Viikonlopun kaljat, kun on yksin. Jonkinlainen lohtu ja kaveri ja ei tartte murehtia just silloin. Sen pahimman ongelman saa lykättyä syrjään joksikin aikaan. Ottaa pois pahimman kivun ja antaa aikalisää.
Viikot kyllä menee ilman, ei tartte, paljon tekemistä.
Paha tapa vai selviytymiskeino?
43
706
Vastaukset
- Anonyymi
Paha tapa motiivista johtuen ja siitä, että epätarkan kuvauksen mukaan syntyy kuitenkin ajatus siitä, että "kaljat" ovat riittävän runsaat joidenkin nimeltä mainitsemattomien murheiden hetkellisesti siirtämiseen.
Kyse on ei-kestävällä pohjalla olevasta ratkaisusta, pakotiestä. Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Mieluummin ovesta ulos vaikka liikunnallisiin harrastuksiin, terveyskin kiittää, keventää stressiä, ajatukset tuulettuu ja tekee hyvää aivoillekin, joka osaltaan helpottaa asioiden käsittelyä.
Mutta "tarttis tehrä jotakin "muuan edesmenneen valtionmiehen sanoin, eli koettaa käsitellä niitä murheita rakentavalla tavalla. On monia murheita joista ei pääse eroon, mutta ne hyväksyttyään elämänsä kyliäisiksi, niiden kansa oppii elämään ja niiden vaikutus liudentoituu.- Anonyymi
Onhan se noin, ja hyvä kun kertaat.
Parempaan suuntaan on jo ollut menossa, kun sentään viikot osaan olla ilman ja vain lauantai-ehtoona tulee kaljoteltua.
On vain niin, että kun tulee tosi ongelma, niin otan heti kaljan puskuriksi, että pääsen pahimmasta shokista yli. Sitten vasta rupeen miettimään ratkaisua. Onhan se pakotie, tiedän. Mutta jos ei jaksa muuten, varsinkin kun on yksin, ja en kerro muille murheitani. Liikunta on heikkoa, mutta raivosiivoan ja puhdasta tulee. Hyvä niinkin. Ja sitten tulen tänne 60 terapiaan. Sattui tosi jytky perjantaina, ehkä kerron myöhemmin, en tiedä.
Yks hyvä puoli minulla on kun olen ottanut, on kuitenkin se, että minusta tulee hauska.
Vitsiä riittää ja niillä jotka joskus on seurana on lystiä. On ainakin se hyvä puoli.
Muistan lapsuudesta naapurin pyöräkorjaaja Uunon, joka oli myös sellainen, että tuikkujen jälkeen tuli aina hauskemmaksi. Lohduttelen itseäni sillä muistolla.
Riippunee siitä ahdistutko jos joudut joskus olemaan ilman kaljaa. Ja kaljan määrällä on myös merkitystö.
- Anonyymi
Jos kaikki on hyvin, niin en tarvitse kaljaa.
Vasta silloin kun tulee ongelma, niin otan kaljat, ja viikonlopun yksinäisyyteen.
Ihan kuin en jaksaisi muuten. En jaksa muuten viikonlopun yksinäisyyttä, että kukaan ei soita. Parillisilla on toisensa, ei ne ota yhteyksiä yksinäisiin viikonloppuna.
Joo - voisin ite soittaa, mutta en halua yksipuolisesti.
Korona-aikana ei viitsi mennä rientoihin.
Tiedän, että olis parasta mennä juttusille psykoloogin luo ja käydä asiat läpi siellä.
Mutta psykologin tuntipalkka on aika iso, tarttis matkata pitkälti.
Kun ostan muutaman kaljan, niin tulee halvemmaksi. Anonyymi kirjoitti:
Jos kaikki on hyvin, niin en tarvitse kaljaa.
Vasta silloin kun tulee ongelma, niin otan kaljat, ja viikonlopun yksinäisyyteen.
Ihan kuin en jaksaisi muuten. En jaksa muuten viikonlopun yksinäisyyttä, että kukaan ei soita. Parillisilla on toisensa, ei ne ota yhteyksiä yksinäisiin viikonloppuna.
Joo - voisin ite soittaa, mutta en halua yksipuolisesti.
Korona-aikana ei viitsi mennä rientoihin.
Tiedän, että olis parasta mennä juttusille psykoloogin luo ja käydä asiat läpi siellä.
Mutta psykologin tuntipalkka on aika iso, tarttis matkata pitkälti.
Kun ostan muutaman kaljan, niin tulee halvemmaksi.Kalja pysyy ja psykologi on kausiluontoinen eli ei siis pysyvä. Psykologi ei aiheuta terveyshaittoja toisin kuin kalja ja eihän kaljakaan ilmaista ole. Surettaa ihmiset jotka eivät näe iloa elämässä ilman päihteitä. Kaikkeen vapaa-ajanviettoon pitää kuulua päihteet.
- Anonyymi
Mulla taas se ongelma että monesti viikonloppuna tekis drinkkiä mieli mutta en osaa yksin ottaa ja seuraa ei ole. Jos pääsis tansseihin niin silloin onnistuis lähtödrinkit, mutta nyt ei pääse sinnekään ja kapakkaan en yksin osaa/halua mennä kun täällä ei edes ole sellaista jossa viihtyisin kun varttuneemmille sopivat tanssiravintolat lopetettu.
