Viime aikoina taloustieteilijät ovat alkaneen painottaa työn tuottavuuden kasvattamista, jos Suomen halutaan parantavan kasvuaan. Nyt pääministeri Marin on visioinut samalla tavoin työn tuottavuuden parantamisen keskeisyyttä. Tästä olen kirjoittanut täällä usean vuoden ajan, joten voi sanoa, että vihdoinkin on merkkejä heräämisestä.
Työllisyyden kasvattaminen on täysin toissijainen keino verrattuna työn tuottavuuden kasvattamiseen. Työllisyys paranee automaattisesti, kun työn tuottavuus lisääntyy. Työn tuottavuuden kasvu on paras ratkaisu myös julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Paikalliset sopimukset ja kilpailukykysopimukset ovat myös selkeästi alemman kunnianhimotason ratkaisuja verrattuna työn tuottavuuden kasvattamiseen.
Korkeakoulutuksen lisääminen ja ilmastonmuutoksesta hyötyminen ovat Suomen osalta ykkösprioriteetteja, jos haluamme kasvattaa ja säilyttää elintasomme. Aluepolitiikka tulee hylätä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Työllisyyden kasvattaminen on täysin toissijainen keino verrattuna työn tuottavuuden kasvattamiseen. Työllisyys paranee automaattisesti, kun työn tuottavuus lisääntyy. Työn tuottavuuden kasvu on paras ratkaisu myös julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Paikalliset sopimukset ja kilpailukykysopimukset ovat myös selkeästi alemman kunnianhimotason ratkaisuja verrattuna työn tuottavuuden kasvattamiseen.
Korkeakoulutuksen lisääminen ja ilmastonmuutoksesta hyötyminen ovat Suomen osalta ykkösprioriteetteja, jos haluamme kasvattaa ja säilyttää elintasomme. Aluepolitiikka tulee hylätä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Minkä takia mailmanparannus projekteista luovutaan plus muista hömpötyksistä. Sen takia että duunarille Suomessa aijotaan ajaa 400 euron palkankorotukset vaikka väkisin. Tähän tavotteeseen ei päästä jos ei luovuta jostain vähempiarvoisesta asiasta.
No,+kerropa+nyt+millä+ilveellä+elintarvikkeidenhinnat+voi+nostaa.+5-15%,+mutta+palkka+pysyy+samana+ja+siis+kulutukseen+jää+entistä+vähemmän.
Painetaan vaan lisää rahaa ja annetaan sitä tarvitsijoille. Yksinkertaista!
Koronasta huolimatta positiivisia talousuutisia. Jopa yllättäviä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008197753.html
Miksi+ei+nyt+hehkuteta+hallitusta+?++Sipilän+aikaan+työllisyysaste+nousi+72+%+ja+sitä+kehuttiin+pilkuntarkasti+päivittäin,+mutta+nyt+työllisyysaste+on+yli+75+%+,+miksi+ei+hehkuteta+?+++Velkaa+on+nyt+määrällisesti+enemmän+kuin+Sipilän+halllituksen+aikaan,+mutta+suhteessa+bruttokansantuotteeseen+sitä+on+vähemmän.++Eli+miksi+oppositio+itkee+?+No++siksi+kun+se+ei+ikinä+ole+onnistunut+näin+hyvin.
Onko maatalous tuottavaa työtä?
Valitettavasti maataloudessa työn tuottavuus on heikko, Suomessa usein jopa negatiivinen. Mutta jos työn tuottavuus yleisesti kasvaisi, myös maatalous hyötyisi, koska se voisi hinnoitella tuotteitaan korkeammalle. Niin pitkään, kun maataloussektorilla vallitsee ylituotantoa ja kilpailun puute, se pysyy matalan tuottavuuden sektorina. Maatalouden voi rinnastaa nykyisin aika pitkälle julkisen sektorin palvelutoiminnaksi eli korkeintaan omakustanteiseksi. Koska tilanne on tällainen, maataloustuottajat joutuvat alistumaan yhteiskunnan valvonnalle. Sitä pitää tietysti kumartaa, joka rahoittaa toiminnan. Maatalousyritteliäisyys eroaa tässä kohdin rajusti normaalista markkinaehtoisesta yritystoiminnasta.
Työn tuottavuutta pitää nostaa koulutuksen avulla. Sen jälkeen ihmisillä on mahdollisuus perustaa paljon tuottavampia yrityksiä kuin kampaamot, kahvilat, siivousfirmat tai maataloussektorin yritykset. Erityisesti ilmastonmuutos tarjoaa nyt tuhannen taalan paikkoja uudelle yritystoiminnalle ja tämä pitäisi osata hyödyntää.
Maatalous on lähes ainut työ, joka tuottaa elinvoimaa kansalle.
