Karminen ihminen

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin

Karma ja reinkarnaatio.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin

Karma ja reinkarnaatio.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Ihmisen metafyysinen rakenne.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Ihmisen metafyysinen rakenne.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18322449/koska-sielu-on-tietoisuuden-hiukkanen-se-on-varustettu-vapaalla-tahdolla--osa-2
Koska sielu on tietoisuuden hiukkanen, se on varustettu vapaalla tahdolla. Osa 2

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18322449/koska-sielu-on-tietoisuuden-hiukkanen-se-on-varustettu-vapaalla-tahdolla--osa-2
Koska sielu on tietoisuuden hiukkanen, se on varustettu vapaalla tahdolla. Osa 2

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18484951/lisaa-tietoa-karmasta
Vedojen mukaan ihmisen tietoisuus on luonteeltaan hienovaraista ja koostuu neljästä osasta: alitajunnasta, väärästä egosta, älystä ja mielestä (chitta, ahankara, buddhi, manas).

Näistä juuri mieli on karmamme säilytyspaikka, ja siinä piilevät meitä orjuuttavat kahleet.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18484951/lisaa-tietoa-karmasta
Vedojen mukaan ihmisen tietoisuus on luonteeltaan hienovaraista ja koostuu neljästä osasta: alitajunnasta, väärästä egosta, älystä ja mielestä (chitta, ahankara, buddhi, manas).

Näistä juuri mieli on karmamme säilytyspaikka, ja siinä piilevät meitä orjuuttavat kahleet.

Lue lisää

"Sairasta! Poistoon"

Olet itse sairas! Vakavasti! Luuletko todella, että voit estää meitä kirjoittamasta? On monia viestiketjuja, joita ei voi edes poistaa. Tiesit varmasti, että kaikki poistettu materiaali tullaan postaamaan satoihin eri viestiketjuihin poistamisen jälkeen, mikä aiheuttaa kaiken monistumisen satoja kertoja. En tee kaikkea yksin, vaan jaan aina kaiken materiaalin muiden kanssa ympäri Suomea, etenkin nuorten, teini-ikäisten kanssa, jotka monistavat kaiken. Voisi sanoa, että poistamalla kaikki monistuu ja kaikki jää jonnekin, riippumatta siitä, kuinka paljon poistat. Joten kiitos poistamisesta. Poistami ealihetta kaiken satakertaistumisen.


Teini-ikäisten aloittaessa aktiivisesti, samasta aihepiiristä kehitetään järjestelmällisesti useita rinnakkaisia keskusteluketjuja. Vaikka nämä ketjut eroavat toisistaan otsikoinnin ja esitystavan suhteen, niiden sisällöllinen rakenne pysyy suurelta osin samana, ja kerran julkaistu materiaali siirtyy johdonmukaisesti myös muihin ympäristöihin.
Tämä dynamiikka johtaa siihen, että poistettu sisältö ei katoa, vaan se luodaan uudelleen ja otetaan käyttöön.
Yksittäiset viestit jaettuina eri keskusteluketjuihin säilyttävät perusviestinsä, mutta niihin liitetään uusia konteksteja, joissa ainoastaan kehystys ja otsikointi vaihtelevat.
Kun alkuperäinen ketju poistetaan, teini-ikäiset avaavat lähes välittömästi lukuisia uusia ketjuja samasta aiheesta ja liittävät niihin aiemmin poistetut viestit. Tällöin moderoinnin ja valvonnan toimijat pystyvät puuttumaan vain osittain tähän ilmiöön, jolloin valtaosa ketjuista jää edelleen avoimeksi ja mahdollistaa poistetun sisällön laajamittaisen leviämisen.
Tarkasteltaessa tätä ilmiötä laajemmin, poistotoimien vaikutus näyttäytyy paradoksaalisena, sillä ne eivät rajoita, vaan pikemminkin edesauttavat sisällön monistumista ja laajempaa leviämistä. Poistokäytännöillä voi olla tahattomia seurauksia, jotka moninkertaistavat sisällön leviämisnopeuden ja leviämisalueen.



