Ja onko häiriköitsijällä vielä "ylempi" tuki takanaan piilotttelee julkisuudelta?
Tätä pähkäiltiin JOPA ylen puheessa
Tätä pähkäiltiin JOPA ylen puheessa
Onko K.iuru aktiivisesti häiriköimässä avi-viranomaisia
Anonyymi
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aluehallinvirastojen tehtävä on noudattaa toiminnassaan ensi sijassa lakia eikä ottaa vastaan ohjeita, joita ministerit yms. mahdollisesti antavat.
Kaippa se menee niin, että hallitus tekee haluamansa muutokset lakeihin ja ne käsitellään asianmukaisesti demokraattisessa yhteiskunnassa ja kun laki on voimassa se annetaan viranomaisen valvontaan.
Sivustahuutelu vastoin lakia toimimiseen on kummallinen tie.
Ohjelmassa annettiin ymmärtää että tapahtunut ei olisi mahdollista ilman pääministerin aktiivista tukea päsmäröinille kuitenkin yrittää piilotella taustalla "ei myö mittäään käskytellä ei myö...."
Muutenkin tämä tyyli on aiheuttanut närää ja arvostelua
"Sisältöhän Kiurulla on toivottavasti kunnossa, mutta muotoilu ei. Tällainen puhetyyli on ala-arvoista kolmen syyn takia:
Kuulijan on mahdoton hahmottaa, mistä on kyse. Ministerillä on viestintävelvoite, ja kansalaisella on oikeus saada ymmärrettävää tietoa, mutta tämä oikeus ei toteudu tällaisen tajunnantulvan takia.
Puheen sisältöä ja ydinviestiä ei voi arvioida, jos se on verhottu hähmäisyyden kaapuun. Niinpä median ja kansalaisyhteiskunnan on vaikea analysoida Kiurun osaamista ja linjauksia, kun puheesta ei saa mitään otetta. Kiuru on kuin liukas saippua, joka suojelee itseään lipsahtelemalla pois otteesta.
Puhuja käyttää valtaa, kun hän vie muilta aikaa eikä anna kuulijalle mahdollisuutta edes prosessoida asiaa. Ikuinen virke eli päättymätön puhe on vallankäytön muoto, jossa puhuja vie kaiken tilan muilta, eikä jätä kuulijalle aikaa hahmottaa viestin sisältöä. (Jos tätä tekniikkaa käytetään vuorovaikutteisissa tilanteissa kuten kokouksissa ja neuvotteluissa, se vie muilta mahdollisuuden keskeyttää tai tarkentaa. Jos siis johtajan viestintäkeinona on päättymätön puhe, se johtaa taatusti organisaatiossa ongelmiin: kukaan ei ole ihan varma siitä, mitä on sovittu tai mitä pitäisi tehdä.)"
https://eioototta.fi/haaste-viikonloppuun-yrita-poimia-ministeri-kiurun-puheesta-edes-yksi-selkea-virke/
Jälkipyykkiä tullaan luultavasti pesemään ja runsaasti?
Asiantuntija arvelee Krista Kiurun keksineen ”symbolisia rajoitustoimia”
"Pauli Rautiaisen tietopyynnöllä hankkimat asiakirjat ovat hänen mukaansa epämääräisiä muistioita.
Valtiosääntöasiantuntija, Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden tuleva yliopistonlehtori Pauli Rautiainen on hankkinut tietopyynnöllä aluehallintoviraston (AVI) asiakirjat saadakseen selville, mihin perustuu viraston tartuntatautilain 58 §:n nojalla antama päätös kahden metrin turvavälin pitämisestä yleisötilaisuuksissa.
Viranomaiset epäilevät itsekin päätöstensä laillisuutta
Rautiaisen mukaan avilta tietopyynnöltä saadussa aineistossa ei käsitellä sanallakaan sitä, miksi kahden metrin turvaväli on yleisötilaisuuksissa edelleen välttämätön. Turvavälivaatimus perustuu aineiston mukaan yksilöimättömiin ”valtioneuvoston linjauksiin” ja ”STM ohjaukseen”.