- Anonyymi
Paha tapa vai selviytymiskeino? Sekä että. Varmasti olutta ottaessa rentoutuu ja ongelmatkin saattavat näyttää helpommilta ratkaista. Ikään kuin kevyemmiltä, kuten olokin. Mutta ehkä taas arki palaa ja samat harmit mielessä. Saattais edellä kirjoittaneen mukaan olla parasta pyrähtää luontoon, hengittää raikasta ilmaa, kuunnella tuulta. Itse nautin isosti, kun saan itsestäni irti ja lähden ulos. Siellä voi hengittää vapaasti ja tuntea olevansa elossa: kaikella on tapana järjestyä. Tsemppiä.
- Anonyymi
Aloittaja, tämä on lause suoraan minun elämästä: "On vain niin, että kun tulee tosi ongelma, niin otan heti kaljan puskuriksi, että pääsen pahimmasta shokista yli. Sitten vasta rupeen miettimään ratkaisua."
En ole koskaan joutunut psykoosiin, mutta äkillisen vastoinkäymiseen törmätessä tunnen että kohta menen sekaisin, tulen hulluksi. Niinpä kulautan alkoholia aimo ryypyn. Nuorempana vielä vetaisin samalla sikarin, vaikka en polta.
Se on just minulle ja sinulle oikea tapa reagoida. Toiset ottavat rauhoittavia, minä en, eikä se auttaisikaan. Rauhoittava lääke alkaa vaikuttaa vasta joidenkin päivien päästä, silloin minä olen jo pitkällä ongelman ratkaisussa, jollen jo ratkaissut. Ainakin pahin on väistynyt ja järki pelaa.
Yhtään asiaa ei ole jäänyt hoitamatta. Ja sinullakin näyttää olevan että alkoholin juonti ei ole säännöllinen tapa, ei minullakaan.
Isoja ongelmia tulee erittäin eteen harvoin, jos vain silloin juo ja ehkä juhlissa joskus, ei ehdi alkoholisoitua.- Anonyymi
Näin on! Kiitti vastauksestasi!
Oli tosi paha paikka, en jaksa just nyt muuten käsitellä.
Mietin huomenna. Toki tiedän että on "nolo olo" huomenaamulla, tarttee vain suhtautua "että joo".
On se kalja tosiaan "puskuri"! En vain just nyt jaksaisi muuten.
Huomenna päivä uusi!
- Anonyymi
Minä otan pari kaljaa aina silloin tällöin. En halua ottaa enempää. On kai lähinnä yksinäisen ihmisen jokin lohtu olevinaan ja tapa, paha sellainen. Ei ne 2-3 kaljaa tee mitään mielenpäälle, kun nekin hitaasti juon.
Aloittaja ottaa pari kaljaa rentoutuakseen.
Ei se ole vielä missään tapauksessa pahasta.
Ottaahan moni rauhoittavan pillerinkin.
Kun se kerran poistaa jännityksen ja mieli pelaa, asiahan on ok.
Mutta:
Sitten tullaan siihen, että se ei enää riitä.
Otetaan loiventavaa seuraavana ja sitä seuraavana päivänä.
Mutta kaikille ei tule tällaista ongelmaa.
Monet hallitsevat viinilasillisen ruoan kanssa ja saunakaljan nauttimisen.
Ja ne jää siihen.
Itse olen raitistunut alkoholisti.
En hallinnut juomistani myöhemmin.
Kävin kyllä työssä, mutta töiden jälkeen viihteelle.
Suomessa on noin 500000 enemmän tai vähemmän alkon ongelmakäyttäjää.
Suurin osa hallitsee kristallinkirkkaasti tämän jalon juoman nauttimisen.
En itse kuulu siihen armoitettuun porukkaan.- Anonyymi
2lesken kirjoitti:
Aloittaja ottaa pari kaljaa rentoutuakseen.
Ei se ole vielä missään tapauksessa pahasta.
Ottaahan moni rauhoittavan pillerinkin.
Kun se kerran poistaa jännityksen ja mieli pelaa, asiahan on ok.
Mutta:
Sitten tullaan siihen, että se ei enää riitä.
Otetaan loiventavaa seuraavana ja sitä seuraavana päivänä.
Mutta kaikille ei tule tällaista ongelmaa.
Monet hallitsevat viinilasillisen ruoan kanssa ja saunakaljan nauttimisen.
Ja ne jää siihen.
Itse olen raitistunut alkoholisti.
En hallinnut juomistani myöhemmin.
Kävin kyllä työssä, mutta töiden jälkeen viihteelle.
Suomessa on noin 500000 enemmän tai vähemmän alkon ongelmakäyttäjää.
Suurin osa hallitsee kristallinkirkkaasti tämän jalon juoman nauttimisen.
En itse kuulu siihen armoitettuun porukkaan.Menihän se viikonloppu, shokissa olin.
Selviytymiskeinona pidin olusia, no tuli enemmän kuin pari kolme.
Pääsin kuitenkin yli, ja tässä porskuttelen uusin miettein eteenpäin.
Joskus häviää vain, vaikka olis ite miten oikeessa. Ja on oppia jatkoon, että ei ne lakimiehet niin välkkyjä ole päästään, Onhan se nähty.
Käännän kuitenkin sen tappion nousuun jatkossa. Sain uusia ideoita ja tarmoa.
