Naisystäväni on ollut nyt muutaman päivän sairaalassa todennäköisen koronarokotteen haittavaikutuksen vuoksi. Neurokirurgian osastolla hän on kohdannut muita joilla on syistä tai toisista aivoperäisiä ongelmia. Hän kertoi potilaista, joilla on vaikeuksia muodostaa sanoja, ymmärtää kuulemaansa, sekä on derealisaatiota yms. ongelmia.
Kysymys kuuluu, miten kehon sairaudet vaikuttaa sieluun ja millainen on se prosessi, että sielutoiminta häiriintyy ja minkälaiset ongelmat vaikuttaa sielun ja ruumiin yhteistoimintaan?
Kysymys kuuluu, miten kehon sairaudet vaikuttaa sieluun ja millainen on se prosessi, että sielutoiminta häiriintyy ja minkälaiset ongelmat vaikuttaa sielun ja ruumiin yhteistoimintaan?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jos ihmisen tietoinen ajattelu katsotaan sieluksi, se on suuresti riippuvainen ruumiin, erityisesti aivojen fysiologisista toiminnoista, mutta myös vaikuttaa niihin. Muunlaista sielua eivät lääketieteilijät ole löytäneet.
Sielua ei ole. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Ei ole psyykettä ilman hermoja, hormoneja jne.
Koska aivotoiminta itsessään muuttaa aivoja, sen voi katsoa tuottavan tai muuttavan "psyykettä. " Tätä ilmiötä tavallisesti sanotaan tietoisuudeksi; sielu on vanhentunut nimitys.
Tietokoneen toiminta on kokonaisuus, johon kuuluvat ohjelmistot, laitteistot, operointi ja sähkövirta. Ohjelmiston voi nähdä bittijonona, jonka voi erottaa kokonaisuudesta, monistaa ja siirtää toiseen sopivaan laitteistoon. Toistaiseksi ei tiedetä, voiko tämä tehdä biologisen eliön aivotoiminnalle, joka on teknisesti täysin erilainen kuin digitaalinen tietokone.
Kaikki vaikuttaa siltä, että tietoisuus on emergentti ilmiö, joka nousee koko ihmisestä. Toisin kuin tietokoneessa, niin jo "hard-ware" on joka ihmisellä tuunattu (tai tuunautunut) omanlaisekseen ja yksilölliseksi.
Meidän hermostomme, hormoonitoimintamme, aivojen rakenne (muodostuneet kytkökset) ovat omanlaisensa.Viime aikana on tutkittu paljon suoliston laajan hermokudoksen vaikutusta perinteisesti "psyykkisinä" pidettyihin ilmiöihin ja on vahvoja viitteitä siitä, että jopa suolistobakteereiden välittäjäainetuotanto vaikuttaa psyykkisiin toimintoihin. Ja tämän päälle on paljon takaisinkytkentöjä.
Ihminen on enemmän kuin aivot saati joku aivoissa pyörivä prosessi. Vaikka kokemus tietoisuudesta syntyy aivoissa, niin "inputtia" tulee laajasti aivojen ulkopuoleltakin.
Tuota en kiistä:
"Kaikki vaikuttaa siltä, että tietoisuus on emergentti ilmiö, joka nousee koko ihmisestä."
Kiinnostavampaa on, miten se sieltä "nousee". Suolen ja muiden "inputti". toki vaikuttaa, mutta ilmeisesti aivojen kautta. Vai onko mielestäsi suolikin erikseen tietoinen?
Ja miettivätkö muidenkin eläinten aivot tällaisia kysymyksiä. ovatko nekin tietoisia tietoisuudestaan?
Kokemus tietoisuudesta syntyy aivoissa, jossa on kaikki tietoinen toiminta.
"Eläimistä" ei voi sanoa yhtään mitään, koska eläimiä on sienieläimistä sinivalaaseen ja laakamadosta ihmiseen. Ainakin ihmislajiin kuuluvat eläimet voivat olla tietoisia tietoisuudestaan. Ovatko kaikki heistäkään?
Tiedeharrastukseeni kuuluu myös neuropsykologia, ja seuraavia asioita koen oppineeni:
- eläimen tietoisuutta voi tutkia sen käyttäytymisestä erilaisissa koeasetelmissa
- enemmistöllä eläinlajeistä ei ole tietoisuutta, vaan käyttäytymisen automaattisäätöjä
- merkittävällä osalla eläimistä on niin sanottu perustietoisuus (tiedän tietäväni)
- vähäinen osa oppii muuttamaan itse toimintaansa kokemusten pohjalla
- muutama tietää (mielenmallin ymmärrys), että toisella oman lajin yksilöllä sekä
muullakin lajilla voi olla tietoisuus
Vain ihmisellä on tiettävästi muutama korkean tietoisuuden toiminto:
- omien ajatusten ja niiden yhdistelmien käyttö tietoisuuden kohteena (kuvittelu)
- avorakenteinen käsitteenmuodostus
- symbolinen ja muokkautuva viestintä
En olisi tuosta kovin varma. Esimerkiksi varisten kyvyistä on opittu viime vuosina uusia asioita. Varikset osaavat tehdä suunnitelmia seuraavaa päiväänsä varten, joten niillä on jonkinlainen kyky kuvitella asioita. Varikset osaavat myös laskea ja tuntevat numero nollan, jota eivät tienneet vielä kreikkalaiset matemaatikotkaan...
