Olen vuosia ihmetellyt, miksi Suomessa ei avata käsitettä "avoimet työpaikat". Puhutaan vaan kohtaamattomuusongelmasta ja täyttämättömistä työpaikoista. Eihän asia niin ole.
Avoimet työpaikat hantäyttyvät koko ajan. Avointen työpaikkojen suri määrä johtuu yksinkertaisesti siiitä että elämme pätkätyökulttuurissa. Jos aikaisemmin koulun siivooja oli työssään 10 vuotta, voidaan tänään sama työsuhde toteuttaa puolen vuoden jaksoissa eri työntekijöoiden toimesta. Yhden työpaikkailmoituksen sijaan tarvitaan silloin 20 työpaikkailmoitusta. Periaatteessa näin. Avomia työpaikkoja täytetään henkilöstövuokrausyritysetn toimesta.
Monet yritykset etsivät koko ajan ammattitaitoista työvoimaa. Etsivät vaikka eivät tarvitsisikaan, koska muutenhan sellaisen työnhakijan vie joku muu. Syrjäseudulle ei löydy lääkäreitä, koska lääkäri ei saa yksinään kollegojensa tukea ja muutenkin muuttaminen on liian vaikeaa. Ei siinä työttömien sosiaaliturvan alentaminen mitenkään voi auttaa.
Jos kauppakamari valittaa ettei löydy osaavia henkilöitä avoimiin työpaikkoihin, se saa syyttää siitä yrityksiä. Vain yritykset voivat kehittää työntekijöiden ammatitaoa, ei kukaan muu. Kouluista saa vain perustiedot.
Ihan hyvä kysymys on, kuinka paljon avoimia työpaikkoja pitäisi olla. Ei ollenkaan, nykyinen määrä vai vielä enemmän? Mitä enemmän on avoimia työpaikkoja ja suurempi vaihtuvuus, sitä useampi pääsee kehittämään omaa ammattitaitoaan. Meillä on joka tapauksessa työttöminä työnhakijoina satoja tuhansia kanslaisia.
Avoimet työpaikat hantäyttyvät koko ajan. Avointen työpaikkojen suri määrä johtuu yksinkertaisesti siiitä että elämme pätkätyökulttuurissa. Jos aikaisemmin koulun siivooja oli työssään 10 vuotta, voidaan tänään sama työsuhde toteuttaa puolen vuoden jaksoissa eri työntekijöoiden toimesta. Yhden työpaikkailmoituksen sijaan tarvitaan silloin 20 työpaikkailmoitusta. Periaatteessa näin. Avomia työpaikkoja täytetään henkilöstövuokrausyritysetn toimesta.
Monet yritykset etsivät koko ajan ammattitaitoista työvoimaa. Etsivät vaikka eivät tarvitsisikaan, koska muutenhan sellaisen työnhakijan vie joku muu. Syrjäseudulle ei löydy lääkäreitä, koska lääkäri ei saa yksinään kollegojensa tukea ja muutenkin muuttaminen on liian vaikeaa. Ei siinä työttömien sosiaaliturvan alentaminen mitenkään voi auttaa.
Jos kauppakamari valittaa ettei löydy osaavia henkilöitä avoimiin työpaikkoihin, se saa syyttää siitä yrityksiä. Vain yritykset voivat kehittää työntekijöiden ammatitaoa, ei kukaan muu. Kouluista saa vain perustiedot.
Ihan hyvä kysymys on, kuinka paljon avoimia työpaikkoja pitäisi olla. Ei ollenkaan, nykyinen määrä vai vielä enemmän? Mitä enemmän on avoimia työpaikkoja ja suurempi vaihtuvuus, sitä useampi pääsee kehittämään omaa ammattitaitoaan. Meillä on joka tapauksessa työttöminä työnhakijoina satoja tuhansia kanslaisia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos haluaisimme käyttää avoimet työpaikat-käsitettä työllisyyden arvioimiseen, meidän olisi mitattava esimerkiksi kuinka moni työpaikka on yhä auki kuukauden kuluttua. Avointen työpaikkojen kokonaismäärä ei erro mitään muuta kuin että rekrytointi on dynaaminen prosessi työnantajien muuttuvien työvoimatarpeiden vuoksi. Esimerkiksi Marimekon toimitusjohta ei tunnu tätä ymmätäneen jos hän lasjkee vain työttömien ja työpaikkailmoitusten määriä. Itse en aio ostaa enää kyseisen firman verhoja. Tulisi huono mieli niitä katsellessa!
Pitäisi myös erotella aikuisten työt ja
sellaiset, jotka ovat vain lisäpuuhaa vanhempien nurkissa asuville.
0-sopimuksia ei pitäisi tilastoida työpaikkoina.
Kapteeni Kirkille tiuhemmat sukkikset tuuliolosuhteisiin.
Nyt valitetaan päiväkotien henkilökuntapulaa, varsinkin Helsingissä. Helsinki on osaltaan itse syyllinen tilanteeseen. Vielä muutama vuosi sitten Hki ei ottanut edes työkokeiluihin henkilöitä, jotka halusivat alalle jossakin muussa työssä tulleen työkykyongelman vuoksi. Jos työkokeilu olisi sujunut hyvin, jos päiväkodin johtaja ja muut työntekijät olisivat vakuuttuneet, että henkilö soveltuu alalle, työeläkelaitos olisi lähtenyt tukemaan ko. henkilön kouluttautumista alalle oppisopimuksen avulla. Tällöin merkittävä osa palkasta olisi tullut ko. työeläkelaitokselta. Tähän ei Helsinki ollut valmis. Onneksi moni sai työkokeilu-ja oppisopimuspaikan yksityiseltä sektorilta.
"mistä halvimmalla saadaan"!