Tilastokeskus: Talouden tilannekuva
31.8.2021
Talouden tilannekuva luo katsauksen koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista.
https://www.stat.fi/ajk/koronavirus/koronavirus-ajankohtaista-tilastotietoa/miten-vaikutukset-nakyvat-tilastoissa/talouden-tilannekuva
Bruttokansantuote vahvassa kasvussa toisella neljänneksellä – työllisyysaste nousi koronaa edeltävälle tasolle
"Tilastokeskuksen tietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 2,1 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2020 toiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 7,5 prosenttia.
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ruotsin bruttokansantuote oli 0,9 prosentin kasvussa toisella neljänneksellä ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
Vuotta aikaisemmin voimakkaasti laskeneilla liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla nähtiin toisella neljänneksellä vahvaa kasvua. Informaation ja viestinnän sekä kaupan toimialat ovat kasvaneet läpi koronakriisin ja hyvä vire jatkui myös huhti–kesäkuussa. Kasvua oli suurella osalla toimialoista ja myös teollisuuden arvonlisäys oli kasvussa toisella neljännellä.
Talouden kysyntäeristä selvää nousua nähtiin nyt yksityisessä kulutuksessa. Koronakriisin myötä yksityinen kulutus on ollut vaisua, kun erityisesti palveluiden osalta rajoitustoimet ovat rajoittaneet kulutusmahdollisuuksia. Yksityisen kulutuksen nousun alkaminen on siis askel kohti normaalimpia aikoja. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi toisella vuosineljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,6 prosenttia vuodentakaisesta. Sekä tavaroiden että palveluiden kulutus oli toisella neljänneksellä kasvussa. Voimakasta kasvua nähtiin muun muassa autokaupassa.
Viennin volyymi kasvoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,1 prosenttia vuodentakaisesta.
Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti–kesäkuussa 1,2 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Työllisyysasteen trendi saavutti heinäkuussa 2021 tason (72,7 %), joka vallitsi ennen koronakriisin puhkeamista helmikuussa 2020. Vuoden 2021 toisen neljänneksen työllisyysaste oli jopa korkeampi kuin vuoden 2019 toisen neljänneksen vastaava luku.
Talouden näkymiä kuvaavat indikaattorit ennakoivat positiivisen talouskehityksen jatkuvan. Teollisuuden uudet tilaukset olivat vahvassa kasvussa kesäkuussa ja koko talouden tuotannon pikaestimaatti ennakoi tuotannon kasvun jatkuneen heinäkuussa. Myös asuinrakentamisen toinen neljännes oli vahva. Sekä yritysten että kuluttajien luottamus on edelleen korkealla tasolla. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta ovat pysyneet myönteisinä ja yritystenkin luottamus on jatkanut positiivista kehitystään. Palvelualojen luottamus hieman notkahti elokuussa pitkästä aikaa näkymien muututtua varovaisemmiksi.
Tarkempaa tietoa toisen neljänneksen kotitalouksien käytettävissä olevasta tulosta ja säästämisasteesta julkaistaan 17.9.2021. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä säästämisaste pysyi vielä selvästi koronaa edeltävää tasoa korkeammalla, ollen 5,5 prosenttia. Neljännesvuositilinpidon perusteella vuoden 2021 toisella neljänneksellä yksityiset kulutusmenot kääntyivät selvään kasvuun.
Asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen lainojen otto on jatkanut kasvuaan. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 133,6 prosenttiin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun se oli 132,7 prosenttia vuonna 2020. Velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden tuloihin. Toisen neljänneksen rahoitustilinpidon tiedot julkaistaan 24.9.2021."
.
Marinin hallitus on hoitanut 3 ensimmäistä korona-aaltoa Der Spiegelin saksalaistutkimuksenkin mukaan maailman parhaiten ja tämä näkyy Suomen taloudessa, työllisyydessä, investoinneissa sekä kuluttajien ja yritysten luottamuksessa. Ei tällaiseen pystytä sattumalta, siis maailmanennätykseen koronanhoidossa ja sen tuottamaan vahvaan talouskasvuun ja työllisyyteen pandemian aikana.
