Ajan fysikaalinen olemus

https://www.quantamagazine.org/the-new-science-of-clocks-prompts-questions-about-the-nature-of-time-20210831/

"Kello on entropian lisääntymisen mittari joka itsessään tuottaa energiasta entropiaa. Mitä tarkempi kello sitä enemmän se käydessään energiaa kuluttaa ja entropiaa tuottaa."

Lineaariset prosessit ovat yleensä entrooppisia. Epälineaariset prosessit voivat olla negentropisia eli entropiaa vähentäviä. Fyysikko Erwin Schrödinger selvitti negentropia käsitettä "What is life?" luennollaan 1943 josta julkaistiin samanniminen kirja. Biologinen elämä on tyypillinen esimerkki prosessista joka voi olla entropian vastainen eli negentropinen mikä mahdollistaa uusiutumisen. Monet sykliset prosessit ovat negentropisia. Negentropia edellyttää että on saatavilla riittävästi vapaata energiaa. Eliöiden aineenvaihdunta on negentrooppinen prosessi.

"Tuosta johtuen kello ei tikitäkään tasatahtiin vaan sen käyntinopeus vaihtelee satunnaisesti."

Voimakkaasti entrooppinen prosessi on hyvin huono kello. Toimivat kellot perustuvat sykleihin ja esim. atomien värähtely on sykli joka tosin saattaa vaihdella gravitaation fluktuaatioiden ja paikallisten massakeskittymien keskinäisten muutosten mukaan koska voimakas gravitaatio hidastaa kaikkia prosesseja.

"Kahden tapahtuman välistä aikaeroa ei voi määrittää tarkasti. Jo kvanttimekaniikan peruskurssilta tiedettiin että esimerkiksi virittyneen tilan energian epämääräisyyden eli viivanleveyden ja tilan purkautumiseen keskimäärin kuluvan ajan (=ajan epämääräisyys) tulo ei voi saada tiettyä pienempiä arvoja. Nyt tuo on yleistetty koskemaan kaikkia ajan mittauksen keinoja."

Niin on olemassa pienin mahdollinen ajan ja paikan kvantti eli sekä aika & paikka ovat epäjatkuvia ja siis myös epälineaarisia prosesseja jotka mahdollistavat myös negentropian suotuisissa olosuhteissa. Koska lokaali energian säilymislaki ei pidä paikkaansa (nollapiste-energia) niin pelkästään entropiaan keskittyvä ajan mallinnus on yksipuolinen ja vain pelkkä osatotuus.

"Ajan mittaus tuottaa siis aina satunnaista kohinaa mittaustulokseen. Onko mittauksen kohde eli itse ajan kulkukin riittävän tarkkaan katsottuna satunnaisesti vaihtelevaa vai tasaista?

Molempia!

Pitemmillä ajanjaksoilla satunnaisesti vaihtelevaa ja lyhyemmillä ajanjaksoilla tasaista.

TrustNo1/Belisario

Tuossa jutussa kellot ovat koneita, olkoon vaikka polttomoottori
kelloja tai atomikelloja, siis termodynaamisia laitteita.

Itse ajan ominaisuuksista ei jutussa paljoa mainita,
Yksi maininta on "the passage of time", tuntuisi viittaavan virtaavaan
aikaan. Mainintoja on "ajan nuolesta", missä määrin tämä lähinnä
metaforinen lmaisu on hyvä, jää nähtäväksi.
Käsitteellisessä mielessä ajan nuoli on epätyydyttävä.

Ajan luonnollinen yksikkö on Plackin aika, ihmisten käyttämä
aikajärjestelmä on SI, atomikellomme ovat SI-järjestelmässä.

Voidaan miettiä ihannekelloja, termodynaaminen kello käyttäisi
artikkelin mukaan äärettömän määrän energiaa ja tuottaisi
äärettömän määrän entropiaa, tällöin sen tarkkuus olisi ehkä?
Planckin ajan tienoilla.

Missä määrin tiedämme itse ajan luonteesta mitään luotettavaa,
on vaikea kysymys, ainakin ajan virtaamista tai "passage" ilmiötä
voida perustellusti epäillä.

Planckin aika antaa yhden vihjeen, se on lyhyin ajanhetki,
jolla on merkitystä. Se on se aika, jossa voisi tapahtua jotain.

Fyysikoiden mukaan todellisuus muodostuu tapahtumista,
ei objekteista, tällöin tapahtumien suhteet voisi olla hyvä
lähestymis tapa ajan määrittelyyn.
Tapahtumien suhteet olisi tärkeä pointti, koska yksi tapahtuma ei
ole mitään, suhteiden myötä asiat muuttuvat ja etenevät.

Kun vielä tapahtumilla on erilaisia suhteita, spatiaalisia ja temporaalisia,
ajan määrittely tapahtumien temporaalisista suhteista lähtien, voisi
tuottaa jotakin parempaa kuin ajan nuoli metaforat.

Ajan ja kellojen suhteesta voisi sanoa ehkäpä:
- jos kellojen erottelukyky huononee jossain tilanteessa, ajan erottelukyky
ei huonone.
-Kelloa ei ole kytketty aikaan.
-Aika ei tee kellolle mitään.
-Kello käy tarkasti, kun se on tahdistettu johonkin ja pysyy tässä tahdissa.
-Kello tuottaa kellotapahtumia, tikitystä, sekunttiviisarin liikkumista.