https://yle.fi/uutiset/3-12091829
"Vesihuollon yksityistämisen estämiseen tähtäävä kansalaisaloite on toistaiseksi ainoa lajiaan, josta päättäessään eduskunta on ollut yksimielinen. Eduskunta on hyväksynyt aiemmin vain kaksi muuta kansalaisaloitetta.
Vesi on meidän -aloitteen takana on kuusi vasemmiston paikallispoliitikkoa eri puolilta Suomea. Idean isä on ollut oululainen Olli Kohonen, hän on muun muassa Pohjois-Pohjanmaan vasemmiston puheenjohtaja.
Aloitteen mukaan vesihuollon yksityistäminen on maailmalla aiheuttanut veden hinnan nousua, laadun huonontumista ja lisäksi ympäristö on kärsinyt. Siinä vedotaan myös terveysturvallisuuteen.
Puolitoista vuotta sitten vireille laitettu aloite sai taakseen yli 89 000 allekirjoitusta nopeassa ajassa.
Seuraavaksi alkaa yksityiskohtainen lainsäädännön valmistelu lakialoitteen pohjalta."
Tämä on erittäin tärkeä asia ja lainsäädännöllä on syytä varmistaa, ettei mikään yksityinen yritys lähde monopolisoimaan vesihuoltoamme. Tästä on maailmalla karuja esimerkkejä joissa voiton maksimoinnin nimissä on tehty paljon virheitä esimerkiksi veden laadun kustannuksella.
Toki Suomessa jo nyt toimii useita yhteistoimintamalliin perustuvia pienehköjä vesihuollon- ja viemäröinnin järjestäviä vesiosuuskuntia https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesiosuuskunta mutta näiden toimintaa ohjaa paljon lait ja asetukset. Itselläni on tästä toiminnasta asiantuntemusta sillä olen ollut vuosia ja edelleenkin erään vesiosuuskunnan hallituksessa.
"Vesihuollon yksityistämisen estämiseen tähtäävä kansalaisaloite on toistaiseksi ainoa lajiaan, josta päättäessään eduskunta on ollut yksimielinen. Eduskunta on hyväksynyt aiemmin vain kaksi muuta kansalaisaloitetta.
Vesi on meidän -aloitteen takana on kuusi vasemmiston paikallispoliitikkoa eri puolilta Suomea. Idean isä on ollut oululainen Olli Kohonen, hän on muun muassa Pohjois-Pohjanmaan vasemmiston puheenjohtaja.
Aloitteen mukaan vesihuollon yksityistäminen on maailmalla aiheuttanut veden hinnan nousua, laadun huonontumista ja lisäksi ympäristö on kärsinyt. Siinä vedotaan myös terveysturvallisuuteen.
Puolitoista vuotta sitten vireille laitettu aloite sai taakseen yli 89 000 allekirjoitusta nopeassa ajassa.
Seuraavaksi alkaa yksityiskohtainen lainsäädännön valmistelu lakialoitteen pohjalta."
Tämä on erittäin tärkeä asia ja lainsäädännöllä on syytä varmistaa, ettei mikään yksityinen yritys lähde monopolisoimaan vesihuoltoamme. Tästä on maailmalla karuja esimerkkejä joissa voiton maksimoinnin nimissä on tehty paljon virheitä esimerkiksi veden laadun kustannuksella.
Toki Suomessa jo nyt toimii useita yhteistoimintamalliin perustuvia pienehköjä vesihuollon- ja viemäröinnin järjestäviä vesiosuuskuntia https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesiosuuskunta mutta näiden toimintaa ohjaa paljon lait ja asetukset. Itselläni on tästä toiminnasta asiantuntemusta sillä olen ollut vuosia ja edelleenkin erään vesiosuuskunnan hallituksessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä Arska houraat, nämä on jo yksityisiä ?
Nämä on jo pääosin yksityisiä vesiosuuskuntia. Olleet jo pitkään.
Mikä on vesiosuuskunta ?
Vesiosuuskunta on yhdyskunnan vesihuollosta huolehtiva vesihuoltolaitos, kun se huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Tämä määritelmä tulee vesihuoltolaista.
Vesiosuuskunta on myös talousvettä toimittava laitos, jos se toimittaa talousvettä jakeluverkossa tai muuten kuin tilapäisesti tankeista. Tämä talousvettä toimittavan laitoksen määritelmä tulee terveydensuojelulaista. Pelkästään jätevesitoimintaan keskittyvä vesiosuuskunta ei siis ole terveydensuojelulaissa kuvattu talousvettä toimittava laitos.
Yksityisiä vesiosuuskuntia on Suomessa noin 1500.
Vesiosuuskunnan omistavat ja sitä hallitsevat vesiosuuskunnan jäsenet. Vesiosuuskuntatoiminta on jäsenille peruspalveluja tuottavaa toimintaa, jota säätelevät useat lait ja asetukset. Vesilaitoksen asianmukainen hoito vaatii usein ammattimaisuutta, ja vesiosuuskunta harjoittaakin usein liiketaloudellista toimintaa.
Vesiosuuskuntien ohella meillä on vesiosakeyhtiöitä. Niissä osakeomistus ja äänioikeus määräytyy kuitenkin samaan tapaan kuin osuuskunnissa. Osakeyhtiöitä on niin kaupungeissa kuin maaseudullakin ja molemmat yhtiöt voivat olla kooltaan suuriakin. Yhtiömuodon valitsemiseen ei ole ollutkaan erityistä erityistä perustetta. Se on ollut enemmänkin ajankohdan muotikysymys, koska käytännöt ovat molemmissa samat.
Nuo molemmat yksityiset yhtiöt ovat maassamme valta-asemassa. Kuntien omistamat vesiyhtiöt ovat vähemmistönä myös talouskohtaisessa vertailussa toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa vesiyhtiöt ovat pääasiassa kuntien omistamia.
Siksi pelko vesiyhtiöiden "yksityistämisestä" on terminologisesti hassua. Odotan että se täsmentyy siinä vaiheessa, kun aloite kirjoitetaan laiksi. Vaikkapa siihen tyyliin, että vesiyhtiö voi olla vain valtion, kunnan tai vedenkäyttäjien yhdessä omistama.
Arska hourii taas. Itse käytän kahta vesilaitosta. Toinen on julkishallinnollinen HSY, ja toinen yksityinen vesiosuuskunta. Toisessa vesimaksu on perusmaksuineen noin 1,0 euroa kuutiolta, toisessa hieman yli 4 euroa. Molemmissa siis vain vesimaksu, ei jätevettä.
Arvennet Arska kumpi on halvempi. Arvaa myös kumman vesi on laadukkaampaa (siis puhdasta pohjavettä)
Liittymismaksuissa ero on suhteessa vieläkin huikeampi.