Yhdysvaltain Venäjä-linja on ollut David. J. Kramerin mielestä pitkään liian lempeä.
Kun presidentti Vladimir Putinin hallinnon väärinkäytöksiä paljastaneet venäläistoimittaja Anna Politkovskaja ja entinen tiedustelu-upseeri Aleksandr Litvinenko vuonna 2006 murhattiin, Yhdysvallat reagoi tapahtuneeseen aivan liian laimeasti, sanoo maan apulaisulkoministerinä tuolloin toiminut David J. Kramer. Hän myöntää olleensa pitkään sinisilmäinen itsekin.
Murhat antoivat Kramerin mukaan esimakua siitä, kuinka häikäilemättömiin toimiin Putin on valmis suojatakseen itseään todellisilta tai kuvitelluilta uhilta. Venäjän vallanpitäjien nykyisiä otteita hän luonnehtii kovemmiksi kuin koskaan sitten Neuvostoliiton romahtamisen.
– Putin pitää tiukasti kiinni vallasta eliminoimalla oppositiota, poistamalla suhmuroitujen perustuslakimuutosten avulla toimikausiaan koskevat rajoitukset ja pönkittämällä samanmielisiä, kuten Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukašenkaa lähellä sekä Syyrian, Kuuban ja Venezuelan johtajia kauempana, hän toteaa Politico-lehdessä.
Vaikka Putinin hallinto toimii sekä Venäjällä että ulkomailla yhä röyhkeämmin, USA:n vastatoimet ovat olleet Kramerin mukaan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta toistaiseksi lähes olemattomia. Kyse on hänen mielestään virheellisestä politiikasta, joka on jatkunut George W. Bushin presidenttikaudesta 2001–2009 alkaen.
– Tämä johtuu osin siitä, että amerikkalaispoliitikot ovat jättäneet johdonmukaisesti käsittämättä Putinin olevan todellinen uhka, joka pysähtyy vasta vahvaa vastarintaa kohdattuaan. Se myös heijastelee hallinnosta toiseen säilynyttä toivetta minimoida eskalaation riski, hän arvioi.
Illuusio yhteistyöstä
Yhdysvalloissa vallitsee Kramerin mukaan edelleen myös sitkeä harhakuvitelma siitä, että Venäjän kanssa voidaan tehdä hedelmällistä yhteistyötä tietyillä osa-alueilla, kuten asevalvonnassa, ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä suhteissa Iraniin ja Afganistaniin.
– On kuitenkin realiteetti, että Putinin hallinnon kanssa voimme todennäköisesti tehdä yhteistyötä hyvin vähän. Se, että Putinille ”ollaan kilttejä” päinvastoin edistää hänen pyrkimyksiään, Kramer sanoo.
– Siinä, missä Biden kenties tavoittelee USA:n ja Venäjän suhteen ”ennustettavuutta ja vakautta”, Putinin nimenomaisena päämääränä on lietsoa mahdollisimman suurta epävakautta, hän toteaa.
Kukoistavat demokratiat Venäjän naapurustossa ovat Kramerin mukaan Putinin painajainen, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon Kremlin autoritaariselle linjalle. Siksi Venäjä tekee kaikkensa, jotta esimerkiksi Georgia ja Ukraina pysyisivät mahdollisimman takapajuisina ja kaukana sekä EU:sta että Natosta.
– Joka kerta, kun lännen vastatoimet jäävät heikoiksi tai olemattomiksi, hän vie epävakauttamistoimensa entistäkin pitemmälle, Kramer varoittaa.
Presidentti Joe Bidenia Kramer kehottaa välttämään edeltäjiensä virheet ja rankaisemaan Putinia riittävän ankarasti aina, kun siihen on aihetta.
Kun presidentti Vladimir Putinin hallinnon väärinkäytöksiä paljastaneet venäläistoimittaja Anna Politkovskaja ja entinen tiedustelu-upseeri Aleksandr Litvinenko vuonna 2006 murhattiin, Yhdysvallat reagoi tapahtuneeseen aivan liian laimeasti, sanoo maan apulaisulkoministerinä tuolloin toiminut David J. Kramer. Hän myöntää olleensa pitkään sinisilmäinen itsekin.
Murhat antoivat Kramerin mukaan esimakua siitä, kuinka häikäilemättömiin toimiin Putin on valmis suojatakseen itseään todellisilta tai kuvitelluilta uhilta. Venäjän vallanpitäjien nykyisiä otteita hän luonnehtii kovemmiksi kuin koskaan sitten Neuvostoliiton romahtamisen.
– Putin pitää tiukasti kiinni vallasta eliminoimalla oppositiota, poistamalla suhmuroitujen perustuslakimuutosten avulla toimikausiaan koskevat rajoitukset ja pönkittämällä samanmielisiä, kuten Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukašenkaa lähellä sekä Syyrian, Kuuban ja Venezuelan johtajia kauempana, hän toteaa Politico-lehdessä.
Vaikka Putinin hallinto toimii sekä Venäjällä että ulkomailla yhä röyhkeämmin, USA:n vastatoimet ovat olleet Kramerin mukaan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta toistaiseksi lähes olemattomia. Kyse on hänen mielestään virheellisestä politiikasta, joka on jatkunut George W. Bushin presidenttikaudesta 2001–2009 alkaen.
– Tämä johtuu osin siitä, että amerikkalaispoliitikot ovat jättäneet johdonmukaisesti käsittämättä Putinin olevan todellinen uhka, joka pysähtyy vasta vahvaa vastarintaa kohdattuaan. Se myös heijastelee hallinnosta toiseen säilynyttä toivetta minimoida eskalaation riski, hän arvioi.
Illuusio yhteistyöstä
Yhdysvalloissa vallitsee Kramerin mukaan edelleen myös sitkeä harhakuvitelma siitä, että Venäjän kanssa voidaan tehdä hedelmällistä yhteistyötä tietyillä osa-alueilla, kuten asevalvonnassa, ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä suhteissa Iraniin ja Afganistaniin.
– On kuitenkin realiteetti, että Putinin hallinnon kanssa voimme todennäköisesti tehdä yhteistyötä hyvin vähän. Se, että Putinille ”ollaan kilttejä” päinvastoin edistää hänen pyrkimyksiään, Kramer sanoo.
– Siinä, missä Biden kenties tavoittelee USA:n ja Venäjän suhteen ”ennustettavuutta ja vakautta”, Putinin nimenomaisena päämääränä on lietsoa mahdollisimman suurta epävakautta, hän toteaa.
Kukoistavat demokratiat Venäjän naapurustossa ovat Kramerin mukaan Putinin painajainen, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon Kremlin autoritaariselle linjalle. Siksi Venäjä tekee kaikkensa, jotta esimerkiksi Georgia ja Ukraina pysyisivät mahdollisimman takapajuisina ja kaukana sekä EU:sta että Natosta.
– Joka kerta, kun lännen vastatoimet jäävät heikoiksi tai olemattomiksi, hän vie epävakauttamistoimensa entistäkin pitemmälle, Kramer varoittaa.
Presidentti Joe Bidenia Kramer kehottaa välttämään edeltäjiensä virheet ja rankaisemaan Putinia riittävän ankarasti aina, kun siihen on aihetta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.