Oli kuitenkin hyvä että tappelin oman asiani puolesta, olis jäljestäpäin harmittanut jos olisin selvän vääryyden mennä noin vaan ohi.
Nyt olen täydessä touhussa, raaputtelen maalia talosta, pitäis maalata se vielä tämän kesän aikana.
Miten sinä edellinen pääsit täysin kuiville?
Ite oon täysin ilman arkipäivät, lauantaina menee muutama kalja. Ei enää sunnuntaina sitten. Oikeastaan lauantaina siksi kun oon yksin, ja on "seurana" ja rentoutuu. Anonyymi kirjoitti:
Menihän se viikonloppu, shokissa olin.
Selviytymiskeinona pidin olusia, no tuli enemmän kuin pari kolme.
Pääsin kuitenkin yli, ja tässä porskuttelen uusin miettein eteenpäin.
Joskus häviää vain, vaikka olis ite miten oikeessa. Ja on oppia jatkoon, että ei ne lakimiehet niin välkkyjä ole päästään, Onhan se nähty.
Käännän kuitenkin sen tappion nousuun jatkossa. Sain uusia ideoita ja tarmoa.
Oli kuitenkin hyvä että tappelin oman asiani puolesta, olis jäljestäpäin harmittanut jos olisin selvän vääryyden mennä noin vaan ohi.
Nyt olen täydessä touhussa, raaputtelen maalia talosta, pitäis maalata se vielä tämän kesän aikana.
Miten sinä edellinen pääsit täysin kuiville?
Ite oon täysin ilman arkipäivät, lauantaina menee muutama kalja. Ei enää sunnuntaina sitten. Oikeastaan lauantaina siksi kun oon yksin, ja on "seurana" ja rentoutuu.Kysyit miten pääsin eroon.
Join siis huomattavasti enemmän kuin sinä.
Olin työttömänä ja mies eläkkeellä.
Siinä meni kossua ja kaljaa aika hemmetinmoiset määrät.
Mies sairasteli.
Hän oli välillä muutamia päiviä sairaalassa.
Osaksi viinasta johtuvaa, kun hän oli diabeetikko.
Yksi tällainen päivä tuli.
Olin hakemassa miestä sairaalasta ja olo oli surkea, kaamea krapula ja paha sellainen.
Otin kossulekkerit kaapista, avasin ne ja kaadoin vessanpytystä alas.
Katsoin sitä kirkasta helvettiä, joka sai minut hermoraunioksi.
Miehen sairaaksi.
talouden sekaisin, pikavippikierteeseen, häpeään, tuskaan.
Päätin ja oikeastaan rukoilin, että pääsisin tuosta juomasta ja sen tuomasta tekoilosta eroon.
Siitä tulee nyt 10 vuotta.
Ei se helppoa ollut.
Kaukana siitä.
Menin terveyskeskuksen lääkärille ja kerroin rehellisesti ryyppäämisestäni, lopetuksen kaameudesta, painajaisista, nukkumattomuudesta ja kuoleman ajatuksista.
Hän sattui olemaan tosi symppis naislääkäri.
Kirjoitti lähetteen kaupungin erikoissairaanhoidon psykiatrille.
Sielläkin oli ihana nuori naishoitaja.
Kävin kymmenen kertaa ja itkin joka kerta, kun hän kyseli minun elämästäni.
Solmuja avautui, minä pääsin monesta turhasta kantamastani syyllisyyden tunteesta.
Olin kantanut niitä mukanani vuosikymmenet.
Kun menin viimeisen kerran vastaanotolle, vein hänelle kukkia ja sydänsuklaarasian.
Kiitin sydämeni pohjasta.
Minulta oli pudonnut pois valtava taakka.
Aloin nähdä värejä ja ahdistukseni väheni.
Minulle aukeni täysin uusi elämä 57 vuotiaana.- Anonyymi
2lesken kirjoitti:
Kysyit miten pääsin eroon.
Join siis huomattavasti enemmän kuin sinä.
Olin työttömänä ja mies eläkkeellä.
Siinä meni kossua ja kaljaa aika hemmetinmoiset määrät.
Mies sairasteli.
Hän oli välillä muutamia päiviä sairaalassa.
Osaksi viinasta johtuvaa, kun hän oli diabeetikko.
Yksi tällainen päivä tuli.
Olin hakemassa miestä sairaalasta ja olo oli surkea, kaamea krapula ja paha sellainen.
Otin kossulekkerit kaapista, avasin ne ja kaadoin vessanpytystä alas.
Katsoin sitä kirkasta helvettiä, joka sai minut hermoraunioksi.
Miehen sairaaksi.
talouden sekaisin, pikavippikierteeseen, häpeään, tuskaan.
Päätin ja oikeastaan rukoilin, että pääsisin tuosta juomasta ja sen tuomasta tekoilosta eroon.
Siitä tulee nyt 10 vuotta.
Ei se helppoa ollut.
Kaukana siitä.
Menin terveyskeskuksen lääkärille ja kerroin rehellisesti ryyppäämisestäni, lopetuksen kaameudesta, painajaisista, nukkumattomuudesta ja kuoleman ajatuksista.
Hän sattui olemaan tosi symppis naislääkäri.
Kirjoitti lähetteen kaupungin erikoissairaanhoidon psykiatrille.
Sielläkin oli ihana nuori naishoitaja.