Minä taas en ole kovin varma tuosta:
En olisi tuosta kovin varma, vaikka varikset kyllä ovat älykkäitä lintuja:
" Varikset osaavat tehdä suunnitelmia seuraavaa päiväänsä varten, joten niillä on jonkinlainen kyky kuvitella asioita. Varikset osaavat myös laskea ja tuntevat numero nollan, jota eivät tienneet vielä kreikkalaiset."
Pitäisi tietää, milllaisin kokein noihin tuloksiin on päädytty. Mitä tarkoittaa "osaavat tehdä suunnitelmia", "kuvitella" tai "tuntevat numero nollan". Samaa kuin ihmisellä vai jotakin muuta varismaisempaa.
Ihmisillä on ainakin vahva taipumus kuvitella eläimille inhimillisiä piirteitä.
"Ihmisillä on ainakin vahva taipumus kuvitella eläimille inhimillisiä piirteitä."
Tämä on toki luonnollista, koska emme kykene muuhun. Vaikeahan se on kuvitella, miltä muurahaisesta tuntuu, kun se saa signaalina kulkea polkua pitkin tai hyökätä.
Jos otamme jonkun älykkäämmän oudon lajin, niin esimerkiksi mustekalalla on yllättävät korkea käsitys itsestään ja ympäristöstä. Ne eivät tosin ole sosiaalisia eläimiä, joten sellainen pitää ottaa huomioon näissä arvioissa.
Simpanssin kaltainen sitten kykenee aika ajoin jopa parempiin tuloksiin kuin ihminen tietyillä älykkyyden alueilla. Onko se nyt sitten simpanssimaisempaa tunnistaa vieraan reviirin simpanssi nopeammin.
"tuntevat numero nollan, jota eivät tienneet vielä kreikkalaiset matemaatikotkaan..."
- Taidat sekoittaa "ei mitään" ja matemattisen käsitteen nolla.
Makuasia; onko pelkkä ajattelun tai muistamisen nopeus älykkyyden osa.
Ja samaan soppaan vielä nollan matemaattisen merkin
Kreikkalaiset filosofit eivät olleet meitä tyhmempiä, vaikka eivät tunteneet nollaa. Sitä ei vain oltu keksitty. Kun jokin on ensin keksitty, sitä pystyy tymempikin käyttämään. Merkin tunnistaminen on osoitus oppimisesta, ei siitä, että nollan tunnistava olisi kreikkalaisia filosofeja älykkäämpi..
Tämä aihe alkoi variksen oppimisesta. Näyttää etääntyvän.
Po. emergenssi on tieteen oma ihmeoppi. Kognitio-, neuro- ym. tieteillä ei ole vastausta, millainen suhde niiden tutkimilla ilmiöillä on Vonnegutin keksimän henkilöhahmon tai vaikka minun subjektiivisesti koetun ja (itse)tietoisen todellisuusperspektiivin kanssa.
Tuosta voi lukea variksilla tehdyistä kokeista ja olla niitten kyvystä hahmottaa matemaattinen käsite nolla:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008152899.html
"Varikset ovat kykeneviä ymmärtämään nollan käsitteen, päättelee tuore tutkimus. Tulos ei ensisilmäyksellä välttämättä vaikuta ihmeelliseltä, jos ajattelee nollaa vain tyhjänä. Mutta varikset ymmärtävät nollan matemaattisen käsitteen, eli nollan merkitsevänä asiana eikä vain puutteena."
Tuossa on artikkeli kuinka varisten on havaittu osaavan tehdä monivaiheisia suunnitelmia:
https://www.nationalgeographic.com/animals/article/new-caledonian-crows-plan-ahead-with-tools
Vapaa suomennos artikkelin lopusta:
"Tutkimukset osoittavat jatkuvasti, että nämä linnut omaavat korkeatasoisia kognitiivisia kykyjä - kuten kyvyn tehdä suunnitelmia ja mentaalisia aikamatkoja - siinä määrin, että olisimme pitäneet tällaista ajatusta naurettavana useita vuosikymmeniä sitten."
Käsitteen ymmärtäminen voi tietysti olla vain yhden asian (ei pisteitä) erottaminen toisesta (1-4) pistettä. Nollan kuvaa ei silti välttämättä eroteta muista numeroista eikä yhteenlasku onnistuisi.
Mielenkiintoinen löytö, mutta verbaalisesti ylikohkattu.
Tähän on helppo ratkaisu:
Jos et ota rokotetta, teet hoitotestamentin, ettei sinua saa hoitaa covid-taudin takia sairaalassa. Näin et kuormita terveydenhuoltoa eikä sinun tarvitse taikinoida rokotteen kanssa.
Kutsuiko Jeesus vai Jumala?
Tai vaikka Pyhä Henki, yksi ja sama.