Afganistanin sota ei ollut sotimisen arvoinen

Iso maa, iso kansa. n 2x Suomen kokoinen, vaikka nyt meillä on suunnilleen joka kolkka käytössä, joitain pohjoisen alueita poislukien, heillä paljon vuoristoa joissa ei voi asua. Kansana 38 miljoonainen, kuten noilla kulmilla lapsia tehdään paljon.

Afganistanin tapahtumat alkoivat vyöryä eteenpäin vuonna 1973, kun entinen pääministeri, kuningas Mohammad Zahir Shahin serkku, prinssi Mohammed Daoud Khan, kaappasi maassa vallan ja julisti sen tasavallaksi. Vallan kaapannut Dauoud Khan keskitti vallan itselleen. Hän toimi presidenttinä, pää-, puolustus- ja ulkoministerinä. Demokratiaa ei ylläpidetty edes kulissina.
Daoud Khanin tukena kaappauksessa oli maan kommunistisen puolueen (PDPA eli HDKA) Parcham-siipi ja uuden hallituksen ministereinä oli alkuun kuusi Parchamin tukijaa. Lisäksi korkeiksi virkamiehiksi nimitettiin kommunisteja. Parchamin johtohahmo Babrak Karmal piti kuitenkin etäisyyttä uuteen hallintoon.

Uutta hallintoa tukivat armeija ja suurten kaupunkien väestö. Dauod Khanilla oli mielessään kunnianhimoinen ohjelma Afganistanin modernisoimiseksi.

""Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä. Kesään 1978 mennessä Itä-Afganistanista alkanut kapina oli levinnyt maanlaajuiseksi. Loppuvuodesta Afganistan ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen. 24. joulukuuta 1979 Neuvostoliiton laskuvarjojoukot miehittivät Kabulin, tappoivat Hafizullah Aminin ja vaihtoivat pääministeriksi maanpaossa olleen Babrak Karmalin. Lopulta neuvostoliittolaisia soti maassa 120 000.

Vuonna 1974 presidentti iski islamisteihin. Kesän tehoiskussa useimmat Kabulin islamistijohtajista joutuivat vankilaan. Heinäkuussa 1975 ”muslimiveljet” julistivat kaatavansa tasavallan ja perustavansa islamilaisen valtion. Islamistien joukot eivät kuitenkaan muodostaneet minkäänlaista vakavaa uhkaa hallituksen armeijalle, osittain siksi, että niiden johtajilla oli keskenään vakavia erimielisyyksiä siitä, millaista islamintulkintaa tulisi noudattaa. Kun neuvostojoukot tulivat viisi vuotta myöhemmin, heitä vastassa oli Pakistania tukikohtanaan pitävä jo taistelukokemusta hankkinut vastarintaliike.
-Vuonna 1975 kommunistit erotettiin hallituksesta ja samana vuonna Neuvostoliitossa vieraillut Mohammed Daoud Khan riitautui Leonid Brežnevin kanssa. Presidentti oli sitä mieltä, että Neuvostoliiton ote maasta oli jo liian tiukka ja tämä vaarantaisi maan perinteisen puolueettomuuspolitiikan. Brežnev syytti Daoud Khania liukumisesta arabirahoituksen turvin länsileiriin, mikä oli lähestulkoon petturuutta. Afganistanin hallitus solmi tämän jälkeen kauppasuhteita Iranin ja Intian kanssa.[14] Daoud Khanin ajatuksena oli ottaa etäisyyttä kommunistiblokista, mutta olla myöskään sitomatta Afganistania länsileiriin.

Kommunistihallintoa vastaan taistelleita muslimisissejä nimitettiin nimellä mujahideen. He saivat tukea muun muassa Pakistanista, arabimaista ja Yhdysvalloista. Neuvostoliittoa vastaan suunnattiin miehityksen vuoksi merkittäviä talouspakotteita ja vuoden 1980 Moskovan olympialaisiin kohdistui laaja boikotti. Kylmä sota saavutti 1980-luvun alussa uuden lakipisteensä. Neuvostoliitto vetäytyi pahoin raunioituneesta maasta 1989. Ihmisiä oli kuollut 1,3 miljoonaa ja noin kuusi miljoonaa eli pakolaisina. Sota aiheutti suhteellisesti ottaen maailman laajimman muuttoliikkeen sitten toisen maailmansodan.

Neuvostojoukkojen vetäydyttyä taistelut jatkuivat sisällissotana. Huhtikuussa 1992 mujahidin-joukot valtasivat Kabulin. ""

Miten paljon Neuvostoliitto ohjaili Saur-vallankumousta on edelleen epäselvää. Kreml on todennäköisesti tiennyt kommunistien suunnitelmista, mutta ei ole ohjaillut niitä. Kommunistihallinnosta Neuvostoliitto sai lopulta enemmän harmia kuin omapäisestä Daoud Khanista.

Tähän käytetty lähteenä https://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota
Josd jaksat lukea kokonaan Wikipedian jutun, siitä jotaijn avautuu, muttei mielestäni MIKSI Afganistanissa noin sodittu kautta vuosikymmenten ? Siinä jotain avautuu, muttei sitä todellista syytä mielestäni.Käsittäisin että KOSTO on ollut pontimena joka saanut näin valtavat mittasuhteet. Myös se Breznevin puheensa, että maailmaan tulee kommunistinen järjestelmä, jossa uskossa Neuvotoliitto eli.
Meilläkin oli kommunisteja uskossa että he voittaa maailman herruuden. Kun mukaansa tämä järjestelmämme sortuu. Missä kommunsitit ja sosialitit saikin vallan, siellä ihmisten arvo nollattiin, johtoon jäi diktaattorisin ottein olevia jotka ei luopuneet makeasta elämästään palatseissaan. Voidaan todeta että kommunismi menetti merkityksensä ihmisarvoa loukkavana.