31.8.2021
Talouden tilannekuva luo katsauksen koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen tilastojen valossa. Koronan vaikutuksia tarkastellaan koko kansantalouden, yritysten, työllisyyden, kuluttajien ja julkisen talouden näkökulmista.
https://www.stat.fi/ajk/koronavirus/koronavirus-ajankohtaista-tilastotietoa/miten-vaikutukset-nakyvat-tilastoissa/talouden-tilannekuva
Bruttokansantuote vahvassa kasvussa toisella neljänneksellä – työllisyysaste nousi koronaa edeltävälle tasolle
"Tilastokeskuksen tietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 2,1 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2020 toiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 7,5 prosenttia.
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Ruotsin bruttokansantuote oli 0,9 prosentin kasvussa toisella neljänneksellä ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
Vuotta aikaisemmin voimakkaasti laskeneilla liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla nähtiin toisella neljänneksellä vahvaa kasvua. Informaation ja viestinnän sekä kaupan toimialat ovat kasvaneet läpi koronakriisin ja hyvä vire jatkui myös huhti–kesäkuussa. Kasvua oli suurella osalla toimialoista ja myös teollisuuden arvonlisäys oli kasvussa toisella neljännellä.
Talouden kysyntäeristä selvää nousua nähtiin nyt yksityisessä kulutuksessa. Koronakriisin myötä yksityinen kulutus on ollut vaisua, kun erityisesti palveluiden osalta rajoitustoimet ovat rajoittaneet kulutusmahdollisuuksia. Yksityisen kulutuksen nousun alkaminen on siis askel kohti normaalimpia aikoja. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi toisella vuosineljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,6 prosenttia vuodentakaisesta. Sekä tavaroiden että palveluiden kulutus oli toisella neljänneksellä kasvussa. Voimakasta kasvua nähtiin muun muassa autokaupassa.
Viennin volyymi kasvoi vuoden 2021 toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 6,1 prosenttia vuodentakaisesta.
Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti–kesäkuussa 1,2 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Työllisyysasteen trendi saavutti heinäkuussa 2021 tason (72,7 %), joka vallitsi ennen koronakriisin puhkeamista helmikuussa 2020. Vuoden 2021 toisen neljänneksen työllisyysaste oli jopa korkeampi kuin vuoden 2019 toisen neljänneksen vastaava luku.
Talouden näkymiä kuvaavat indikaattorit ennakoivat positiivisen talouskehityksen jatkuvan. Teollisuuden uudet tilaukset olivat vahvassa kasvussa kesäkuussa ja koko talouden tuotannon pikaestimaatti ennakoi tuotannon kasvun jatkuneen heinäkuussa. Myös asuinrakentamisen toinen neljännes oli vahva. Sekä yritysten että kuluttajien luottamus on edelleen korkealla tasolla. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta ovat pysyneet myönteisinä ja yritystenkin luottamus on jatkanut positiivista kehitystään. Palvelualojen luottamus hieman notkahti elokuussa pitkästä aikaa näkymien muututtua varovaisemmiksi.
Tarkempaa tietoa toisen neljänneksen kotitalouksien käytettävissä olevasta tulosta ja säästämisasteesta julkaistaan 17.9.2021. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä säästämisaste pysyi vielä selvästi koronaa edeltävää tasoa korkeammalla, ollen 5,5 prosenttia. Neljännesvuositilinpidon perusteella vuoden 2021 toisella neljänneksellä yksityiset kulutusmenot kääntyivät selvään kasvuun.
Asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen lainojen otto on jatkanut kasvuaan. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 133,6 prosenttiin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun se oli 132,7 prosenttia vuonna 2020. Velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon kotitalouksilla on velkaa suhteessa niiden tuloihin. Toisen neljänneksen rahoitustilinpidon tiedot julkaistaan 24.9.2021."
.
Marinin hallitus on hoitanut 3 ensimmäistä korona-aaltoa Der Spiegelin saksalaistutkimuksenkin mukaan maailman parhaiten ja tämä näkyy Suomen taloudessa, työllisyydessä, investoinneissa sekä kuluttajien ja yritysten luottamuksessa. Ei tällaiseen pystytä sattumalta, siis maailmanennätykseen koronanhoidossa ja sen tuottamaan vahvaan talouskasvuun ja työllisyyteen pandemian aikana.