Kävin kymmenen kertaa ja itkin joka kerta, kun hän kyseli minun elämästäni.
Solmuja avautui, minä pääsin monesta turhasta kantamastani syyllisyyden tunteesta.
Olin kantanut niitä mukanani vuosikymmenet.
Kun menin viimeisen kerran vastaanotolle, vein hänelle kukkia ja sydänsuklaarasian.
Kiitin sydämeni pohjasta.
Minulta oli pudonnut pois valtava taakka.
Aloin nähdä värejä ja ahdistukseni väheni.
Minulle aukeni täysin uusi elämä 57 vuotiaana.Ihanasti ja hyvin kirjoitat 2lesken. Minäkin haluaisin päästä tuosta juomisen himosta täysin eroon. On diabetes2 ja sun muuta sairautta. Välillä luulin jo päässeeni eroon tuosta juomisesta, mutta sitten taas on pikkuhiljaa alkanut lisääntyä juominen. Luulen, että se on ollut tämä kuuma kesäkin joka on taas saanut minut juomaan enemmän.
Nyt on taas yritys kyllä kova päästä eroon alkoholista. Tiedän, silloin kun keväällä olin monta viikkoa ilman ja olo oli jotenkin paljon parempi, silloin oli helpompi taistella.
Haluan tehdä tämän ihan omissa oloissani. En hae apua mistään, koska tämä asia on vain minun asiani. Anonyymi kirjoitti:
Ihanasti ja hyvin kirjoitat 2lesken. Minäkin haluaisin päästä tuosta juomisen himosta täysin eroon. On diabetes2 ja sun muuta sairautta. Välillä luulin jo päässeeni eroon tuosta juomisesta, mutta sitten taas on pikkuhiljaa alkanut lisääntyä juominen. Luulen, että se on ollut tämä kuuma kesäkin joka on taas saanut minut juomaan enemmän.
Nyt on taas yritys kyllä kova päästä eroon alkoholista. Tiedän, silloin kun keväällä olin monta viikkoa ilman ja olo oli jotenkin paljon parempi, silloin oli helpompi taistella.
Haluan tehdä tämän ihan omissa oloissani. En hae apua mistään, koska tämä asia on vain minun asiani.Ano 17:06
Tuo on tosi hyvä, että haluat eroon siitä juomisesta.
Kukaan ei voi painostaa toista.
Itse se tehdään päätös.
Omasta puolestani toivon sinulle voimia. Kyllä sinä pärjäät.
Kerron omaa tarinaani
Ensimmäisinä päivinä lähdin ulos kävelemään.
Menin sivummalle, etten törmäisi kehenkään tuttuun.
Pelkäsin ihmisiä ja häpesin itseäni.
Olin hiestä märkä kun tulin kotiin.
Ja voin pahoin.
Mutta jatkoin pieniä lenkkejä joka päivä.
Lääkäriltä saamani nukahtamislääke antoi unen, vähäksi aikaa.
Loput yöt olivat painajaisia.
Aina heräsin hiestä märkänä.
Mutta pikkuhiljaa olo parani.
Kykenin menemään jo kauppaankin.
Iso askel
Peiliin en ollut uskaltanut katsoa ties koska.
Nyt katsoin.
Ei kovin mairittelevaa kuvaa näkynyt.
Sitkeästi, lyhyin askelin menin eteenpäin.
Kävelin matkat terapiaan.
Jotka siis olivat tosi mahtavia ja eteenpäinvieviä.
Uskaltauduin kahvilaan, sivupöytään kahville.
Aikaa kului ja menin työkkäriin.
Otin vastaan minkä vain työn.
Menin sotainvalidien kotisiivouspalveluun puoleksi vuodeksi.
Raskasta, mutta palkitsevaa.
En palkinnut itseäni kuohuvalla, vaan kampaajalla tai jalkahoidolla.
Tai uusilla vaatteilla, kun painostakin oli lähtenyt 10 kg.
Sitä viinapöhönestettä.
Sain itseni kuntoon ja ikäänkuin tietämättäni valmistauduin elämäni rankimpaan työhön.
Aviomieheni omaishoitajaksi.
Nyt kysyttiin naisesta mittaa.- Anonyymi
2lesken kirjoitti:
Ano 17:06
Tuo on tosi hyvä, että haluat eroon siitä juomisesta.
Kukaan ei voi painostaa toista.
Itse se tehdään päätös.
Omasta puolestani toivon sinulle voimia. Kyllä sinä pärjäät.
Kerron omaa tarinaani
Ensimmäisinä päivinä lähdin ulos kävelemään.
Menin sivummalle, etten törmäisi kehenkään tuttuun.
Pelkäsin ihmisiä ja häpesin itseäni.
Olin hiestä märkä kun tulin kotiin.
Ja voin pahoin.
Mutta jatkoin pieniä lenkkejä joka päivä.
Lääkäriltä saamani nukahtamislääke antoi unen, vähäksi aikaa.
Loput yöt olivat painajaisia.
Aina heräsin hiestä märkänä.
Mutta pikkuhiljaa olo parani.
Kykenin menemään jo kauppaankin.
Iso askel
Peiliin en ollut uskaltanut katsoa ties koska.
Nyt katsoin.
Ei kovin mairittelevaa kuvaa näkynyt.
Sitkeästi, lyhyin askelin menin eteenpäin.
Kävelin matkat terapiaan.