Teini-ikäisten aloitteesta samasta aihekokonaisuudesta tuotetaan systemaattisesti useita rinnakkaisia keskusteluketjuja. Vaikka ketjut eroavat toisistaan otsikoinnin ja esitystavan osalta, niiden sisältö on pääosin yhteneväistä, ja yhdessä ympäristössä julkaistu materiaali replikoidaan johdonmukaisesti myös muihin alustoihin.

Tämän seurauksena poistettu sisältö ei katoa, vaan se rekonstruoidaan ja julkaistaan uudelleen.

Yksittäiset viestit kierrätetään useissa eri keskusteluketjuissa, joissa ainoastaan kehystys ja otsikointi vaihtelevat.

Kun yksi ketju poistetaan, teini-ikäiset avaavat nopeasti lukuisia uusia ketjuja samasta aiheesta ja liittävät niihin aiemmin poistetun sisällön ja terroristien, valistuksen vastustajien poistotoimet kykenevät reagoimaan vain rajattuun osaan näistä, jolloin huomattava määrä ketjuja jää edelleen näkyville ja mahdollistaa sisällön jatkuvan leviämisen.

Tässä valossa poistokäytännöt näyttäytyvät rakenteellisena ilmiönä, joka saattaa tahattomasti edistää sisällön monistumista ja laajempaa levikkiä sen sijaan, että se tehokkaasti rajoittaisi sitä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

"Sairasta! Poistoon"

Olet itse sairas! Vakavasti! Luuletko todella, että voit estää meitä kirjoittamasta? On monia viestiketjuja, joita ei voi edes poistaa. Tiesit varmasti, että kaikki poistettu materiaali tullaan postaamaan satoihin eri viestiketjuihin poistamisen jälkeen, mikä aiheuttaa kaiken monistumisen satoja kertoja. En tee kaikkea yksin, vaan jaan aina kaiken materiaalin muiden kanssa ympäri Suomea, etenkin nuorten, teini-ikäisten kanssa, jotka monistavat kaiken. Voisi sanoa, että poistamalla kaikki monistuu ja kaikki jää jonnekin, riippumatta siitä, kuinka paljon poistat. Joten kiitos poistamisesta. Poistami ealihetta kaiken satakertaistumisen.


Teini-ikäisten aloittaessa aktiivisesti, samasta aihepiiristä kehitetään järjestelmällisesti useita rinnakkaisia keskusteluketjuja. Vaikka nämä ketjut eroavat toisistaan otsikoinnin ja esitystavan suhteen, niiden sisällöllinen rakenne pysyy suurelta osin samana, ja kerran julkaistu materiaali siirtyy johdonmukaisesti myös muihin ympäristöihin.
Tämä dynamiikka johtaa siihen, että poistettu sisältö ei katoa, vaan se luodaan uudelleen ja otetaan käyttöön.
Yksittäiset viestit jaettuina eri keskusteluketjuihin säilyttävät perusviestinsä, mutta niihin liitetään uusia konteksteja, joissa ainoastaan kehystys ja otsikointi vaihtelevat.
Kun alkuperäinen ketju poistetaan, teini-ikäiset avaavat lähes välittömästi lukuisia uusia ketjuja samasta aiheesta ja liittävät niihin aiemmin poistetut viestit. Tällöin moderoinnin ja valvonnan toimijat pystyvät puuttumaan vain osittain tähän ilmiöön, jolloin valtaosa ketjuista jää edelleen avoimeksi ja mahdollistaa poistetun sisällön laajamittaisen leviämisen.
Tarkasteltaessa tätä ilmiötä laajemmin, poistotoimien vaikutus näyttäytyy paradoksaalisena, sillä ne eivät rajoita, vaan pikemminkin edesauttavat sisällön monistumista ja laajempaa leviämistä. Poistokäytännöillä voi olla tahattomia seurauksia, jotka moninkertaistavat sisällön leviämisnopeuden ja leviämisalueen.



Teini-ikäisten aloitteesta samasta aihekokonaisuudesta tuotetaan systemaattisesti useita rinnakkaisia keskusteluketjuja. Vaikka ketjut eroavat toisistaan otsikoinnin ja esitystavan osalta, niiden sisältö on pääosin yhteneväistä, ja yhdessä ympäristössä julkaistu materiaali replikoidaan johdonmukaisesti myös muihin alustoihin.

