siirretty se sellaisenaan edustamaan uutta liittoa, vaikka vanhassa liitossa JA KAIKISSA SEN UHREISSA oli ainoastaan tulevan hyvän varjo; lepytysuhri-ideassa Jeesuksen Kristuksen ristinkuolema alennetaan härkäin ja kauristen tasolle.
Mitä Jeesus sitten sai ristillä aikaan? Sen, että hän LAKKAUTTI koko aadamillisen ihmiskunnan antaessaan henkensä ristillä. Hän oli Ihmisen Poika ja Ihmisen Poikana eli KOKO IHMISKUNNAN EDUSTAJANA hän ristillä myös kuoli. Ja koska hän oli Jumalan Poika, hän heräsi henkiin UUDEN IHMISKUNNAN Päänä; mitään aadamillista iihmiskuntaa ei ole enää edes olemassa. Tätä on ilosanoma ja tätä tulee julistaa eikä mitään harhaoppeja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.