Kenraali Heinrichs toi tammikuun -41 Saksan vierailultaan varman tiedon Saksanhyökkäyksestä NL:on lähiaikoina.
Mannerheim näki Saksan-NL:n sodassa ratkaisun myös Suomen turvallisuuden osalta,jos Saksa voittaisi.
Se näytti täysin mahdolliselta Talvisodan kokemusten ja Saksan voittokulun valossa.
Toisaalta NL painosti raskaasti koko ajan esittäen aina uusia vaatimuksia ja lietsoen SN-RYS:n kautta levottomuuksia aina vallankaappauksen uhkausta myöten.
Marski näki Suomen olevan turvassa vain,jos Saksa löisi NL:n pysyvästi. Suomen tuli olla valmis huolehtimaan siinä oma etunsa. Se vaati sitoutumisen Saksaan,eikä Marski nähnyt muuta vaihtoehtoa.
Länsimaiden apu oli jäänyt lupausten ja vanhojen aseiden tasolle Talvisodassa ja nyt Saksa oli tulpannut länsivallat pois Pohjolasta.
Ryti oli täysin samoilla linjoilla. Samoin hallituksen sisäpiiri.Hallituksella oli eduskunnan kannatus ja evakot halusivat takaisin kotiseudulleen.
Revanssin halu oli voimakas.
Mannerheim näki Saksan-NL:n sodassa ratkaisun myös Suomen turvallisuuden osalta,jos Saksa voittaisi.
Se näytti täysin mahdolliselta Talvisodan kokemusten ja Saksan voittokulun valossa.
Toisaalta NL painosti raskaasti koko ajan esittäen aina uusia vaatimuksia ja lietsoen SN-RYS:n kautta levottomuuksia aina vallankaappauksen uhkausta myöten.
Marski näki Suomen olevan turvassa vain,jos Saksa löisi NL:n pysyvästi. Suomen tuli olla valmis huolehtimaan siinä oma etunsa. Se vaati sitoutumisen Saksaan,eikä Marski nähnyt muuta vaihtoehtoa.
Länsimaiden apu oli jäänyt lupausten ja vanhojen aseiden tasolle Talvisodassa ja nyt Saksa oli tulpannut länsivallat pois Pohjolasta.
Ryti oli täysin samoilla linjoilla. Samoin hallituksen sisäpiiri.Hallituksella oli eduskunnan kannatus ja evakot halusivat takaisin kotiseudulleen.
Revanssin halu oli voimakas.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Heinrichsin tuliaiset olivat ehdottoman salaiset,mutta tietenkin ne levisivät väkisin ja tunnelma Suomessa alkoi muuttuia taianomaisesti.
Yleisesikunnan kartoilla viivytysnuolet muuttuivat hyökkäysnuoliksi kohti
menetettyjä alueita.
Evakuoidun karjalaisväestön keskuudessa levisi sitkeä ennustus:Kun sireenit kukkivat seuraavan kerran,päästään takaisin Karjalaan.
Ulkoministeri totesi Saksan lähettiläälle "saksalaismyönteisyyden kasvavan lumivyöryn tavoin".
Virallinen Saksa pysyi vaiti huhtikuuhun asti.
Saksa salasi huolella hyökkäysaikeensa ja onnistui siinä uskomattoman hyvin.
Stalin sai kyllä tietoja valmisteluista,mutta piti niitä Britannian provokaatioina. Tilanne oli aseveljille niin edullinen,ettei Stalin millään uskonut Saksan rikkovan sopua.
Kun eräs saksalainen kersantti loikkasi illalla 21.6. ja kertoi hyökkäyksen alkavan aamulla,Stalin käski ampua hänet provokaattorina.
Suomikin kutsuttiin sopimaan asioista vasta toukokuussa. Edustavaa delegaatiota johti kenraali Heinrichs. Asiat sovittiin hvyässä yhteisymmärryksessä ja Saksa antoi Suomen pyytämät takuut.
Huolimatta jälkeenpäin sepitellystä runoilusta totuus on karu:
Mannerheim ajoi koko 30-luvun Suomea kohti konfliktia NLn kanssa. Sen jälkeen kun haaveet presidenttydestä ja epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen alkoi M. panostaa Saksa-korttiin Ruotsin kautta lähiystäväksi tulleen Göringin avulla. Suomi ei ollut mikään ajopuu ennen talvi- tai jatkosotaa vaan aktiivisen juonittelun uhri.
"Mannerheim ajoi koko 30-luvun Suomea kohti konfliktia NLn kanssa."
Ei ajanut mutta NL havitteli entisiä Tsaarin aikaisia alueita takaisin ja kun tilaisuus tuli Saksan kanssa niin tarttui hanka siihen.
Lisäksi Neuvostoliiton ahdistelu ja painostus Välirauhan aikana sai Suomen ymmärtämään, ettei Talvisota neukulle riittänyt! Se amåpui rauhantilan vallitessa 14.6.1940 Tallinnasta nousseen suomalaisen makustajakone Kalevan mereen Tallinnan edustalla, jolloin miehistö ja matkustajat menehtyivät!
Marraskuussa 1940 Berliinissä Saksan ja NL:n tapaamisessa ulkoministeri Molotov julkitoi maansa halun ”saattaa Talvisota päätökseen” eli neukku ITSE kaikin tavoin ajoi Suomen etsimään turvaa Saksasta!
Vaikka+NL+oli+ainoa+syyllinen+Talvisotaan+ja+Suomi+puolestaan+siihen+syytön,+oli+Suomi+myös+naiivi+ja+joutui+tämän+naiiviutensa+vuoksi+osin+yllätetyksi+sodan+alkaessa.
Suomi joutui valitsemaan ruton ja koleran välistä.
Huonostihan siinä lopulta kävi.
Vai kävikö?
Kukaan ei ole kyennyt esittämään parempaa vaihtoehtoa.
Olisimme rusentuneet kahden diktatuurin väliin joka tapauksessa.
NL:n puolelle meno oli tuolloin mahdotonta. Se oli perivihollinen,joka painosti koko ajan.
Kumpikaan osapuoli ei hyväksynyt puolueettomaan Ruotsiin turvautumista.
Valinta oli joko torjua Neuvostoliitto ja Saksa, tai jompikumpi niistä.
Neuvostoliitto oli jo yrittänyt Suomen miehitystä ja itsenäisyyden lakkauttamista talvella 1939-1940, eikä siihen suuntaan ollut maassamme lainkaan luottamusta, mikä on täysin ymmärrettävää kun katsoo vaikkapa Vjatsheslav Molotovin sanomisia kesällä 1940.
Molotov Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiukselle Kremlissä 30.6.1940, kolme ja puoli kuukautta talvisodan rauhan solmimisen jälkeen:
”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”
Jos marski olisi valinnut salsan.
Hra Marski valitsi tappion tokassa maailmansodassa. Se oli kankea virhe joka tuli kal-
liiksi suomalaisille.
Marski valitsi Saksan, toinen vaihtoehto olisi ollut Suomen miehitys kymmeniksi vuosiksi. Marski valitsi hyvin, suomalaisten mielestä. Aloituksen tehnyt ryssän tiltu on toki eri mieltä.
Aloitus tekee selväksi, että Marski teki tuossa tilanteessa oikean ratkaisun.
Eri mieltä olivat vain maanpetturikommunistit.