Jotka siis olivat tosi mahtavia ja eteenpäinvieviä.
Uskaltauduin kahvilaan, sivupöytään kahville.
Aikaa kului ja menin työkkäriin.
Otin vastaan minkä vain työn.
Menin sotainvalidien kotisiivouspalveluun puoleksi vuodeksi.
Raskasta, mutta palkitsevaa.
En palkinnut itseäni kuohuvalla, vaan kampaajalla tai jalkahoidolla.
Tai uusilla vaatteilla, kun painostakin oli lähtenyt 10 kg.
Sitä viinapöhönestettä.
Sain itseni kuntoon ja ikäänkuin tietämättäni valmistauduin elämäni rankimpaan työhön.
Aviomieheni omaishoitajaksi.
Nyt kysyttiin naisesta mittaa.Kiitos kun vastasit 2lesken. Ajattelunaihetta paljon minullekin. Hyvin selvisit kaikesta, olen sen huomannut, kun olen sinun kirjoituksiasi lukenut.
- Anonyymi
Miten voi vieläkin olla ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet, että ongelmiin ei pidä ottaa alkoholia? Ongelmat, olivat minkä nimisiä tahansa, eivät kaljoittelulla tai muulla tissuttelulla poistu, tapaavat vain paisua suuremmiksi ja isommiksi. - Nm. Missä mielikuvitus
- Anonyymi
Luulisin että sinulla ei ole ollut niin kovin suuria ongelmia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luulisin että sinulla ei ole ollut niin kovin suuria ongelmia.
Mistä hlvt:stä sinä minun murheeni ja ongelmani tiedät? Joten ei kannata edes luulla. - Nm. Alkoholilla ne eivät poistu, vähene tai parane sinulta(kaan)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä hlvt:stä sinä minun murheeni ja ongelmani tiedät? Joten ei kannata edes luulla. - Nm. Alkoholilla ne eivät poistu, vähene tai parane sinulta(kaan)
Sinut tutuiksi muodostuneiden kirjoitustesi perusteella otaksun narsistiksi.
Ja narsistillahan EI ole ongelmia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinut tutuiksi muodostuneiden kirjoitustesi perusteella otaksun narsistiksi.
Ja narsistillahan EI ole ongelmia.Huolehdi sinä vain omat narsissisi. - Nm. Hah
- Anonyymi
Elämässä on niin paljon iloisia asioita, että ei kannata pilata elämisen tunnelmaa liiallisella alkoholin nauttimisella.
Terveisin: Puolireuho- Anonyymi
Jos ei joskus suo toiselle yhtään alkomahoolia, että pääsis yli vaikeesta paikasta, niin vähät on ilot sinun elämässä ainakin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ei joskus suo toiselle yhtään alkomahoolia, että pääsis yli vaikeesta paikasta, niin vähät on ilot sinun elämässä ainakin.
Totta kai alkoholia voi käyttää hiukan, rentoutumiseen. Mutta ei sillä tavalla, että koko ajan juo lisää ja lisää, koska silloin noin 1-2 tunnin kuluttua alkaa raivoaminen.
Terveisin: Puolireuho
- Anonyymi
Kyllähän se rankaksi käy murheita kaljaan upottaa, niin paljon sitä pitää kitata. Paljon helpompaa on juoda väkevämpiä, ei tarvitse mahan täydeltä nestettä imeä!
- Anonyymi
Ei käy rankaksi, jos tarttee vain lohtua ja helpotusta vain silloin, kun ei muuten jaksaisi.
En juo mitään väkevämpiä.
Jos katson taakseni lapsuuten asti, näen todella paljon viinan juojia.
Se oli sukulaisten tapa viettää viikonloppuja.
Pidin itseensäselvänä, että porukat heiluvat kännissä ja riitelevät.
Siinähän sitä mallia tuli kerrakseen meille lapsosille.
Itse huomasin hyvin varhain ujona ja arkana, että alkon juomat rentouttavat.
Näinhän ei käy kaikille.
Ei edes sisaruksille.
Olemme niin erillaisia.
Olen aina juonut humalanhakuisesti.
En muusta ymmärrä enkä tiedä mitään.
En voi käsittää että joku menee baariin "yhdelle".
Tai lipittää ruoan kanssa jotain valkkaria.
Jättäisin ne juomatta.
Siitähän tulee vain vihaiseksi ja sen on härsyä holistille.
Siksipä en voi juoda mitään, mikä viittaakin viinaan.
Sima, kotikalja, cocis, pommac, sprite.
Puhumattakaan rommikakusta.- Anonyymi
Tänään teki mieli mennä ostamaan olutta kaupasta.
Mutta en mennyt.
Menisi vaan aikaa, kun ei oo muuta ostettavaa.
Laitan saunan päälle, kun on niin kylmä.
Ja sitten illalla teen paperihommia ja lueskelen lehtiä katon ohjelmia telkkarista.
Minullakin on ollut tuo humalahakuisuus.
Silloin ei tarvii olla kaikista parasta viinimerkkiä.
Pääasia että saa humppelin.
Nyt järkeilen, että en mee viikolla kauppaan, ja ainoastaan yksi viinipullo viikonloppuna.
Se on ihan kohtuuannos. - Anonyymi
Humalahakuisuudesta tasaiseen käyttöön.
