Onko Suomen talouden perustotuudet unohdettu. Työllisyysaste ei ole ainut mittari tuottavuuden ja kansan elintason mittareista.
Vanha sanota: ”Vaarallisin yhdistelmä on ahkeruus, turha hössöttäminen ja tyhmyys ja päämäärään pääsemiseksi vauhdin lisäksi tulee ottaa huomioon myös mahdolliset esteet sekä kulkusuunta.”
Näyttää siltä, että nykyisin vaietaan totuuksista sekä kerrotaan vain omaa ideologiaa tukevia osatotuuksia. Pitäisiköhän keskittyä nyt tosiasioihin, mm. köyhyysrajan alituksiin, lähes heitteille jättöihin, jne. eli omien kansalaistemme hyvinvoinnin kehittämiseen eikä heidän kurittamiseensa.
Suomessa elää lähes 1 milj. kansalaista köyhyysrajan alapuolella, sairaan- ja vanhusten hoito on ajettu alas, jopa ajantilauksen palautesoittoa ei kuulu vuorokauden aikana ja jos pääsee keskustelemaan hoitajan kanssa ja hän lupaa, että lääkäri miettii asiaa ja soittaa, mutta soittoa ole kuulunut kuukauteen. mm. välilliset verot ( esim. alv, energia-,lääkeverot, jne.) syövät vähätuloisten ostovoiman siten, että joskus ei ole varaa ostaa lääkeitä eikä ruokaakaan. (Näin digiaikana tukea on vaikea hakea, jos edes myönnetäänkään) Ei ole digitaitoja, eikä varaa digilaitteisiin jne.
Keskittykäämme aiheisiin: Suomen talous , työn tuottavuus, tulonjako, kaikkien kansalaistemme hyvinvointi, jne.
Työllisyys: Väitetään, että suomessa on huutava työvoimapula, ja uutisoidaan ainoastaan, että Suomeen on syntynyt 50000 uutta työpaikkaa, mutta samassa uutisessa ei vahingossakaan mainita yli 300000 työttömästä. Julkisuudessa rummutetaan ratkaisuksi työvoiman maahantuontia.
Lisäksi työvoimasta satojatuhansia työ- ja kehityskykyisiä ihmisiä puuhastelee ei itseänsä elättävissä hyvätuloisissa (Nk. töissä) yhteiskunnan tukemana tai kustannuksella. mm. valtion, kuntien sekä veroa maksamattomien säätiöiden ja yhdistysten jne. rahoittamana. urheilu, kulttuuri, taiteet, museot , jne. ( Tulisiko näiden henkilöstöryhmien siirtymistä tulea itsensä elättäviin töihin.)
Olisikohan aika vähentää ” sirkushuvien” tukia sekä kohdistaa tukia toimintoihin, jotka elättävät itsensä omalla tulorahoituksellaan elätä itseään; urheilu, kulttuuri, taiteet, museot , jne.
( Tulisiko näiden henkilöstöryhmien siirtymistä tulea itsensä elättäviin töihin.)
Pitäisikö Suomen huolehtia ensisijaisesti omistaan eikä olla ekana ja paras maksaja kaikissa kansainvälisissä hössötyksissä?? Esim. Ilmastotavoitteet, Olympiakisat, jne.
Mitä nämä maksaa ja kuka jää paitsi perushyvinvoinnista..
Vanha sanota: ”Vaarallisin yhdistelmä on ahkeruus, turha hössöttäminen ja tyhmyys ja päämäärään pääsemiseksi vauhdin lisäksi tulee ottaa huomioon myös mahdolliset esteet sekä kulkusuunta.”
Näyttää siltä, että nykyisin vaietaan totuuksista sekä kerrotaan vain omaa ideologiaa tukevia osatotuuksia. Pitäisiköhän keskittyä nyt tosiasioihin, mm. köyhyysrajan alituksiin, lähes heitteille jättöihin, jne. eli omien kansalaistemme hyvinvoinnin kehittämiseen eikä heidän kurittamiseensa.
Suomessa elää lähes 1 milj. kansalaista köyhyysrajan alapuolella, sairaan- ja vanhusten hoito on ajettu alas, jopa ajantilauksen palautesoittoa ei kuulu vuorokauden aikana ja jos pääsee keskustelemaan hoitajan kanssa ja hän lupaa, että lääkäri miettii asiaa ja soittaa, mutta soittoa ole kuulunut kuukauteen. mm. välilliset verot ( esim. alv, energia-,lääkeverot, jne.) syövät vähätuloisten ostovoiman siten, että joskus ei ole varaa ostaa lääkeitä eikä ruokaakaan. (Näin digiaikana tukea on vaikea hakea, jos edes myönnetäänkään) Ei ole digitaitoja, eikä varaa digilaitteisiin jne.
Keskittykäämme aiheisiin: Suomen talous , työn tuottavuus, tulonjako, kaikkien kansalaistemme hyvinvointi, jne.
Työllisyys: Väitetään, että suomessa on huutava työvoimapula, ja uutisoidaan ainoastaan, että Suomeen on syntynyt 50000 uutta työpaikkaa, mutta samassa uutisessa ei vahingossakaan mainita yli 300000 työttömästä. Julkisuudessa rummutetaan ratkaisuksi työvoiman maahantuontia.
Lisäksi työvoimasta satojatuhansia työ- ja kehityskykyisiä ihmisiä puuhastelee ei itseänsä elättävissä hyvätuloisissa (Nk. töissä) yhteiskunnan tukemana tai kustannuksella. mm. valtion, kuntien sekä veroa maksamattomien säätiöiden ja yhdistysten jne. rahoittamana. urheilu, kulttuuri, taiteet, museot , jne. ( Tulisiko näiden henkilöstöryhmien siirtymistä tulea itsensä elättäviin töihin.)
Olisikohan aika vähentää ” sirkushuvien” tukia sekä kohdistaa tukia toimintoihin, jotka elättävät itsensä omalla tulorahoituksellaan elätä itseään; urheilu, kulttuuri, taiteet, museot , jne.
( Tulisiko näiden henkilöstöryhmien siirtymistä tulea itsensä elättäviin töihin.)
Pitäisikö Suomen huolehtia ensisijaisesti omistaan eikä olla ekana ja paras maksaja kaikissa kansainvälisissä hössötyksissä?? Esim. Ilmastotavoitteet, Olympiakisat, jne.
Mitä nämä maksaa ja kuka jää paitsi perushyvinvoinnista..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos julkishallinnon rakastama hankehumppa kiellettäisiin , voitaisiin tehdä niitä töitä mikä on viraston tehtävä. VTV ja Tytti Yli-Viikari on elävä esimerkki siitä mihin turha hankehumppa johtaa , tehottomuuteen ja tuottamattomuuteen.
Ei ihme jos meillä verot korkeat , lähes miljoona palkan nostajaa leikkii työmaalla hankehumpan tahtiin , tekemättä sitä työtä mistä palkkaa nostaa.
Sitten on vielä nuo päätoimisesti hankehumppaa tuottavat turhakkeet.
Ongelma on siinä ettei 300.000 työtä tekemättömän kannata ottaa työtä vastaan koska heidän osaamisensa on niin heikoissa kantimissa että sosiaalituesta saa saman ja rajattomasti vapaa-aikaa.
Heidän ei myöskään kannata opiskella mitään, koska joutuisivat töihin ja vapaa-aika vähenisi.
Vapaa-aikaa pitäisi alkaa verottamaan niin, että yhtä sosiaalituella maksettua vapaapäivää kohden pitäisi tehdä päivä töitä. Se on silti enemmän vapaata kuin työllä tienaa.