Suomalainen infrayhtiö GRK urakoi raja-aitaa Viron kaakkoiskulmassa Võrumaalla.
Mutta toimitusjohtaja Juha Toimela ei voi kertoa urakasta paljoakaan.
– Joudun vetoamaan sopimuksen kohtiin vaitiolovelvollisuudesta.
Hankkeesta on puhuttu niukasti. Viro on tiedottanut, että kyseessä on Viron ja Venäjän väliselle metsämaalle nouseva 2,5 metriä korkea teräsaita, joka on päällystetty piikkilankakerällä.
Ensimmäisen 23 kilometrin rakentaminen on loppusuoralla. Sitten rakennetaan 35 kilometrin jatke, jonka pitäisi valmistua vuonna 2025. Molemmissa GRK:n (entinen Graniittirakennus Kallio) kumppanina on virolainen rakennusyhtiö Merko Ehitus.
Viron tavoite on mullistaa Venäjän-rajansa valvonta.
Rajasta noin 70 kilometriä kulkee Narvajokea pitkin ja runsaat 130 kilometriä Peipsijärven poikki. Loput 130 kilometriä on maarajaa. Sen Viro aitaa lähes kokonaan.
– Aita on vain osa uudistusta. Isompi tavoite on, että voimme valvoa koko itärajaa teknisesti kellon ympäri, sanoo Viron poliisin ja rajavartiolaitoksen rajavalvontayksikön varajohtaja Egert Belitšev puhelimitse Ylelle.
Tämä tarkoittaa muun muassa reaaliaikaista kameravalvontaa koko rajalle. Valmista on määrä olla vuonna 2027.
Mutta toimitusjohtaja Juha Toimela ei voi kertoa urakasta paljoakaan.
– Joudun vetoamaan sopimuksen kohtiin vaitiolovelvollisuudesta.
Hankkeesta on puhuttu niukasti. Viro on tiedottanut, että kyseessä on Viron ja Venäjän väliselle metsämaalle nouseva 2,5 metriä korkea teräsaita, joka on päällystetty piikkilankakerällä.
Ensimmäisen 23 kilometrin rakentaminen on loppusuoralla. Sitten rakennetaan 35 kilometrin jatke, jonka pitäisi valmistua vuonna 2025. Molemmissa GRK:n (entinen Graniittirakennus Kallio) kumppanina on virolainen rakennusyhtiö Merko Ehitus.
Viron tavoite on mullistaa Venäjän-rajansa valvonta.
Rajasta noin 70 kilometriä kulkee Narvajokea pitkin ja runsaat 130 kilometriä Peipsijärven poikki. Loput 130 kilometriä on maarajaa. Sen Viro aitaa lähes kokonaan.
– Aita on vain osa uudistusta. Isompi tavoite on, että voimme valvoa koko itärajaa teknisesti kellon ympäri, sanoo Viron poliisin ja rajavartiolaitoksen rajavalvontayksikön varajohtaja Egert Belitšev puhelimitse Ylelle.
Tämä tarkoittaa muun muassa reaaliaikaista kameravalvontaa koko rajalle. Valmista on määrä olla vuonna 2027.
Vastaukset 6
Vanhimmat
EU-ulkorajoille rakennetaan pikatahtia aitoja myös etelämpänä.
Liettua päätti elokuussa, että se ryhtyy rakentamaan 508-kilometristä aitaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen. Puola on jo pidentämässä omaa aitaansa, ja rajan muurausta umpeen suunnitellaan myös Latviassa.
Kilpavarustelu käynnistyi kesäkuussa, kun Aljaksandr Lukašenkan johtama Valko-Venäjä alkoi päästää rajan yli siirtolaisia. Tämä on tulkittu kostotoimeksi maalle määrätyistä EU-pakotteista. Puolaan, Latviaan ja Liettuaan on tullut kesän aikana yhteensä yli 10 000 siirtolaista.
Kaikki kolme valtiota ovat viime viikkoina julistaneet kansallisen hätätilan, ja EU on hyväksynyt aitahankkeet.
– Nähdäkseni jonkinlainen fyysinen este on tässä tilanteessa välttämätön, EU:n sisäasioiden komissaari, ruotsalainen Ylva Johansson kommentoi elokuussa tutustuttuaan tilanteeseen Medininkain rajakylässä.
Suomi, Slovakia ja Romania ainoat aidattomat – eivätkä nekään täysin
Nykyiset hankkeet suunnilleen tuplaavat aitauksen määrän EU:n ulkorajoilla. Kun hankkeet ovat valmiit, karkeasti laskien noin kaksituhatta kilometriä EU-ulkorajaa on aidattu.
Raja-aitojen rakentaminen kiihtyi vuonna 2015, kun Unkari aitasi ensin nopeaan tahtiin oman etelärajansa ja Slovenia, Bulgaria ja Kreikka seurasivat.
Slovenia rakensi aitansa EU-sisärajalle, koska Kroatia ei kuulu vapaan liikkuvuuden mahdollistavaan Schengen-alueeseen.
Suomi, Slovakia ja Romania ovat ainoat EU-maat, jotka eivät ole vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkimainingeissa alkaneet vahvistaa EU:n itäisen ulkorajan aitausta – nyt kun Latviakin on vetänyt piikkilankaesteitä ja harkitsee aitaa.
Se ei tarkoita, että ne olisivat aidattomia. Suomen itärajalla on pätkittäin eläinten liikkumisen estämiseen tarkoitettua matalaa aitaa. Myös Slovakian ja Ukrainan välisellä rajalla on osin heikkokuntoista vanhaa aitaa.
Ihan ok. Rakennetaan aita ja pakotetaan ylitykset kontrolloiduille kohdille.
Toki aita on rehellisiä varten, mutta varmasti helpottaa rajavartijoiden hommia.
Estää ryssiä sieppailemasta viron viranomaisia.
https://www.baltictimes.com/news/articles/35545/
EU tästäkin taas joutuu kärsimään,vastatoimena Venäjä sulkee öljy sekä kaasuhanat EU maihin etelä sekä keski-EU hun tulee muuten talvi niissä maissa koettakaahan pärjätä hohhohhoo
No, saas nähdä. Pikainen arvioni on, että Venäjä taitaa tarvita enemmän rahaa, kuin rähinää!
Tyhjännauraja ei näy tietävän edes sitä,että Venäjä sai juuri valmiiksi uuden kaasuputken Saksaan.
Öljy- ja kaasuhanojen sulkeminen panee hampaat naulaan Venäjällä,
EU saa molempia muualtakin.