Humalahakuisuus kuului nuoruuteeni. Alaikäisinä pullo Salmisaaren viinaa ( kaverin kanssa puoliksi. Peukalokynnellä merkki etikettiin pullon arvioituun puoliväliin ja oma osuus suuhun mahdollisimman pian, ettei raha mene hukkaan. Vaikka avusteena oli ollyboy niin salmisaari ei mennyt hukkaan.
Päästyäni opiskelujen jälkeen minulle maksuttomien juomien ääreen niin pari kertaa meni ennen kuin ymmärsin, etteivät ne lopu minun juomana.
En tieä onko tasainen nautintavauhti yhtään terveellisempi. Mukavampi se ainakin on sekä itselle, että kanssaihmisille. En viihdy känniseurassa.
Kosteina rentoutumisjaksoinani nautin aamusta alkaen päivän mittaan ilta 23:een mennessä keskimäärin 20 a-annosta.
Vaimoni on täysraitis.En örvellä eikä tuollainen tissuttelu haittaa normaalia toimintaani johon kuuluu mm. päivittäinen ruokahuolto marketista lieden/uunin kautta pöytään.
Olen 80kg painava, hyväkuntoinen mies.
Pisin kuuri oli 3kk mutta sisälsi yhden muutaman päivän tauon.
Muut ovat olleet keväiset ja syksyiset kuukauden mittaiset harjoitelmat.
En osaa ajatella känniin juomista.
Kotioloissa ei tee mieli mitään alkopitoista. Vierasvarana pidän konjakkia ja valmiina yhdistelmää 50% Amaretoa ja 50% konjakkia. Varsinkin naiset pitävät siitä.
Tämä koronakausi on merkinnyt tauotonta, täysraitista kuntoilua. Saa nähdä voinko syyskuussa lähteä kunnostamaan makuuhuoneiden homeisia seiniä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tänään teki mieli mennä ostamaan olutta kaupasta.
Mutta en mennyt.
Menisi vaan aikaa, kun ei oo muuta ostettavaa.
Laitan saunan päälle, kun on niin kylmä.
Ja sitten illalla teen paperihommia ja lueskelen lehtiä katon ohjelmia telkkarista.
Minullakin on ollut tuo humalahakuisuus.
Silloin ei tarvii olla kaikista parasta viinimerkkiä.
Pääasia että saa humppelin.
Nyt järkeilen, että en mee viikolla kauppaan, ja ainoastaan yksi viinipullo viikonloppuna.
Se on ihan kohtuuannos.Myös kaksi viinipulloa viikonloppuna on kohtuuannos! Sata pulloa vuodessa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös kaksi viinipulloa viikonloppuna on kohtuuannos! Sata pulloa vuodessa...
Ei kylläkään ole. - Nm. Tarkista tietosi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kylläkään ole. - Nm. Tarkista tietosi
Jos kerta kaikkiaan väkeviä ei ole saatavilla, kolmekin pulloa viikonloppuna on kohtuuannos.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kerta kaikkiaan väkeviä ei ole saatavilla, kolmekin pulloa viikonloppuna on kohtuuannos.
Ei ole. Jos sulle on, olet jo pahassa vaiheessa. - Nm. Alkkiskamaa
- Anonyymi
En ymmärrä ollenkaan alkoholinkäytössä muuta kuin humalahakuisuuden. Miksi ihmeessä sitä sitten otetaan, aivosoluihin vaikuttavaa ainetta, Kyse on vain humalan määrästä. Yhdellä menee päähän yksi lasi, toisella kolme-neljä.
En miellä änkyräkänninä humalahakuista juomista. Se on liikakäyttöä.
Juhlistamisen vuoksi voi myös lasin ottaa, onhan se kivan näköistä kun pöydässä on jalalliset lasit ja niissä viiniä. Mutta että kotona ottaa yhden pienen lasin viiniä, niin että se ei tippaakaan mene jäseniin, niin se tuntuu ihan turhalta hommalta.
Ihan vapaasti ottavat yhden pienen lasin ne jotka tahtovat, eikä ketään kiinnosta että minä en ymmärrä joten näillä mennään. Siis mitenkään asiaa provosoimatta.- Anonyymi
Nuorena oli se "kuulalaakeri".
Miten moni tietää mitä se on?
Niin se on. Humalahakuisuus.
En kyllä ymmärrä, että miksi pitäisi ostaa kalliita viinejä.
Mahdottomasti tuhlaavat rahaa niihin.
Mahdottoman hölmöä on kuitenkin se että aina on oltava kuva viinilaseista, jos on olevinaan joku oikein hyvä juhla! Yks tuttava työntää joka ainoaan feispukkikuvaan sen kohotetun viinilasin. Ikäänkuin se olisi tae, että oli hyvä juhla?
Miksei voisi hörppiä viiniä vaikka kahvimukista?
Saman asian ajaa, itse käytännössä, heh heh. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuorena oli se "kuulalaakeri".
Miten moni tietää mitä se on?
Niin se on. Humalahakuisuus.
En kyllä ymmärrä, että miksi pitäisi ostaa kalliita viinejä.
Mahdottomasti tuhlaavat rahaa niihin.
Mahdottoman hölmöä on kuitenkin se että aina on oltava kuva viinilaseista, jos on olevinaan joku oikein hyvä juhla! Yks tuttava työntää joka ainoaan feispukkikuvaan sen kohotetun viinilasin. Ikäänkuin se olisi tae, että oli hyvä juhla?