– AVI:n tietopyynnön perusteella luovuttamat asiakirjat ovat käytännössä epämääräisiä muistioita, joihin on kirjattu hajanaisia asioita ranskalaisin viivoin, Rautiainen kertoo.
Hänen mielestään asiakirjoissa on kuitenkin monia kiinnostavia kirjauksia, joista käy ilmi viranomaisten itsekin epäilevän päätöstensä laillisuutta.
– ”Viestinnällinen peruste ei ole juridinen syy rajoituksille, juridiset syyt tulevat lainsäädännöstä”, on viranomainen kirjannut muistioonsa ikään kuin antaisi ymmärtää, että yleisötilaisuusrajoituksia pidettäisiin yllä pikemminkin symbolisena viestinä kuin oikeasta tarpeesta, Rautiainen kirjoittaa.
Rautiaisen mukaan hänen saamastaan materiaalista piirtyy kuva, että kahden metrin etäisyysvaatimus on asetettu, koska sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tai valtioneuvoston suunnasta on näin haluttu tehtävän."
verkkouutiset.fi/asiantuntija-epailee-krista-kiurun-keksineen-symbolisia-rajoitustoimia/#efb17d2c
Millähän tutkinnoilla näitäkin lausuntoja annetaan eikö jonkun pitäisi jo nostaa kättä pystyyn vastalause
"Krista Kiuru HS:ssä: Rokotuskattavuuden oltava jopa 90 prosenttia, että yhteiskuntaa voidaan avata – ”Hyvin vaikea saavuttaa”
iltalehti.fi/kotimaa/a/9245eb23-714e-4ece-9efb-554b6004cb01
Samoin Kiurun mukaan olemme aina veitsenterällä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ee3621f6-2473-435b-8f3f-a32f4e786bd2
Ilman sotealan koulutusta saa jakaa vapaasti tällaisia mottoja.
Ennustan että perussuomalaiset nostaa terveyskysymyksen asialistalle eduskunnassa ja ilmoittavat luottavansa terveysasioissa ainoastaan asiantuntijoihin
Kiurulla on Marinin täysi tuki, joten ei meidänkään pidä epäillä etteikö paras mahdollinen poliittinen johtaja olisi hoitamassa hommaa.
Kuten+Marin,+Kiurukin+on+satsannut+työssään+100%+oman+kauneuden+ylistämiseen.
Ei se hulvaton hulivili käytös vielä ole suotavaa.
Siten ministerin antamat varoitukset on syytä huomioida.
Myös ministerillä on sananvapaus, kuten muillakin.
Asiantuntijat eri linjoilla kuin Kiuru
"– Jos suomalaiset eivät enää laajasti sitoudu yhteisiin koronatoimiin, me ajaudumme hallitsemattomaan epidemiaan. Se johtaisi siihen, että realistisesti saavutettavissa oleva rokotuskattavuus ei tule riittämään ja epidemian hoito tulee pitkittymään, Kiuru jatkoi synkistelyään.
Ilta-Sanomien tavoittamat terveydenhuollon ammattilaiset eivät jaa ministerin näkemystä tilannekuvan synkkyydestä.
– Jos näin sanotaan niin kyllä tuo veitsenterä-vertaus on sangen hankala, toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen.
Järvisen mukaan rokotusten ansiosta uhka terveydenhoidon näkökulmasta on laskenut. Tartuntamäärien kasvusta huolimatta sairaalahoitoon päätyy yhä harvempi koronaa sairastava.
– Olemme tartunnoissa noin samoissa lukemissa kuin kolmannen aallon huipussa maaliskuussa, mutta sairaalapotilaidemme määrä on puolestaan huomattavasti matalampi. Erikoissairaanhoidon potilaita meillä on alle puolet sen huipun määrästä, Järvinen kertoo.
– Ei uhka terveydenhuollon kannalta ole enää sama, kuin ennen."
is.fi/uutiset/art-2000008209487.html