Vastaukset 48
Vanhimmat
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17103027/jarjestelma-romahdusksesta-kapitalistiseen-simsala-bim-talouteen-(haans)
Asiaan tietenkin kuuluu, että oikeisto-mediat lyövät nyt rumpua "kasvusta", simsala-bim raha on näet ensin saatava "valko-pestyä". Vasta sitten se on voittoa !
Maailman parhaiten hoidettu koronakriisi ja talous sekä työllisyys vahvassa nousussa, mutta päähallituspuolue SDP:n kannatus laskenut ja oppositiosta huudelleen kokoomuksen gallupkannatus noussut huomattavan ylös. Kertooko tämä enemmänkin oikeisto-omisteisen propagandavaltamedian vallasta kansanlampaisiin? Omista media niin omistat totuuden ja voit muokata sillä mielin määrin haluamaasi tarinankerrontaa.
OP: Suomen talous ylittänyt koronakriisiä edeltäneen tason
https://yle.fi/uutiset/3-12061284
OP Ryhmän ekonomistit arvioivat Suomen talouden elpyvän tänä vuonna odotettua rivakammin. Kulutuksen toipuminen näkyy odotettua nopeampana talouskasvuna. BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia.
Kotitalouksien rahatilanne on parantunut koronakriisistä huolimatta, OP kertoo.
Suomen talous on elpynyt koronakriisistä ennakoitua nopeammin, kertovat OP:n ekonomistit. Suomen talous elpyi huomattavasti keväällä ja ylitti jo koronakriisiä edeltäneen tasonsa, OP kertoo ennakkotietojen perusteella.
Pankin ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia aiemmin arvioidun 3,3 prosentin sijaan.
– Hyvä uutinen on, että elpyminen on tavanomaiseen taantumaan nähden nopeaa ja kriisistä näytettäisiin pääsevän ilman pysyvämpiä laajamittaisia seurauksia, Heiskanen arvioi tiedotteessa.
OP: Suomen talous elpyy odotettua rivakammin, työllisyys nousee vuonna 2023 jo lähes 74 prosenttiin
https://www.hs.fi/talous/art-2000008197749.html
OP RYHMÄN ekonomistit arvioivat talouden elpyvän tänä vuonna odotettua rivakammin. Aiemmin arvioidun 3,3 prosentin sijaan bruttokansantuotteen (bkt) odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,6 prosenttia.
Tilastokeskus julkaisi tänään ennakkotietoja Suomen talouskasvusta toisella vuosineljänneksellä. Ennakkotietojen perusteella talous elpyi vahvasti huhti–kesäkuussa. Viime vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna bruttokansantuote oli 7,4 prosenttia korkeampi.
Suomen talous elpyi vahvasti toisella neljänneksellä, bkt kasvoi yli seitsemän prosenttia
Maailmantalouteen on jo vuoden ajan vaikuttanut koronaviruspandemia. Viimeisimmät aallot ja uudet variantit eivät kuitenkaan ole pysäyttäneet talouden elpymistä koronakriisistä.
OP arvioi työllisyysasteen nousevan vuonna 2023 jo lähes 74 prosenttiin. Arvio lähentelee jo 1980-luvun lopun huippuvuosien tasoa. Työttömyysaste on OP:n ennusteen mukaan laskemassa vuonna 2023 rakenteellisen työttömyyden tasolle keskimäärin 6,6 prosenttiin.
”Meidän ennusteessa lähdetään siitä, että [työmarkkinoiden] kysyntä voidaan tyydyttää varsin hyvin. Sen seurauksena työllisyysastekin nousee melkein 74 prosenttiin, mikä on sekä suomalaisittain että kansainvälisesti verrattuna korkea lukema”, Heiskanen sanoo.
Miksi Ruotsin talous kasvaa nopeammin kuin Suomen, vaikka siellä korona hoidettiin huonosti. Miksi Ruotsi ei velkaannu?
Syvemmältä normitasolle on helpompi päästä.