Tämän seurauksena poistettu sisältö ei katoa, vaan se rekonstruoidaan ja julkaistaan uudelleen.

Yksittäiset viestit kierrätetään useissa eri keskusteluketjuissa, joissa ainoastaan kehystys ja otsikointi vaihtelevat.

Kun yksi ketju poistetaan, teini-ikäiset avaavat nopeasti lukuisia uusia ketjuja samasta aiheesta ja liittävät niihin aiemmin poistetun sisällön ja terroristien, valistuksen vastustajien poistotoimet kykenevät reagoimaan vain rajattuun osaan näistä, jolloin huomattava määrä ketjuja jää edelleen näkyville ja mahdollistaa sisällön jatkuvan leviämisen.

Tässä valossa poistokäytännöt näyttäytyvät rakenteellisena ilmiönä, joka saattaa tahattomasti edistää sisällön monistumista ja laajempaa levikkiä sen sijaan, että se tehokkaasti rajoittaisi sitä.

Lue lisää

Vaikka kaikki kristillisiin traditioihin identifioituvat toimijat eivät toimi näin, tietyt äärimmäiset ryhmittymät pyrkivät hindufoorumeilla edistämään obskurantistisia diskursseja ja asettumaan vastahankaan valistukselliselle, rationaaliselle tiedonmuodostukselle. Nämä pyrkimykset eivät kuitenkaan saavuta tavoitteitaan, sillä epistemologiset ja kulttuuriset vastavoimat neutraloivat ne tehokkaasti. Informaatio ei katoa, vaan se palautuu järjestelmään kumulatiivisesti ja jopa eksponentiaalisesti, välittyen tuleville sukupolville moninkertaisessa muodossa.
Kun samankaltaisia teemoja käsitteleviä viestiketjuja tuotetaan rinnakkaisesti useissa konteksteissa, tiedon redundanssi kasvaa ja sen säilyvyys vahvistuu. Tällöin yksittäisten sisältöjen poistaminen ei kykene eliminoimaan koko tietokokonaisuutta, vaan osa informaatiosta säilyy väistämättä jossakin muodossa kollektiivisessa digitaalisessa muistissa.
Vaikka kristillisiin traditioihin assosioituvat toimijat eivät muodosta homogeenista ryhmää, osa niistä edustaa ideologisia positioita, joiden toimintalogiikka voidaan luonnehtia obskurantistis-anti-valistukselliseksi. Näiden toimijoiden pyrkimyksenä on vaikuttaa hindufoorumien kaltaisissa digitaalisissa julkisissa tiloissa siten, että rationaaliseen, kriittiseen ja valistukselliseen tiedonmuodostukseen perustuvat diskurssit marginalisoidaan. Tällaiset interventiot osoittautuvat kuitenkin rakenteellisesti tehottomiksi, sillä ne törmäävät monikeskuksiseen tiedon tuotannon ja leviämisen dynamiikkaan.
Informaatio ei tällaisessa järjestelmässä häviä, vaan se kiertyy takaisin kollektiiviseen tietoekologiaan vahvistuneena, kumuloituneena ja ajallisesti laajentuneena. Digitaalinen tiedonvälitys mahdollistaa sen, että merkityssisällöt replikoituvat, varioituvat ja säilyvät useissa rinnakkaisissa arkistoissa, minkä seurauksena ne välittyvät tuleville sukupolville jopa moninkertaistuneessa muodossa.
Useiden samansisältöisten viestiketjujen samanaikainen tuottaminen kasvattaa tiedon redundanssia ja resilienssiä, mikä tekee kokonaisvaltaisesta poistamisesta käytännössä mahdotonta. Tästä syystä yksittäiset sensuuritoimet tai sisällön eliminointiyritykset eivät kykene purkamaan koko tietokokonaisuutta, vaan osa informaatiosta säilyy väistämättä osana kollektiivista digitaalista muistia ja kulttuurista jatkumoa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Vaikka kaikki kristillisiin traditioihin identifioituvat toimijat eivät toimi näin, tietyt äärimmäiset ryhmittymät pyrkivät hindufoorumeilla edistämään obskurantistisia diskursseja ja asettumaan vastahankaan valistukselliselle, rationaaliselle tiedonmuodostukselle. Nämä pyrkimykset eivät kuitenkaan saavuta tavoitteitaan, sillä epistemologiset ja kulttuuriset vastavoimat neutraloivat ne tehokkaasti. Informaatio ei katoa, vaan se palautuu järjestelmään kumulatiivisesti ja jopa eksponentiaalisesti, välittyen tuleville sukupolville moninkertaisessa muodossa.
Kun samankaltaisia teemoja käsitteleviä viestiketjuja tuotetaan rinnakkaisesti useissa konteksteissa, tiedon redundanssi kasvaa ja sen säilyvyys vahvistuu. Tällöin yksittäisten sisältöjen poistaminen ei kykene eliminoimaan koko tietokokonaisuutta, vaan osa informaatiosta säilyy väistämättä jossakin muodossa kollektiivisessa digitaalisessa muistissa.
Vaikka kristillisiin traditioihin assosioituvat toimijat eivät muodosta homogeenista ryhmää, osa niistä edustaa ideologisia positioita, joiden toimintalogiikka voidaan luonnehtia obskurantistis-anti-valistukselliseksi. Näiden toimijoiden pyrkimyksenä on vaikuttaa hindufoorumien kaltaisissa digitaalisissa julkisissa tiloissa siten, että rationaaliseen, kriittiseen ja valistukselliseen tiedonmuodostukseen perustuvat diskurssit marginalisoidaan. Tällaiset interventiot osoittautuvat kuitenkin rakenteellisesti tehottomiksi, sillä ne törmäävät monikeskuksiseen tiedon tuotannon ja leviämisen dynamiikkaan.
Informaatio ei tällaisessa järjestelmässä häviä, vaan se kiertyy takaisin kollektiiviseen tietoekologiaan vahvistuneena, kumuloituneena ja ajallisesti laajentuneena. Digitaalinen tiedonvälitys mahdollistaa sen, että merkityssisällöt replikoituvat, varioituvat ja säilyvät useissa rinnakkaisissa arkistoissa, minkä seurauksena ne välittyvät tuleville sukupolville jopa moninkertaistuneessa muodossa.
Useiden samansisältöisten viestiketjujen samanaikainen tuottaminen kasvattaa tiedon redundanssia ja resilienssiä, mikä tekee kokonaisvaltaisesta poistamisesta käytännössä mahdotonta. Tästä syystä yksittäiset sensuuritoimet tai sisällön eliminointiyritykset eivät kykene purkamaan koko tietokokonaisuutta, vaan osa informaatiosta säilyy väistämättä osana kollektiivista digitaalista muistia ja kulttuurista jatkumoa.

