https://www.quantamagazine.org/the-new-science-of-clocks-prompts-questions-about-the-nature-of-time-20210831/
Kello on entropian lisääntymisen mittari joka itsessään tuottaa energiasta entropiaa. Mitä tarkempi kello sitä enemmän se käydessään energiaa kuluttaa ja entropiaa tuottaa.
Tuosta johtuen kello ei tikitäkään tasatahtiin vaan sen käyntinopeus vaihtelee satunnaisesti. Kahden tapahtuman välistä aikaeroa ei voi määrittää tarkasti. Jo kvanttimekaniikan peruskurssilta tiedettiin että esimerkiksi virittyneen tilan energian epämääräisyyden eli viivanleveyden ja tilan purkautumiseen keskimäärin kuluvan ajan (=ajan epämääräisyys) tulo ei voi saada tiettyä pienempiä arvoja. Nyt tuo on yleistetty koskemaan kaikkia ajan mittauksen keinoja.
Ajan mittaus tuottaa siis aina satunnaista kohinaa mittaustulokseen. Onko mittauksen kohde eli itse ajan kulkukin riittävän tarkkaan katsottuna satunnaisesti vaihtelevaa vai tasaista?
Ajan fysikaalinen olemus
4
135
Vastaukset
- Anonyymi
https://www.quantamagazine.org/the-new-science-of-clocks-prompts-questions-about-the-nature-of-time-20210831/
"Kello on entropian lisääntymisen mittari joka itsessään tuottaa energiasta entropiaa. Mitä tarkempi kello sitä enemmän se käydessään energiaa kuluttaa ja entropiaa tuottaa."
Lineaariset prosessit ovat yleensä entrooppisia. Epälineaariset prosessit voivat olla negentropisia eli entropiaa vähentäviä. Fyysikko Erwin Schrödinger selvitti negentropia käsitettä "What is life?" luennollaan 1943 josta julkaistiin samanniminen kirja. Biologinen elämä on tyypillinen esimerkki prosessista joka voi olla entropian vastainen eli negentropinen mikä mahdollistaa uusiutumisen. Monet sykliset prosessit ovat negentropisia. Negentropia edellyttää että on saatavilla riittävästi vapaata energiaa. Eliöiden aineenvaihdunta on negentrooppinen prosessi.
"Tuosta johtuen kello ei tikitäkään tasatahtiin vaan sen käyntinopeus vaihtelee satunnaisesti."
Voimakkaasti entrooppinen prosessi on hyvin huono kello. Toimivat kellot perustuvat sykleihin ja esim. atomien värähtely on sykli joka tosin saattaa vaihdella gravitaation fluktuaatioiden ja paikallisten massakeskittymien keskinäisten muutosten mukaan koska voimakas gravitaatio hidastaa kaikkia prosesseja.
"Kahden tapahtuman välistä aikaeroa ei voi määrittää tarkasti. Jo kvanttimekaniikan peruskurssilta tiedettiin että esimerkiksi virittyneen tilan energian epämääräisyyden eli viivanleveyden ja tilan purkautumiseen keskimäärin kuluvan ajan (=ajan epämääräisyys) tulo ei voi saada tiettyä pienempiä arvoja. Nyt tuo on yleistetty koskemaan kaikkia ajan mittauksen keinoja."
Niin on olemassa pienin mahdollinen ajan ja paikan kvantti eli sekä aika & paikka ovat epäjatkuvia ja siis myös epälineaarisia prosesseja jotka mahdollistavat myös negentropian suotuisissa olosuhteissa. Koska lokaali energian säilymislaki ei pidä paikkaansa (nollapiste-energia) niin pelkästään entropiaan keskittyvä ajan mallinnus on yksipuolinen ja vain pelkkä osatotuus.
"Ajan mittaus tuottaa siis aina satunnaista kohinaa mittaustulokseen. Onko mittauksen kohde eli itse ajan kulkukin riittävän tarkkaan katsottuna satunnaisesti vaihtelevaa vai tasaista?
Molempia!
Pitemmillä ajanjaksoilla satunnaisesti vaihtelevaa ja lyhyemmillä ajanjaksoilla tasaista.
TrustNo1/Belisario - Anonyymi
Tuossa jutussa kellot ovat koneita, olkoon vaikka polttomoottori
kelloja tai atomikelloja, siis termodynaamisia laitteita.
Itse ajan ominaisuuksista ei jutussa paljoa mainita,
Yksi maininta on "the passage of time", tuntuisi viittaavan virtaavaan
aikaan. Mainintoja on "ajan nuolesta", missä määrin tämä lähinnä
metaforinen lmaisu on hyvä, jää nähtäväksi.
Käsitteellisessä mielessä ajan nuoli on epätyydyttävä.
Ajan luonnollinen yksikkö on Plackin aika, ihmisten käyttämä
aikajärjestelmä on SI, atomikellomme ovat SI-järjestelmässä.
Voidaan miettiä ihannekelloja, termodynaaminen kello käyttäisi
artikkelin mukaan äärettömän määrän energiaa ja tuottaisi
äärettömän määrän entropiaa, tällöin sen tarkkuus olisi ehkä?
Planckin ajan tienoilla.
Missä määrin tiedämme itse ajan luonteesta mitään luotettavaa,
on vaikea kysymys, ainakin ajan virtaamista tai "passage" ilmiötä
voida perustellusti epäillä.