Se ei taida pitää paikkaansa. Suomi on todella syvällä ja siihen ei lyhyt kasvupyrähdys auta.
Ruotsalainen sosiaalidemokratia on pitänyt järkevää huolta valtiosta. Ei ole ollut aina helppoa niilläkään. Isoja reformeja ovat tehneet demareiden johdolla tajuten ettei voi velkaantua holtittomasti.
40 000 000 000 euroa ilmaista rahaa etuoikeutetuille ja yrityksille on saanut suomen talouden lentoon.
Eläkeputken poisto on sysännyt työttömän leipäjonoon.
Eläkeputken poistoa kannatti kaikki puolueet eduskunnassa. Myös persut.
Tiivistettynä:
Ei voi kuin ihmetellä miten gallupissa SDP:n kannatus laskee ja oppositiossa rääkyvän kokoomuksen nousee. Olisiko oikeisto-omisteisen valtamedian propagandakoneisto purrut lampaisiin vai syynä kokoomusmoguli Eero Lehden Taloushutkimus Oy:n oman puolueen lisä?
Eikö pääsääntö ole se, että kun usko oman talouden suotuisaan kehitykseen on vahva Kokoomuksen kannatus kasvaa?
Vai onko viimein tajuttu ettei vasemmistohallitus tee oikeita asioita?
Talouden kasvu on aika vähän hallituksesta kiinni. Jos se olisi, niin Ruotsin talous ei kasvaisi Suomea nopeammin, koska Suomalaisten mielestä Ruotsi hoiti koronan päin peetä. Ja moni muu Euroopan maa.
Kulutus kasvaa, miksi ei kasvaisi kun maailman, Euroopan ja Suomen talouteen on pumpattu tukirahaa aivan älyttömät määrät. Ja vasemmistohallitus jatkaa sitä vaikka talous käy jo kuumana. Myös ihmisillä on patoutunutta kulutustarvetta ja säästöjä.
Miksi kokoomuksen kannatus nousee? Siksi kun vasemmustohallitus ei tee oikeita asioita.
Rakenteelliset ongelmat ovat mahdoton asia vasemmistolle. Esimerkkinä työllisyystoimenpiteet. Suomessa on 300 000 tuhatta työtöntä ja vajaa 100 000 työpaikkaa.
Avoimen työpaikkojen rinnalla valtio kilpailee työttömistä maksamalla kilpailukykyisiä tukia kotiin. Miksipä sitä lähtisi töihin.
Suomi velkaantuu, vaikka talous käy kuumana. Ruotsi ei velkaannu vaikka hoiti koronan päin peetä. Tekeekö Suomen hallitus oikeita asioita oikea-aikaisesti?
Kokoomus ei ole sateentekijä ja ongelmat on niidenkin politiikassa. Mutta luotto demaripääministerin johtamaan vasrmmustohallitukseen on mennyt. Vastaus ei voi kaikkiin ongelmiin olla, valtio maksaa.
Kilpeä ei voi kiillottaa kaikkien mielestä, juhlimalla jalkapalloilijoiden kanssa pääministerin linnassa, varsinkin kun jalkapalloturismi toi koronan Suomeen.
Toisella neljänneksellä Suomen kasvu on ollut nopeampaa kuin EU-alueella keskimäärin ja nopeampaa kuin Ruotsissa.
Siitä olen samaa mieltä, että normaalioloissa hallitusten vaikutus talouskasvuun on lyhyellä tähtäimellä pieni. Hallitus ei esimerkiksi voi juuri mitään sille, kasvaako Uudessakaupungissa tehtyjen mersujen kysyntä USA:ssa vai ei. Korona on kuitenkin poikkeus. Taloudesta on tullut kaikissa länsimaissa valtiovetoista koronan aikana ja mittava elvytys on kasvattanut valtionvelkaa kaikissa maissa, jotka ovat velkaa saaneet. Hallituksen vaikutus talouteen on ennen kaikkea yli vaalikauden ulottuvissa toimissa kuten satsauksessa koulutukseen ja infrastruktuuriin.
