Kekkonen ei hyväksynyt Molotovia Suomeen suurlähettilääksi.
UUTISETKOTIMAA
Neuvostoliitto tyrkytti Molotovia Suomeen suurlähettilääksi, Kekkonen sanoi Njet
Valtataistelun hävinnyt entinen ulkoministeri ei päässyt Helsinkiin ja joutui tyytymään Ulan-Batoriin.
Tankin tuhoaja, Molotovin cocktail talvisodan taistelijan vyöllä.Tankin tuhoaja, Molotovin cocktail talvisodan taistelijan vyöllä.
Tankin tuhoaja, Molotovin cocktail talvisodan taistelijan vyöllä. SA-KUVA
18.10.2017 klo 22:08
Molotovin cocktailina tunnetulle polttopullolle nimensä antanutta Vjatšeslav Molotovia kaavailtiin suurlähettilääksi Suomeen 1950-luvun lopulla, Stalin-kirja paljastaa.
Professori Kimmo Rentolan mielestä ehdotus oli Kremliltä paha virhearvio. Ajatus ehkä kaatui presidentti Urho Kekkoseen ja suomalaisiin kommunisteihin.
Molotov oli kesäkuussa 1957 hävinnyt valtataistelun. Hänen ryhmänsä oli ehtinyt silloin jo varmistaa enemmistön politbyroossa, mutta kiireellä Kremliin päätöksentekopaikalle haalittu keskuskomitea asettui Nikita Hruštšovin taakse.
Poliittista tappiota ei enää seurannut hengenlähtö kuten Stalinin aikana, vaan hävinneet passitettiin kuka minnekin, Molotov lähettilääksi Mongoliaan. Joku kuitenkin tahtoi nähdä Molotovin mieluummin Helsingissä kuin Ulan-Batorissa.
Rentolan mukaan politbyroossa oltiin hajulla siitä, että nimitys voisi poltella suomalaisia, joten KGB sai tehtäväkseen vaivihkaa selvittää presidentti Kekkosen ja Suomen kommunistisen puolueen johdon mielipiteet.
Tasavallan presidentille piti sanoa, että Moskovassa pidettiin Molotovin nimitystä ”tarkoituksenmukaisena”, mutta SKP:lle vain, että siitä vallitsi ”käsitys”. Kummankaan tahon vastausta ei Rentolan mukaan ole politbyroon mapissa, mutta todennäköisesti suomalaisten reaktiot olivat kohteliaan torjuvia.
Kekkosen osalta tästä on muistitietoa. Kekkosen elämäkerran kirjoittaja Juhani Suomi on kertonut Rentolalle kuulleensa asiasta presidentin pojalta Matti Kekkoselta.
Molotov pysyi Ulan-Batorissa.
Mongolian jälkeen Molotov (1890-1986) palveli vielä kansainvälisessä atomienergiakomissiossa Wienissä. Hänet erotettiin puolueesta vuonna 1962, mutta otettiin Konstantin Tšernenkon aikana vuonna1984 vielä takaisin.
OLLI AINOLA
[email protected]
UUTISETKOTIMAA
Neuvostoliitto tyrkytti Molotovia Suomeen suurlähettilääksi, Kekkonen sanoi Njet
Valtataistelun hävinnyt entinen ulkoministeri ei päässyt Helsinkiin ja joutui tyytymään Ulan-Batoriin.
Tankin tuhoaja, Molotovin cocktail talvisodan taistelijan vyöllä.Tankin tuhoaja, Molotovin cocktail talvisodan taistelijan vyöllä.
Tankin tuhoaja, Molotovin cocktail talvisodan taistelijan vyöllä. SA-KUVA
18.10.2017 klo 22:08
Molotovin cocktailina tunnetulle polttopullolle nimensä antanutta Vjatšeslav Molotovia kaavailtiin suurlähettilääksi Suomeen 1950-luvun lopulla, Stalin-kirja paljastaa.
Professori Kimmo Rentolan mielestä ehdotus oli Kremliltä paha virhearvio. Ajatus ehkä kaatui presidentti Urho Kekkoseen ja suomalaisiin kommunisteihin.
Molotov oli kesäkuussa 1957 hävinnyt valtataistelun. Hänen ryhmänsä oli ehtinyt silloin jo varmistaa enemmistön politbyroossa, mutta kiireellä Kremliin päätöksentekopaikalle haalittu keskuskomitea asettui Nikita Hruštšovin taakse.
Poliittista tappiota ei enää seurannut hengenlähtö kuten Stalinin aikana, vaan hävinneet passitettiin kuka minnekin, Molotov lähettilääksi Mongoliaan. Joku kuitenkin tahtoi nähdä Molotovin mieluummin Helsingissä kuin Ulan-Batorissa.
Rentolan mukaan politbyroossa oltiin hajulla siitä, että nimitys voisi poltella suomalaisia, joten KGB sai tehtäväkseen vaivihkaa selvittää presidentti Kekkosen ja Suomen kommunistisen puolueen johdon mielipiteet.
Tasavallan presidentille piti sanoa, että Moskovassa pidettiin Molotovin nimitystä ”tarkoituksenmukaisena”, mutta SKP:lle vain, että siitä vallitsi ”käsitys”. Kummankaan tahon vastausta ei Rentolan mukaan ole politbyroon mapissa, mutta todennäköisesti suomalaisten reaktiot olivat kohteliaan torjuvia.
Kekkosen osalta tästä on muistitietoa. Kekkosen elämäkerran kirjoittaja Juhani Suomi on kertonut Rentolalle kuulleensa asiasta presidentin pojalta Matti Kekkoselta.
Molotov pysyi Ulan-Batorissa.
Mongolian jälkeen Molotov (1890-1986) palveli vielä kansainvälisessä atomienergiakomissiossa Wienissä. Hänet erotettiin puolueesta vuonna 1962, mutta otettiin Konstantin Tšernenkon aikana vuonna1984 vielä takaisin.
OLLI AINOLA
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Epäilen tekstin sisältämän tiedon paikansapitävyytä. Urho Kekkonen tuskin kertoi valtiosalaisuuksia edes pojalleen. Joten asia tuskin pitää paikansa.
On hyvä muista, että Kekkonen yleensä myötäili Moskovaa, joten senkin valossa kertomus on epäuskottava.
Kekkonen ei myötäillyt. Riittävän läheltä seuranneet tiesivät sen.
Molo pääsi kuitenkin suurlähettilääksi Mongoliaan! Kaukaisempaa maata ei siihen hätään löytynyt!
Molotov ja Berija olisivat olleet paljon paremmat kuin Beljakov, Derjabin ja Vladimirov.
Parasta oli se, että Molotov eli niin pitkään ja ehti nähdä kaiken kurjuuden ja paskan millaiseksi heidän järjestelmänsä maan oli ajanut!
Molon perilliset:
Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimusta vihataan lännessä niin kovin siksi, että se romutti länsimaiset suunnitelmat Saksan hyökkäyksestä Neuvostoliittoon syyskuussa 1939. Me estimme nämä suunnitelmat. Me pystyimme vahvistamaan omaa puolustuskykyämme ja lopulta voitimme fasismin, Nikonov kirjoittaa.