Televisiossa vakuutusyhtiö kuuluttaa maanlaajuisesti, kuinka Tampereella parkkihallien pysäköintiruudut ovat niin ahtaita, että pysäköidessä syntyy paljon klommoja.
No miksi hemmetissä pitää tehdä niin kapeita parkkiruutuja? Autot ovat nykyään leveämpiä, jos eivät suunnittelijat ole huomanneet.
No miksi hemmetissä pitää tehdä niin kapeita parkkiruutuja? Autot ovat nykyään leveämpiä, jos eivät suunnittelijat ole huomanneet.
Vastaukset 32
Vanhimmat
tosiaa pelti rytisee eniten juuri parkki paikoilla,
Pitäisi vaan autokouluissa jauhaa ja jauhaa sitä, kuinka auto parkkeerataan.
Minä kolautan aina ovella klommon viereiseen autoon, jos auto näyttää kalliimmalta kuin omani, jonka arvo on ehkä 300 euroa, ja sekin vain mikäli tankki on täynnä.
Vanhojen talojen parkkiruudut on tehty senaikaissen kokoisia autoja varten. Nykyiset autot ovat suuria. Miten ennen mahtui koko perhe Ladaantai Fiatiin kun nyt tarvitsee paria ihmistä varten sen aikaisen minibussin tai pakettiauton kokoisen henkilösuton?
Leveys on levinnyt törmäysvyöhykkeiden vuoksi.
Siinä 70-luvun ladassa oli vain ohut läkkipelti ovessa erottamassa ulkoilmaa ja matkustajaa. Siihen kun jysäytti kuorma-auto 80 km/h kylkeen, niin sattui niin maan perkeleesti.
Nykyään välissä on suurlujuusteräksestä tehtyjä palkkirakenteita ainakin 25 senttiä ja kaiken maailman ilmatyynyjä poksahtelemassa oven ja matkustajan väliin. Kolaritilanteessa tunne on kuin ruotsinlaivalla vähän kovemmassa myrskyssä. Vähän pompottaa, mutta ei satu.
Sitä se on, ostetaan pelit ja vehkeet. Ja sitten kolhitaan niillä rakennuksia. Mahtaako enää yksittäinen jalankulkijakaan olla näiltä vehkeiltä turvassa, kun se vain kerran kirpaisee?
Ei nykyautojen pellitykset ja levennykset auta autojen turvallisuuteen. Aina tulee vammautuneita ja vainajia kun on törmäyksiä raskaiden kulkuneuvojen tai oman auton kokoisten kanssa. Pelkkää silmänlumetta koko autojen kokojen kasvattsminen.
Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 211 ihmistä vuonna 2019
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 tapahtui 4 002 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 211 ja loukkaantui 5 013 ihmistä. Loukkaantuneista 8 prosenttia, eli 390 ihmistä, loukkaantui vakavasti.
19.1.2021
Läkkipeltiautojen kulta-aikaan 1970-luvulla kuoli parhaimmillaan yli 1000 henkilöä vuosittain, vaikka liikennemäärät olivat vain murto-osa nykyisestä. UKK sitten jyrähti ja määräsi kattonopeudet ja turvavyöpakon. 1980-luvulle tultaessa liikennekuolemat painuivat jo 600 vuositasolle, ja 1990-luvun loppupuolella saavutettiin 400 vuosikuoleman taso.
Jokainen auto kuolema on liikaa. Kumma, että nykyaikana hyväksytään sellaisia tuotteita, jotka voivat tappaa tai vammauttaa. Samanlaiset varoitustekstit ja kuvat auton kylkeen kuin tupakka-askiin. Mutta kun sillä on merkitystä kuoleeko fiinisti autoillen, vai tupakalla nautiskellen,
Suomessa kuoli viimekin vuonna 55 000 ihmistä täysin turhaan. Kuoleminen pitäisi kieltää ja tehdä rangaistavaksi teoksi. Koska kuollutta ei voi itseään enää rankaista, niin rankaisu pitää kohdistaa kuolleen sukulaisiin. Näin kuolemaa suunnitteleva joutuu harkitsemaan tarkkaan haluaako tuottaa läheisilleen kärsimystä.
Siis autojen koko ei ole vaikuttanut 70-luvulta lähtien liikennekuolemiin ja vammautumisiin vaan liikennesääntöjen noudattamisen lisääntyminen, teiden parannukset ja liikenteen valvonnan tehostaminen.
Autojen koon kasvattaminen vain kuluttaa enemmän luonnonvaroja ja niiden valmistaminen aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäätöjä.
Autojen turvallisuuden paraneminen on suurin yksittäinen syy pienempiin kuolinmääriin. Turvallisuuden kehittäminen on myös kasvattanut autojen kokoa, vaikka sisätilat eivät olekaan kasvaneet.
Yksi ratikka kuluttaa luonnonvaroja satoja kertoja enemmän kuin yksi henkilöauto.
Jalankulkijoita oikein hemmotellaan nykyautoihin törmäämisessä. Autosta räjähtää konebellille familonpatjaakin pehmeämpi ilmapatja, jossa on mukava ottaa vaikka päiväunet.
Ladassa oli hyvin tilaa neljälle, viisikin mahtui.
Vanhan ajan Kuplalla sai ajaa todella rauhallisesti kieli keskellä suuta ja kaikki huollot ja säädöt tehtyinä ja kohdillaan jos aikoi sen saada kuluttamaan alle kymmenen litraa lyijyllistä bensiiniä sadalla kilometrillä. Kupla oli ahdas ja pieni, etenkin tavaratilat olivat hajallaan ja kaikki riittämättömiä.
Mikähän oli Kuplan ympäristökuormitus sen koko käyttöaikana?
Joku sen kuplan aikuinen farmarimallinen auto, vaikkapa Wartburg näyttäisi pikkuruiselta nykyisten henkilöautojen rinnalla. Tavaratila näissä uusissa ei välttämättä ole yhtään suurempi kuin niissä vanhoissa.
Kylläpäs keskustelu rönsyilee, kun aloituksessa kirjoitettiin parkkitalojen peltikolhuista, mutta jotkut täällä alkoivat melskaamaan kuolemista.
Autojen koosta puhuttiin eikä niiden suuri koko, joka vie tilaa parkkiruufuissa ja aiheuttaa ongelmia ole mikään liikenneturvallisuuden parannus vaan parannus sijaitsee autoilijan korvien välissä.
Myös ratikan tuhoisuus luonnonvaroja kohtaan on jo osattu yhdistää asiaan.
Jaa jaa, mutta kun aihe oli, että parkkiruudut ovat ahtaita. Liikenneturvallisuudella ei siinä ole mitään osaa.
Pienempiä autoja niin mahtuu ruutuihin.
Ekologisempaa kuin vaihtaa kaikki autot pienempiin on maalata leveämmät parkkiruudut.
Silloi joku tai useampi autollinen jää ilman ruutua.
Sekin on ekologista, kun joudutaan vähentämään autojen määrää. Saadaan lisää matkustajia ratikalle.
Covid on hienoa ennaltaehkäisevänä. Kukapa tuollaista keksisikään.
oliko kyseessä peruutus tutka autoon,
Tutka-auto kirjoitetaan väliviivalla, koska on yhdyssana.
Rahat pois käyttäjiltä ja mitä enemmän käyttäjiä on (mitä enemmän ruutuja saadaan mahdutettua), niin sitä enemmän tuloja (voittoa) tulee tilille.
Siis. Autot ovat liian suurikokoisia. Se on syy.