Kokoomuksen ja hyvin kokoomuslaista politiikkaa ajaneen Sipilän johtaman Keskustan politiikan heikko kohta tuli näkyviin edellisen hallituksen loppumetreillä. Elettiin 10 vuoteen kiivainta nousukautta ja oli mahdollisuus ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen lyhentää valtion velkaa, mutta Kokoomus valitsi verojen alentamisen ja siirsi velkojen maksun hamaan tulevaisuuteen. Se oli myötäsyklistä politiikkaa, jossa ei ole järkeä. Nousukautta ei pidä kiihdyttää veronalennuksilla - oli vaalit tulossa tai ei.
..... Nousukautta ei pidä kiihdyttää veronalennuksilla - oli vaalit tulossa tai ei....
Luulenpa että kysymys on hiukan pidemmästä tarkastelujatkosta. Nyt nostetaan kokonaisveroastetta eikä haeta rakenteellisia muutoksia. Ja velkaannutaan rajusti lisää. Onko tämä nousukausi luotu keinotekoisesti valtavalla tukipolitiikalka ja se loppuu nopeasti?
Nyt rakenteellisten ongelmien ratkaisu olisi poliittisesti helpompaa kuin laskusuhdanteessa. Demarit ovat siirtyneet liikaa vasemmalle ja nythtävät rahaa kokoajan erittäin lyhyellä tähtäimellä.
Mitä Ruotsiin tulee, siellä vasemmistolainen valtionvarainministeri totesi talousdokumentissa kysymykseen, mitä pitää tehdä koronan jälkeen. Hän vastasi, että yksi asia. Ei saa velkaantua lisää ja perusteli sen hyvin. Oli hämmästyttävää kuulla se hänen suustaan. Kuulosti miltei Suomen kokoomukselta :).
...... Kokoomus valitsi verojen alentamisen ja siirsi velkojen maksun hamaan tulevaisuuteen.....
Toisessa vaakakupissa oli Suomen kilpailukyky. Ja todellisuudessa sillä saatiin talous lähes tasapainoon. Suomihan ei kuitenkaan ollut järjettömän velkaantunut silloin.
Nyt vasemmustohallitus nostaa veroja, ottaa lisää velkaa ja säätää lakeja, jotka nostavat vuosimenoja ilman selvää näkymää uusista tuloista. Samalla he rikkovat hallitussopimuksen lupausta jopa aika törkeällä tavalla.
Pitää+olla+aika+naiivi+jos+kuvittelee,+että+hallituksen+viimeisessä+budjetissa+ennen+vaaleja+annetut+veronalennukset+on+suunnattu+johonkin+pitkän+aikavälin+tavotteisiin.+Kuitenkin+tuo+oli+vuoden+2008+jälkeen+paras+sauma+kääntää+velkaantuminen+-+josta+Kokoomus+nyt+on+kamalan+huolissaan+-+velkojen+maksuun.
Selitäppä miten tuloverojen kevennys parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä?
Pienentää painetta nostaa palkkoja ja lisää kiinnostusta tehdä töitä.
Vähentää halukkuutta lähteä ulkomaille hommiin.
Lisää kiinnostusta tulla Suomeen töihin.
Lisää painetta kehittää sosiaalisektorin palvelurakennetta, kun ei verotulot kasva. Vapautuu resursseja esimerkiksi vientiin.
Muutokset lisäävät myös yksityisten talouksien lisätä kulutusta tai investoida. Suomi tarvitsee lisää investointeihin pääomia, myös vienti esimerkiksi turismi.
Siinä jotain.
Kääntäen voisi kysyä, miksi sitten ei nosteta tuloveroa rajummin? Tuleeko sille ehkäpä laskennallinen raha vastaan eli verot eivät enää kasva.
Puhuisin kyllä myös koko kokonaisveroasteesta.
.... ennen kokematon kriisi ja sitä hoidetaan ennennäkemättömällä tavalla...
Hallituksen bydjettikehyksen mittava ylitys on lähtökohtaisesti vastuutonta. Ei ole mitään hienosäätöä, kun puhutaan miljardeista.
Ensi vuonna merkittävät velkaantumisen syyt ovat jo muut kuin korona.
