Tyttären poikafretti käytettiin tuossa jokunen viikko sitten eläinlääkärissä, pojalta otettiin se ainoa palli pois. Toista ei löydetty vaikka vatsaontelokin avattiin. Elikko toipui leikkauksesta ihan hyvin, mutta tämän jälkeen alkoivat käytösongelmat.
Aiemmin kilttinä käyttäytynyt poika puree nyt ja kipeästi! Ensin se nuolee kättä ja äkkiä tarttuu kovaa kiinni eikä meinaa millään irrottaa. Ja tämä toistuu monen monta kertaa vaikka kuinka toruu.
Ennen leikkausta lirauttelu oli selvää merkintää, nyt touhu kuitenkin jatkuu vähän niinkuin mielenosoituksina. Kun fretti pääsee häkistään, se etsii heti pissapaikan. Kun sen laittaa omaan vessaansa, se tekee asiat sinne, tulee ulos ja parin minuutin sisällä liruttaa kuitenkin lattialle.
Onko kyse uhittelusta ja kiukuttelusta vai olisiko leikkauksessa jotain mennyt pieleen?
Aiemmin kilttinä käyttäytynyt poika puree nyt ja kipeästi! Ensin se nuolee kättä ja äkkiä tarttuu kovaa kiinni eikä meinaa millään irrottaa. Ja tämä toistuu monen monta kertaa vaikka kuinka toruu.
Ennen leikkausta lirauttelu oli selvää merkintää, nyt touhu kuitenkin jatkuu vähän niinkuin mielenosoituksina. Kun fretti pääsee häkistään, se etsii heti pissapaikan. Kun sen laittaa omaan vessaansa, se tekee asiat sinne, tulee ulos ja parin minuutin sisällä liruttaa kuitenkin lattialle.
Onko kyse uhittelusta ja kiukuttelusta vai olisiko leikkauksessa jotain mennyt pieleen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla kävi kanssa niin, että enkelikiltti frettityttö oli oikea hirviö leikkauksen jälkeen. Kävi kiinni ja puri tosissaan. En sitten tiedä, mistä se johtui, mutta ohi meni. Noin kuukauden jälkeen leikkauksesta neiti oli taas ihan entisellään.
olen kuullut puhuttavan ns. puolenvuoden uhmaiästä, että fretit rupee taas kokeilemaan omistajansa hermot, mutta yleensä se kyllä menee ohi kunhan vaan hermot (ja sormet) kestää..=) tsemppiä teille
JUu vakuttaa vahvasti uhmaiältä. toinen tietysti voisi olla että kaveri on kivuissa mutta jos energinen muuten niin en usko että on kipeä...
Meillä oli aikanaan kastroinnin jlk pojalla n. puoleentoista ikävuoteen kunnon uhmaikä miestäni kohtaan. esim äijä oli laittaa kenkiä jalkaa ja fretti ohimennessään saattoi ihan tuosta vaan ilman syytä puraista miestäni nilkkaan ja jatkaa muina miehinä matkaa. Silloin ei mitkään "EI" sanat ottaneet kuuleviin korviina ja jätöksiä löytyi AIVAN mistä sattuu (YÖKS). Yhtäkkiä se sitten loppui kuin seinään ja onneksi loppuikin meinasi ukkoni saada tarpeekseen rouskutteluista. Minua eläin ei uhmaiässä pahemmin pureskellut edes kovaa leikkiessämmekään, vain ukkoani.
Mutta ei syytä huoleen muistakaa vain kärsivällisyys sillä se on ainoa jota tarvitsette rakkauden hellän huolenpidon lisäksi hänelle antaa ;) ja se uhmaikä, kuten sanottua kestää toisilla puolisen vuotta meillä meni vajaa vuosi, koska ukkoni ei eläin pahemmin komentanut eikä tosiaan näyttänyt "kuka on kukko tunkiolla" ja siksi ehkä pojalla kesti hieman aikaa sitte kässätä että ei auta nahistella hampailla...