Miksei voisi hörppiä viiniä vaikka kahvimukista?
Saman asian ajaa, itse käytännössä, heh heh.Ei pidä ostaa kalliita viinejä, halvimmat ajavat saman asian. Ja saman asian ajaa juominen vaikka kahvikupista tai pullonsuusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuorena oli se "kuulalaakeri".
Miten moni tietää mitä se on?
Niin se on. Humalahakuisuus.
En kyllä ymmärrä, että miksi pitäisi ostaa kalliita viinejä.
Mahdottomasti tuhlaavat rahaa niihin.
Mahdottoman hölmöä on kuitenkin se että aina on oltava kuva viinilaseista, jos on olevinaan joku oikein hyvä juhla! Yks tuttava työntää joka ainoaan feispukkikuvaan sen kohotetun viinilasin. Ikäänkuin se olisi tae, että oli hyvä juhla?
Miksei voisi hörppiä viiniä vaikka kahvimukista?
Saman asian ajaa, itse käytännössä, heh heh.Ei ollenkaan eikä lainkaan. - Nm. Makutuntuma / -maailma muuttuu
Ei ainakaan selviytymiskeino. Huonommaksi vaan menee, pidemmän päälle. Riippuvuudesta kyse, pahenee vaan, jos sitä yrittää selitellä jollain...
- Anonyymi
Kyllä olutta ja vähän viinaakin on mukava ottaa vaikka saunapäivänä.
Lauantaina haen Jaloviinaa,,ja sokeritonta Cokista ,,tulee oiva "koktaili"jäiden kera.
Mikspä ei sellaisenaankin,,onhan "Talonmiehen vapaapäivä" tunnetusti Jallu ilman kolaa...- Anonyymi
On se joskus selviytymiskeino.
Jos kohdallesi sattuu jotain sellaista, mitä et vain jaksa käsitellä.
Eikä oo yhtään kaveria jolle kertoa ja joka olisi tukena.
Yks vaihtoehto on että meet ja ajat autolla kallioon tai hyppäät.
Toinen on se, että otat rauhoittavia lääkkeitä. Mutta jos ei oo kotiapteekissa.
Kolmas on se että otat vinetot, ja on yks hailee, ja unohdat.
Ei tässä ole ollut kyse riippuvaisuudesta, vaan siitä että joskus tulee sellainen tilanne että ei selviä (ei niitä tule joka päivä).
Minulla oli kerran yks viskipullo yli vuoden korkkaamattomana kaapissa.
Tuli kova paikka, ja tuntui että en nyt vaan jaksa.
Aukaisin sen putelin ja join vähän (en kaikkea).
Auttoi selvään. Pääsin siitä pahimmasta yli. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se joskus selviytymiskeino.
Jos kohdallesi sattuu jotain sellaista, mitä et vain jaksa käsitellä.
Eikä oo yhtään kaveria jolle kertoa ja joka olisi tukena.
Yks vaihtoehto on että meet ja ajat autolla kallioon tai hyppäät.
Toinen on se, että otat rauhoittavia lääkkeitä. Mutta jos ei oo kotiapteekissa.
Kolmas on se että otat vinetot, ja on yks hailee, ja unohdat.
Ei tässä ole ollut kyse riippuvaisuudesta, vaan siitä että joskus tulee sellainen tilanne että ei selviä (ei niitä tule joka päivä).
Minulla oli kerran yks viskipullo yli vuoden korkkaamattomana kaapissa.
Tuli kova paikka, ja tuntui että en nyt vaan jaksa.
Aukaisin sen putelin ja join vähän (en kaikkea).
Auttoi selvään. Pääsin siitä pahimmasta yli.Tutun tuntuinen tilanne.
Olimme vapaa-ajan asunnollamme Espanjassa kun saimme puhelinviestin, että miniämme oli saanut keskenmenon varsin pitkällä olleiden kaksossikiöiden kohdalla.
Ikänsä puolesta he olisivat voineet hyvinkin selviytyä mutta olivat kuristuneet napanuoriin.
Oli iltapäivä. Otin pari oluttölkkiä ja avatun brandypullon ja menin parvekkeemme edessä olevan pienen puistikon penkille tippa silmässä turruttamaan itseäni.
Isku oli niin rankka, etten siinä tilanteessa pystynyt edes puhumaan vaimoni kanssa.
Tuossa tilanteessa lääkitys oli ilmeisen paikallaan.
Seuraavana päivänä asiaa pystyi käsittelemään jo rauhallisemmin. Anonyymi kirjoitti:
On se joskus selviytymiskeino.
Jos kohdallesi sattuu jotain sellaista, mitä et vain jaksa käsitellä.
Eikä oo yhtään kaveria jolle kertoa ja joka olisi tukena.
Yks vaihtoehto on että meet ja ajat autolla kallioon tai hyppäät.
Toinen on se, että otat rauhoittavia lääkkeitä. Mutta jos ei oo kotiapteekissa.
Kolmas on se että otat vinetot, ja on yks hailee, ja unohdat.
Ei tässä ole ollut kyse riippuvaisuudesta, vaan siitä että joskus tulee sellainen tilanne että ei selviä (ei niitä tule joka päivä).
Minulla oli kerran yks viskipullo yli vuoden korkkaamattomana kaapissa.
