Nyt kun ilmat viilenivät alkoi"heat"-asetuksilla työntöämään heti mukavasti lämmintä lisälle. Mutta herää epäilys pitääkö tämä yleinen väite 1:4 hyötysuhteesta paikkaansa. Siis se että ulkoilman ollessa 7 astetta 1 KWh sähköenergiaa lämpöpumppu tuottaisi 4 KWh lämpöenergiaa. Käytössä Samsungin malli, ikää 1 v. OK-talo, 114 m2, puuverhoiltu vm 1989. Sellainen tuntuma on että hyötysuhde näyttäisi olevan parhaimmillaankin syksyllä pikemminkin 1:3 vaikka sijoitettu talossa optimaaliseen paikkaan.
Ilmalämpöpumpun todellinen hyötysuhde?
Anonyymi
161192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Noihin ilmalämpöpumppuihin pystyisi tehtaalla laittamaan todella helposti näyttölaitteen, joka näyttää reaaliajassa paljonko sähköä otetaan verkosta, ja paljonko kokonaislämpötehoa puhalletaan huoneistoon.
Tietenkään valmistajat eivät halua tällaista tietoa antaa käyttäjille. Näkee liian helposti, että 1/4 hyötysuhde on todella, todella harvinaista herkkua. Siihen päästään hyvin harvoin noilla vehkeillä.
Tällä kelillä kannattaa odotalla sellaista 50/50 hyötysuhdetta, ei sen kummampaa.
Otetun sähköenergian mittaaminen kävisi hyvinkin helposti mutta huoneeseen puhalletun lämpöenergian mittaaminen ei sitten aivan niin yksinkeraista olekaan.
Pitäisi mitata läpivirtaavan ilman lämpötilaero ja ilmavirtauksen määrä.
Näiden mittaus luotettavasti vaatisi niin kalliin järjestelyn että hintaa tulisi aivan liikaa.
Asiasta kiinnostuneet voivat itse mittailla ja laskeskella ainakin suuntaa antavia lukuja.
Vinkkejä asiasta ja tukimista "Hemmo-testillä":
https://lampopumput.info/foorumi/threads/hemmo-testi-ulkolämpötila-10-astetta.11991/
Ei ole mieltä testata - 10 asteella sillä useimmat laitteet kannattaa suosiolla sulkea kun pakkasta - 5 tai enemmän. Käytännössä ilmalämpöpumpulla lämmitetään elokuun lopulta joulukuun alkupuolelle ja sitten maaliskuun puolivälistä toukokuu lopulla. Ainakin täällä Keski-Suomessa.
on siis eko.
toimii ilman sähköä- ja otta a ilmasta lämmön ja puhauttaa sen taloon?
hienoa tuo vihertekniikka?
lisää tällasta ilman sähköä toimivaa vihreetä teknlogiiaa?
No tietty hyöty vähenee mutta jos muuten pitää laittaa sähköpatterit päälle niin eikö kannata käyttää pumppua, jos kuitenkin vähemmällä sähköllä tuottaa lämpöä.
Nyt puhut paskaa,oletko koskaa lukenut ilmalämpöpumpputestiä???
Käytännön hyötysuhde riippuu hyvin monista tekijöistä kuten sisäyksikön sijainnista. Myös asunnon pohjakaava vaikuttaa siihen miten suuri käytännön hyötysuhde on. Sokkeloinen asunto on huono ilmalämpöpumpulle, mutta jos sitätilat ovat avarat ja lämpö pääsee leviämään esteittä hyötysuhde paranee. Myös asunnon lämpöeristys vaikuttaa siihen miten paljon sähköä ilmalämpöpumpulla voi säästää, jos lämpöeristys on huono on säästö suurempi säästettyinä kwh ja jos taas asunnon lämpöeristys on hyvä ei sähkön säästö välttämättä ole kovin suuri vuodessa. Hyötysuhde eli ottotehon suhde tuotettuun lämpömäärään nähden riippuu aina myös ulkolämpötilasta. Kovilla pakkasilla hyötysuhde laskee.
Itse käytän ilmalämpöpumppua lämmitykseen ja olen kyllä siihen varsin tyytyväinen. Muuten asunnossa on suora sähkölämmitys, asunto on aika uusi rakennettu 2009 ja lämpöeristys on kohtalaisen hyvä. Sanoisin että ilmalämpöpumpulla pärjää hyvin noin -18 - 20 asteen pakkasiin saakka, tosin ehkä noin -10 asteen ulkolämpötiloissa on sähköpattereita vähän otettava avuksi. Mutta sitten yli -22 asteessa ilmalämpöpumppu muuttuu hyödyttömäksi.
tiedä nyky laitteista, mutta vanhat mallit meni yksi yhteen kulutus 20-pakkasella,
-18? Näinköhän. Eiköhän - 5 astetta ole se alaraja jolloin kannattaa siirtyä lämmittämään leivinuunia.
Säästöhän maksimissaan on vain 3 KWh koska 4 KWh lämpöenergian tuottamiseen käytetty sähköä 1 KWh. Kun mennään - 5 asteeseen on hyötysuhde pudonnut jo jonnekin 1:2 ja 1:3 välimaastoon. - 20 astetta pakkasta ja hyötyä ei ole käytännössä yhtään.
Jos on polttopuuta ja leivinuuni/takka on lämmittäminen aloitettava joulukuussa. Asetukset manuaalilla ja talvella pumppu suosiolla kiinni ellei suojakeli.
Optimaslinen 1:4 tai 1:5 on teoreettinen maksimi. Epäilen huonontavia tekijöitä olevan sen verran että 1:3 on enemmän realismia.
PS. makuuhuoneen lämpötila saakin olla 2 astetta olohuonetta viileämpi.
-Nykyisin ilmalämpöpumppujen ilmoitettu suorituskerroin (COP, Coefficient Of Performance) lämmityskäytössä on jopa yli viiden (COP > 5), kun ulkolämpötila on 7 °C. Tällöin yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan siirrettyä yli viisi kilowattituntia lämpöä. Ulkoilman kylmetessä suorituskerroin ja pumpun lämmönsiirtokyky heikkenevät. Kehittyneimmät pumput tuottavat vielä liki -20 °C pakkasella lämpöä lähes kahden suorituskertoimella (COP ≈ 2).
COP 3 alittuu useimmilla ilmalämpöpumpuilla jo 0-kelillä.
Näyttää+siltä,+että+-15+C+pakkasella+säästö+on+vielä+50+%+(COP=2)+ainakin+parhailla+malleilla.
Tai jopa -20 on cop 2
Kun pakkanen kiristyy alkaa pumppu lämmittämään itseään jotta ei se kääntyisi .
Siis poltetaan painella sähkövasyusta jolla lämmitetään pumpun koneistoa . Aika kultaa säästämistä.
Mielestäni tämä aihe kuuluisi lämmitys ja sähkö palstalle .
Marisija