Perustetaan kaikki, joka ainut pankki ja lainaillaan sitten toisillemme muovirahaan, näin olisi kaikki työllistettyjä ja kaikki tyytyväisiä. Joo eipä taida toimia tämä eikä tuo.
"Erityisesti ilmastonmuutos tarjoaa nyt tuhannen taalan paikkoja uudelle yritystoiminnalle ja tämä pitäisi osata hyödyntää."
Kerroppa yksikin esimerkki mitä uusia yrityksiä tai toimialoja meillä Suomessa ilmastonmuutos tukee?
Ilmastonmuutos tukee kyllä maataloutta kun sadot kohenevat, samaten metsäteollisuutta koska puu kasvaa kiivaammin ilmaston lämmetessä ja siis riittääenemmän jalostettavaksi. Mutta mitä uutta, maatalous ja metsäteollisuus on vanhaa? Tuulimyllyt tehdään jo nyt muualla maailmassa, meille jää vain betonisten perustusten teko, joka on yklsi pahimmista (se sementti) päästölähteistä. Akkumineraalien louhiminen ja jalostaminen tuhoaa luontoa enemmän kuin mitä se sitä säästää. Siis mikä on se uusi tuotanto jota ilmastonmuutos tuo.
Kerro yksikin konkreettinen esimerkki,
Muuten, sain kesällä mökkipaikkakunnallani vierailla tuulipuistotyömaalla. Tuulipuiston rakentaja piti avoimia ovia työmaalle. Seitsemän uudenaikasta isoa myllyä nousee. Huomiotani kiinnitti myllyjen vaatimat huikeat aukot metsässä, suurimmillaan 4 hehtaaria per mylly. Siihen päälle tiet, johtoreitit, muuntoasemat, jne. Kun kysyin paljonko menee metsää, siis hiilinieluja, näiden vuoksi, vaivaantunut isäntä alkoi hokea opettelemaansa liturgiaa tuulivoiman luontoystävällisyydestä. Vastausta ei tullut. Eikä siihen paljonko menee monimuotoisuutta kun alueet joudutaan pitämään aukeina vuosikymmeniä.
Onneksi netissä on satelliittikuvia ko alueesta. Mittasin sieltä, että 7 tuulivoimalan vuoksi metsää aukkohakattiin pysyvästi (nehän eivät ala kasvaa uutta puuta kuten metsätalouden vuoksi hakattavat aukot) noin 50 hehtaaria. Siitä voi sitten kukin laskea ne menetetyt hiilinielut ja hiilidiksiditonnit, jotka jäävät ilmaan lisäämään lämpenemistä. Puhumattakaan niistä betonijalustoista joita nuo 200 metriset tornit vaativat pystyssä pysyäkseen, tai niiden tornien ja siipien materiaaleihin uppoavat hiilitonnit. Metsätalouden tarpeisiin aukkohakattava 50 ha alue kasvaisi tuulivoimaloiden oletetun eliniän (noin 20v) aikana melkoisen määrän puuta, sitoisi hiiltä ja auttaisi ilmastoa. Vastaava sähköenergia voitaisiin tuottaa ydinvoimalassa, jonka ilmastorasitus jää rakennusvaiheeseen.
Ilmastonmuutos johtuu auringosta, ei hiilidioksidista.
https://www.naturalnews.com/2021-08-19-sun-responsible-for-global-warming.html
Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen, joten maa- ja metsätalous ovat hiilinieluja.
Ei sitä maksakkaan yritykset vaan on lahja valtiolta. Säästyneet kulut ohjataan tähän tarkoitukseen. Sitä ennen säädetään laki hintojen noususta. Hintoja ei saa nostaa ilman perusteltua syytä. Eli hintoja ei voi nostaa huvin vuoksi vaan täytyy olla perustelut nostamiselle.
Ilmastonmuutos tarjoaa markkinaraon, johon Suomen täytyisi osata työntyä oikealla tavalla oikealla hetkellä. Mikä on vääjäämätöntä, se täytyisi osata hyödyntää ennen kuin tilaisuus on mennyt. Siinäpä haastetta.
Riittääkö Tuotannolliset ja taloudelliset syyt ?
Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta, vaikka muuta lupasi.
Orpo Sipilä Soini olivat kansan leikkureita, kuinka moni kuoli näihin järjettömiin leikkauksiin ?
Ja niin paljon kuin jotkut persu-Soiniltakin odottivat... Persu petti siinä kuin kepu ja kokoomuskin.
Maatalous on elintärkeä huoltovarmuuttakin ajatellen. Ei tekis mieli syödä pettuleipää.
Kiinan huoltovarmuuttako maataloustuilla tuetaan myös?