Tuli kova paikka, ja tuntui että en nyt vaan jaksa.
Aukaisin sen putelin ja join vähän (en kaikkea).
Auttoi selvään. Pääsin siitä pahimmasta yli.Tänään ei oikein sujunut mikään.
Pesukone sanoi eilen sopparin irti.
Ei ole ketään, joka sitä vähän vilkaisisi.
Josko vielä kannattaisi korjauttaa.
Edesmennyt mies aina niitä korjaili.
Nyt sitten tilasin uuden.
Kuljetuksineen, asennuksineen, vanhan poisviemiseen.
Rahaa palaa, mutta kone on oltava.
Palvelukodista hain veljeni kaffeelle
Hänelle oli tullut jotain kipuja jalkoihin.
Niitä vähän valitteli.
Hän istuu halvaantuneena pyörätuolissa.
Selitin sairaanhoitajalle, onko mitään tehtävissä.
Hän katsoo jalkoja ja antaa tarvittaessa kipulääkettä.
Sitten viiden vuoden mieskaveruus loppui kuin seinään.
Kuulin hänestä, täysin ulkopuoliselta asioita, jotka hän oli kaikki minulle valehdellut.
Luulin ja uskoin häntä reiluksi kaveriksi.
Turha luulo.
Pikkaisen koski sydänalaan.
Nämä perjantain vastoinkäymiset olisivat ennen saaneet minut suoraan syöksymään kotibaariin kiskomaan talonmiehen vapaapäiviä.
Ja kossukauppaan unipulloja hakemaan.
Nyt menin kotiin.
Keitin juhlamokat ja kiroilin itsekseni ensiksi sen hiton pesukoneen.
Pesen pyykkiä päivittäin.
No, ensi maanantaina saan uuden koneen.
Vielä tämä miehenkutale soitti.
Ei tiennyt mitä hänestä oli minulle kerrottu.
Sanoin hyvästi ja suljin puhelin.
Tarina loppui siihen.
Kun nyt on selvinpäin, asiat hoituu paremmin.
Ei jää asiat kalvamaan pitkäksi aikaa.
Mitä yhdestä koneesta tai ukonrääpäleestä.
Haetaan uudet tilalle tai ollaan ilman.- Anonyymi
2lesken kirjoitti:
Tänään ei oikein sujunut mikään.
Pesukone sanoi eilen sopparin irti.
Ei ole ketään, joka sitä vähän vilkaisisi.
Josko vielä kannattaisi korjauttaa.
Edesmennyt mies aina niitä korjaili.
Nyt sitten tilasin uuden.
Kuljetuksineen, asennuksineen, vanhan poisviemiseen.
Rahaa palaa, mutta kone on oltava.
Palvelukodista hain veljeni kaffeelle
Hänelle oli tullut jotain kipuja jalkoihin.
Niitä vähän valitteli.
Hän istuu halvaantuneena pyörätuolissa.
Selitin sairaanhoitajalle, onko mitään tehtävissä.
Hän katsoo jalkoja ja antaa tarvittaessa kipulääkettä.
Sitten viiden vuoden mieskaveruus loppui kuin seinään.
Kuulin hänestä, täysin ulkopuoliselta asioita, jotka hän oli kaikki minulle valehdellut.
Luulin ja uskoin häntä reiluksi kaveriksi.
Turha luulo.
Pikkaisen koski sydänalaan.
Nämä perjantain vastoinkäymiset olisivat ennen saaneet minut suoraan syöksymään kotibaariin kiskomaan talonmiehen vapaapäiviä.
Ja kossukauppaan unipulloja hakemaan.
Nyt menin kotiin.
Keitin juhlamokat ja kiroilin itsekseni ensiksi sen hiton pesukoneen.
Pesen pyykkiä päivittäin.
No, ensi maanantaina saan uuden koneen.
Vielä tämä miehenkutale soitti.
Ei tiennyt mitä hänestä oli minulle kerrottu.
Sanoin hyvästi ja suljin puhelin.
Tarina loppui siihen.
Kun nyt on selvinpäin, asiat hoituu paremmin.
Ei jää asiat kalvamaan pitkäksi aikaa.
Mitä yhdestä koneesta tai ukonrääpäleestä.
Haetaan uudet tilalle tai ollaan ilman.Tuo on ihan totta.
Mutta kaikki ei pysty.
Tottakai ne muut tietää, että selvinpäin hoituu paremmin!
Mutta kun ei vain jaksa.
Ottaa lohduksi totin, - silloin.
Kun menee ohi ensi shokki, niin sitten vasta jaksaa ajatella paremmin.
Vois verrata sitä tuikkua murheeseen vaikka siihen tilanteeseen, kun sain kaksoset ja tehtiin keisarileikkaus. Sain morfiinia, ei koskenutkaan niin paljon, oli vaan mukavaa.
Jos en olisi saanut morfiinia, niin olisipa ollut kovat kivut.
- Oli muuten mukava olo morfiinissa:), on tullut siis sitäkin kokeiltua kerran.
Ei minusta silti tullut narkomaania.
Kyllä se alkomahooni on samalla tavalla selviytymiskeino - JOSKUS - kun ei muuten selviä.
Muuten, nyt olen päässyt yli siitä shokista, kaikki luistaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla5571848Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,18907- 85883
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k101816Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai50729Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki2727- 63715
- 68705
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?74648- 65543