Planckin aika antaa yhden vihjeen, se on lyhyin ajanhetki,
jolla on merkitystä. Se on se aika, jossa voisi tapahtua jotain.
Fyysikoiden mukaan todellisuus muodostuu tapahtumista,
ei objekteista, tällöin tapahtumien suhteet voisi olla hyvä
lähestymis tapa ajan määrittelyyn.
Tapahtumien suhteet olisi tärkeä pointti, koska yksi tapahtuma ei
ole mitään, suhteiden myötä asiat muuttuvat ja etenevät.
Kun vielä tapahtumilla on erilaisia suhteita, spatiaalisia ja temporaalisia,
ajan määrittely tapahtumien temporaalisista suhteista lähtien, voisi
tuottaa jotakin parempaa kuin ajan nuoli metaforat.
Ajan ja kellojen suhteesta voisi sanoa ehkäpä:
- jos kellojen erottelukyky huononee jossain tilanteessa, ajan erottelukyky
ei huonone.
-Kelloa ei ole kytketty aikaan.
-Aika ei tee kellolle mitään.
-Kello käy tarkasti, kun se on tahdistettu johonkin ja pysyy tässä tahdissa.
-Kello tuottaa kellotapahtumia, tikitystä, sekunttiviisarin liikkumista.- Anonyymi
"Kello käy tarkasti, kun se on tahdistettu johonkin ja pysyy tässä tahdissa."
Mikä tahansa kellon tahdistamiseen käytetty ilmiö on itsessään kello. Kellolla ei tässä ymmärtääkseni tarkoiteta sitä mekaniikkaa, elektroniikkaa tai optiikkaa jolla ilmiöstä aikatieto saadaan selville vaan itse ilmiötä. Epätarkkuus kellon käynnissä tarkoittaa epätarkkuutta jokaisen ajan mittaukseen soveltuvan ilmiön tapahtumahetkissä, olipa sitten kyseessä kahvin jäähtyminen, roskien mätäneminen, kvartsikiteen värähtely tai vaikkapa atomikellon tahdistuksessa käytetyn värähtelyn taajuus.
Vikaa ei siis ole kellon koneistossa vaan siinä ilmiössä johon koneisto on tahdistettu. Silloin herää kysymys siitä, onko epätarkkuus tosiaankin jokaisessa ilmiössä erikseen vai niihin kaikkiin vaikuttavassa ajan kulussa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kello käy tarkasti, kun se on tahdistettu johonkin ja pysyy tässä tahdissa."
Mikä tahansa kellon tahdistamiseen käytetty ilmiö on itsessään kello. Kellolla ei tässä ymmärtääkseni tarkoiteta sitä mekaniikkaa, elektroniikkaa tai optiikkaa jolla ilmiöstä aikatieto saadaan selville vaan itse ilmiötä. Epätarkkuus kellon käynnissä tarkoittaa epätarkkuutta jokaisen ajan mittaukseen soveltuvan ilmiön tapahtumahetkissä, olipa sitten kyseessä kahvin jäähtyminen, roskien mätäneminen, kvartsikiteen värähtely tai vaikkapa atomikellon tahdistuksessa käytetyn värähtelyn taajuus.
Vikaa ei siis ole kellon koneistossa vaan siinä ilmiössä johon koneisto on tahdistettu. Silloin herää kysymys siitä, onko epätarkkuus tosiaankin jokaisessa ilmiössä erikseen vai niihin kaikkiin vaikuttavassa ajan kulussa.Periaattessa kaikilla tapahtumilla on oma epätarkkuutensa, voidaan
sanoa että maapallo tutisee, huojuu, muljuaa, tärähtelee, tosin sanoen
mitään suureen tarkkuteen vaadittavaa ei löydy maasta, eikä ehkä
lähiavaruudestakaan.
Parasta mitä voi saada on atomikellon tahdituksessa käytetty värähtelyn
taajuus.
Olisiko ajan kulussa vääristävä tekijä?
Jos jätämme pois suhteellisuusteorian vaikutukset pois, olisimme
eliminoineet ne tahdistusoperaatiossa, mutta kaikkiin vaikuttava
ajankulku on hämärä käsite.
Olisiko aika kuin joki, jossa on pyörteitä, jonka mukana kuljemme.
Katsoisin että suhteellisuusteoria on periaatteessa oikea, kaikkine
gravitaatiovaikutuksineen ja paikallisaikoineen.
Kaikkia asioita missä tapahtuu muutoksia, ei voi sanoa kelloiksi,
elämme maailmassa jossa on luonnollisia kellon tapaisia tapahtumia,
esim. ihmisen elinkaari käy kellosta mitä osittain seuraamme,
sitten on tapahtumia jotka ovat sattumanvaraisia, joista puuttuu
kellon ennustettavuus, vaikka tulivuorten purkaukset.
Voisi sanoa että elämme tapahtumavirrassa, jossa on kellon tapaisia
tapahtumia ja toisaalta sattumanvaraisia tapahtumia.
Joku aikaa tutkiva henkilö on sanonut.
Ihminen tarvitsee vain kahta kelloa, UTC-aikaa käyvää kelloa ja omaa
kehoaan, siihen liittyvää tarkkailua varten.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1125468Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku413665Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖523495Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle933348- 811887
Katu täyttyy...
Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt341777450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1341667Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.431619Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1531326- 161189