Miksi maanviljelijät polttaa tuilla viljeltyä viljaa? Kenen huoltovarmuutta sillä tavoin tuetaan?
"Oli vähällä, ettei Suomen armeija joutunut sodan aikana aloittamaan toisen rintaman sotaa. Päämaja suunnitteli omien sotilaiden hyökkäystä maataloihin takavarikoimaan viljaa, lihaa, maitoa, voita ja kananmunia.
Talonpojat kätkivät tuotteensa ja myivät ne mustassa pörssissä kiskurihintaan. Armeijan ja siviilien oli vaikea saada elintarvikkeita säännöstelyhintaan, eikä kaupoissa ollut aina peruselintarvikkeita edes säännöstelykortteja vastaan.
Maaseudulla poliisit katselivat läpi sormien säännöstelyrikkomuksia. Maanviljelijöiden poikina poliisit olivat pikemminkin osa mustaa pörssiä.
Sodanaikaisen elintarvikesäännöstelyn vaikeuksista saa hyvän kuvan Untamo Utrion uudesta kirjasta Kotirintama kestää, jonka hänen jälkeläisensä ovat toimittaneet. Utrio toimi kansanhuollon tiedotuspäällikkönä ja näki läheltä kaikki elintarvikehuollon ongelmat.
Vaikka Suomi näki nälkää, se ei kokenut nälänhätää. Kun suomalaiset maanviljelijät pimittivät ruokaa, Suomi joutui turvautumaan Hitlerin Saksan elintarvikkeisiin, jotka oli usein ryöstetty sen miehittämistä maista."
Kokoomukselle maatalouden VIENTI oli lähes YKKÖSASIA eduskuntakeskustelussa. Perusteena oli parempi "yrittäjätulo". Se huoltovarmuudesta.
Meillä on syytä laittaa varmuusvarastot kuntoon. Uusia kriisejä pukkaa.
Varastot on ihan kunnossa, kertoo HVK.
Lainaus.
Hakola tähdentää, että varmuusvarastoihin turvaudutaan vasta, jos muuta keinoa ei ole.
–Tehtävänämme on varautua siihen, että yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä poikkeusoloissa tai vakavan häiriön alla. Varastoihin kajoaminen vaikuttaisi raaka-aineen hintatasoon, emmekä me voi olla aktiivinen markkinatoimija.
26.8.2018.
Maajussien ei ainakaan kannata vaatia varmuusvarastojen käyttöön ottoa! Tai seuraavaksi ne on vaatimassa lisää tukiaisia.
Vieläkö löytyy 2013 vanhentuneita maskeja ? Kokoomus on muuten vastuussa tästä, kun on jättänyt tarkistamatta, siis kokoomus on ollut hallitusvastuussa koko tän ajan.
Mihin maskeja tarvitaan, kysyy nimimerkki Ihmettelevä persu vailla rokotetta?
Jäi Juha Sipilältäkin huomaamatta ja korjaamatta tilanne.
Niin, joitakin harvoja nimikkeitä lukuunottamatta meidän huoltovarmuutemme on kauppojen ja tukkuliikkeitten hyllyissä. Ainoastaan ISOKENKÄISIÄ varten pidetään pientä " varmaa jemmaa".
enemmän työtä ja vähemmän palkkaa työn tuottavuus nousee
Tähän tarvitaan akateemista tutkimusta, pyörän voi keksiä uudestaa ja kopioida uutena, vaihtaa väriä ja kokoa, pitää lisää soikeutta.
Natsi-Saksan keskitysleireillä tuottavuus oli huippuluokkaa palkkaan nähden.
Demarit ja kokkareet pyrkivät natsityösuhteisiin 9€/pv, joten kepu on ainoa järkevä ja kokonaistaloudellisesti asioita tarkasteleva hallituspuolue.
9 euroa on liian paljon tehdyn tuottavuuden huomioiden. Viitonen/pv riittäisi ja enemmän työtä.
Tässä asiantuntija kirjoittaa työn tuottavuudesta sekä työajan vaikutuksesta:
https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2019/tuottavuuskasvu-ja-tyoaika/
Vaikka kaikki siirtyisivät 9 €/pv -töihin kokkareiden ja demareiden suunnitelmien mukaisesti, niin mikrotalous heikkenisi, kun verokertymä laskisi merkittävästi.
Tuonhan voi opiskella EK/KOKOOMUKSEN tavotteista työmarkkinoilla. Siellä selvitetään juuri tuo mainitsemasi "paikallinen sopiminen" osiossa.
Liian suuret palkat monila. Ay-liike jutaisi loettaa tarpeettomana.
Maatalous on sosialisoitava, robotit tekee jo työt ja vierasmaalaiset, hoitaa automaattikoneet.