Tai koronaa käytetään syynä, jotta rakenteellisista uudistuksista ei tarvitsisi päättää nyt eduskuntavaalien lähestyessä.
Kokoomus on koko hallitushistoriansa lisännyt valtionvelkaa kosiskellessaan kannattajakuntaansa veronalennuksilla ym. lisäeduilla. Kestämätöntä politiikkaa. Kokoomuksen etu on että se omistaa Suomen valtamedian, ja voi propagandoida ja aivopestä suurelta osin yksinkertaista lammaskansaa.
Taitaa olla kaikki tehnyt samaa.
Mutta kokoomus sentään yrittää parantaa Suomen ongelmia. Vasemmisto ei tunnusta niitä eikä työskentele tarmokkaasti niiden eteen.
Tässä vaan selitellään eri puolueiden puolesta tai niitä vastaan.
Talous on huonossa tilanteessa, sen tajuaa jokainen joka haluaa paneutua asioihin. Se ei ole ensisijaisesti poliittinen kysymys. Mutta tulonjakopolitiikalla tätä ei ratkaista. Sitä ei vasemmistossa tajuta. Rikkaiden varat eivät kerta kaikkiaan riitä ja kohta väsyy keskiluokka.
Miksi kokoomuksen kannatus on taas palannut omalle tasolle? Suomalainen on kuitenkin vastuuntuntoinen ja osa jotka siirtyivät hetkeksi persuihin ja hallituksen kannattajiksi, ovat palanneet takaisin.
Eli ei oikein auta palata vanhoihin juttuihin, kuka teki ja mitä. Sillon oli silloin ja nyt on nyt. Tilanne on huonontunut viimeisin 2..3 vuoden aikana ja nyt pitää toimia.
Sääli että Harkimon pitää leikkiä omiaan. Kokoomus olisi vielä hiukan suurempi.
.... Pitää olla aika naiivi jos kuvittelee, että hallituksen viimeisessä budjetissa ennen vaaleja annetut veronalennukset on suunnattu johonkin pitkän aikavälin tavotteisiin....
Se on kyllä totta. Toisaalta ei rakenneuudistuksista päättäminen edes ehtisi vaikuttaa hallituskaudella. Osa hallituksen päättävistä menoista tulee voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella.
Mutta eipä ole säästöjä vastaavasti rakenneltu. Sotenkaan tavoitteet eivät hae säästöjä. Lisätään vaan monimutkaisuutta ja ei esim. pureta kuntabyrokratiaa. Kuntia on 20 liikaa ja nyt vielä uusi vetotustaso siihen päälle
Kaikki länsimaat ovat yhtä "vastuuttomia". Nähtäväksi jää mitä tästä kaikesta seuraa.
Kansantalous kehittyy harvinaisen suotuisasti.
Kun julkiseen talouteen lasketaan mukaan työeläkejärjestelmä (kuten kansainvälisissä vertailuissa tehdään) voi olla että tämän vuoden alijäämä ei ole kovinkaan suuri. Valtio velkaantuu, kunnat eivät (valtion avokätisen tuen ansiosta) ja työeläkerahastot kasvavat.
Suomen terveydenhoitojärjestelmä on maailman tehokkain sen tuottamaan laatuun nähden (arvostetun Lancet-lehden vertailu). Se joka väittää, että terveydenhoidosta voi säästää miljardeja laskematta tasoa, valehtele.
Nykyinen hallitus lisäsi menoja jo ennen koronaa 1.5 miljardia vuositasolla ilman uusia tuloja.
Ei tarvitse verrata tehokkuutta muihin valtioihin. Pitää tarkastella sitä mihin omat rahkeet riittävät. Ja nyt näyttää pahasti siltä ettei riitä siihen suunnitelmaan ja tulevaisuuden reunaehtoihin, mihin hallitus on kiinnittämässä itseään ja Suomea.
Rahat eivät näytä riittävän.
En muuten oikein pidä meidän terveyden- ja sairaanhoidon tehokkuutta hyvänä.
Eläkejärjestelmästä ei pystytä vapauttamaan rahoja valtiotalouden tehtävien hoitoon. On epärealistista laskea sen varaan.