Isänät käy nostamassa pikkupankista lisä vuokraa.
Kristillinen tasa joko. Jumala rakastaa iloista antajaa.
Avauksessa on väitteitä, joiden totuudenperäisyyttä ei todisteta.
Vaikkapa tämä: "Nyt pääministeri Marin on visioinut samalla tavoin työn tuottavuuden parantamisen keskeisyyttä". Missähän ja milloin moisia visioita on esitetty? Ellet sitten viittaa siihen epä-älylliseen ehdotukseen, että työaikaa lyhennettäisiin jolla muka tuottavuus kohenisi.
Tai sitten tämä: "Työn tuottavuuden kasvu on paras ratkaisu myös julkisen talouden kestävyysvajeeseen. " Tuohan tarkoittaa, että julkisen sektorin työntekijöiltä ryhdytään vaatimaan huomattavaa tuottavuuden lisäystä, jotta työntekijöiden määrää voidaan vähentää, ja sitä kautta talous saattaa tasapainoon nykyisestä huikleasta alijäämäisyydestä.
Muutoikin täyttä tuubaa koko avaus
"Tuohan tarkoittaa, että julkisen sektorin työntekijöiltä ryhdytään vaatimaan huomattavaa tuottavuuden lisäystä"
Hupaisa tulkinta, mutta tulkinta kuitenkin.
No kerroppa sitten ihan oma tulkintasi siitä, miten työn tuottavuuden lisäys vähentää julkisen sektorin vajetta?
Vai meinaatko, että veroja korottamalla, joka kylläkin tutkimusten mukaan vähentää tuottavuutta.
Julkisen sektorin vaje pienenee vain sen kokoa pienentämällä, tai sitten yksityistä sektoria entistä kovemmin verottamalla, joka taas tutkitusti heikentää sen tuotavuutta, siis toimii päinvastaiseen suuntaan.
Helpompaa kuin heinän teko.
https://www.epsu.org/sites/default/files/article/files/Productivity_Final_Draft_FI_rev.pdf
Työajan lyhentämiskokeiluja oli työpaikoilla 1990-luvulla.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007375947.html
Luitko edes tuota, vai haitko vaan googlella?
Lueppa nyt kuitenkin. Ja vastaa sitten kysymykseen
Olin lukenut jo aiemmin. Siksi tiesin hakea ja siinä on myös vastaus kysymykseesi.
Hiljaiseksi vaiettu kokeilu Suomessa. Tulokset oli hyviä, miksi asia jäi puolitiehen, jos päätyi edes siihenkään?
Aivan, 1990 luvulla satojen tuhansien työaika lyheni nollaan. Se vasta kunnon työajan lyhentämistä oli se...
Asia jäi puolitiehen, koska kokeilussa siirryttiin kaksivuorotyöhön 6 6 mallilla, ja kokeiluajalta työehtosopimusten vaatimat vuorotyöhön liittyvät palkanlisät maksettiin rahoittajien (siis veronmaksajien) pussista. Mikäli nuo lisät olisivat olleet suoraan työnantajan kustannettavia, ei malli enää olisi ollut kannattava, vaikka tuottavuus lisääntyisi niin kustannukset kasvaisivat enemmän.
Raportti tuosta kokeilusta kertoo koko totuuden, tuo lehtikeike vain yhden puolen asiasta
Esko Aho.
Kannuksen Kennedy.
Ja sehän on helppoa. Yksityistetään KAIKKI JULKISET toiminnot.
Ei työn tuottavuuden kasvu ole mikään tae työpaikkojen lisääntymiseen. Jos vähennetään työtunteja ja saadaan sama raha myynnistä kuin aiemminkin niin siiloin tuottavuus kasvaa.
Ruotsissa maatalous pyörii edelleen lähes ilman tukia. Kilpailua vääristävät tuet ovat meillä edelleen perustuotannon tehostamisen esteenä aivan kuten vuosikymmeniä automaateiksi muodostuneet kehitysapuinvestoinnit. Molemmilla on ollut pitkässä juoksussa veltostava vaikutus kohderyhmiinsä.
Korkeakoulutuksessa ponostetaan jo nyt reippaasi uusiin ekologisesti kestäviin innovaatioihin, mutta näiden hedelmien tuotteistaminen ja kaupallistaminen, niissä laahaamme aina vaan jälkijunassa. Korjattavaa siis on tässäkin.
Siis miten kasvattaisit työn tuottavuutta?
Haluaa varmaan Marinin kehiin ottamaan lisää velkaa. HO HOO, HO HOO!
Aloittajalle tiedoksi et Marinin puheet tuottavuuden kasvusta jäivät puheasteelle
Mutta persutrolli miten tämä liittyy palstan aiheeseen?