Ongelma ei ole velka nyt, vaan sen lisääntyminen koko ajan. Juhlimme tulevien sukupolvien laskuun ja pidän sitä vastuuttomana.
En oikein ymmärrä, mitkä ovat ne merkit, josta päättelet kansantalouden kehittyvän suotuisasti?
Kyllä persut aiheita löytää tyhjästä. Heidän toive on että menisi huonosti.
Todennäköisesti.
Ei tietenkään.
Wi mitenkään. Mutta antaa rikkaille liksaa lisää.
Niin. Eihän prosentti alennus ole mitään pienituloiselle ,mutta hyvä lisä varakkaan kukkaroon.
Talouskehitys näyttää jo ylikuumenemisen merkkejä.
Onneksi hallitus ottaa vielä lisää velkaa ja varmistaa ylikuumenemisen. Taittaa jo menneet korona tuet olla Helsingin asuntojen hintojen nousussa ja muissa sijoituksissa.
Vuoden 2019 loppuun verrattuna työttömien määrä Uudellamaalla oli heinäkuun 2021 lopussa jopa 42 000–48 000 suurempi.Kyllä meneekin helvetin hyvin ja talous noussut kohisten.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4278475
Eli kaikki on taas näennäisen loistavasti, vaikka työttömyys, pahoinvointi, velkaantuminen jne. todellisuudessa vain kasvaa voimakkaasti?
Ikuisen talouskasvun mantra valheineen jatkuu, valtakunnassa kaikki hyvin.
Jos ei taloutta haluta kasvattaa, tulee yhteisiä menoja vähentää.
Vihervasemmistohallitus ei näin tunnu tekevän. Menot sekä valtiolla että kunnalla vaan kasvavat.
Nyt puhutaan positiivisesti monipaikkaisuudesta. Kaikilla pitää olla kaksi lämmitettyä asuntoa, joiden väliä ajellaan ja kumpaakin varustetaan. Hyvä vihreät, oikein hyvä. Ilmasto tykkää.
Vasemmistohallitus lisää valtion ja kuntien menoja. Sitä varten on talouden kasvettava, jotta saamme lisää verotuloja.
Vihreät ihailevat hallituksessa monipaikkaisuutta. Mitä se on? Kaksi lämmitettävää asuntoa, joiden väliä liikutaan. Niitä varustetaan.......
Rokotteilla on tehty huimaa tulosta, ja luonnollinen seuraus koronakriisin jälkeen on toki talouskasvu-aivopesu valheellisine tilastoineen.
Juuri näin. Suomi on valitettavasti menetetty maa. Kansalaisten ostovoima on heikko. Rahaa ei jää säästöön mihinkään pelkkiä menoja ja kiristyksiä vaan. Työnantajat ovat maksavinaan palkkaa ja työntekijät ovat tekevinään töitä. Pelkkiä tyhjiä lupauksia kaikki ja jatkunut jo useamman vuoden. Kummatkaan osapuolet eivät ole tyytyväisiä. Tilastoja vaan valheellisesti kaunistellaan. Pelkkä töihin hakeminen tehdään liian vaikeaksi. Useat työpaikat laitettu hakuun vuokrafirmojen kautta. Koittakaa itse olla monta vuotta kirjoilla yrityksessä huonommalla palkalla jää bonukset saamatta, koska et ole "vakituinen työntekijä", saat aina huonoimmat lomakuukaudet yms. ja tämä on muka reilua. Sitten täytyy olla työelämässä nykyään kaiken maailman turhia maksullisia kortteja kuten työturvallisuus, tulityö yms. eikö näitä voisi halvemmalla tai jollain muulla tavalla hoitaa. Autolla ei kannattaisi enää ajaa koska liian kallista, mutta pakko, koska lasten pitää päästä harrastamaan ja muulla kulkuneuvolla ei ehdi treeneihin ajoissa. Oletko koskaan miettinyt, että miksei sulla ole ollut yhtään maahanmuuttaja työkaveria ? Minä olen. Suomea johtaa typerykset jotka eivät pysty olemaan edes samaa mieltä ulosteen väristä.
Hienoa Marin!
OK.
Hienoa!
Näin on. Mutta persuille ei kelpaa