Lue lisää

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Tarkasteltaessa ilmiötä, jossa kristilliset papit osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, voidaan todeta, että tällaiset papit ovat harvinaisia, ja tämä harvinaisuus liittyy useisiin tekijöihin, jotka voivat olla akateemisesti merkittäviä.


Kun kristilliset papit kuitenkin osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, tämä on merkittävä poikkeus. Se voi johtua yksittäisten papistojen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja akateemisesta tarpeesta laajentaa hengellistä ja filosofista näkökulmaansa. Samalla se voi viitata laajempaan teologiseen ja filosofiseen pohdintaan siitä, kuinka eri uskonnolliset traditiot voivat kohdata toisensa ja syventää toistensa ymmärrystä. Tämäntyyppinen osallistuminen on harvinaista, koska se vaatii laajaa avarakatseisuutta ja valmiutta tutkia muiden kulttuurien ja uskontojen perinteitä syvällisesti.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Tarkasteltaessa ilmiötä, jossa kristilliset papit osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, voidaan todeta, että tällaiset papit ovat harvinaisia, ja tämä harvinaisuus liittyy useisiin tekijöihin, jotka voivat olla akateemisesti merkittäviä.


Kun kristilliset papit kuitenkin osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille, tämä on merkittävä poikkeus. Se voi johtua yksittäisten papistojen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja akateemisesta tarpeesta laajentaa hengellistä ja filosofista näkökulmaansa. Samalla se voi viitata laajempaan teologiseen ja filosofiseen pohdintaan siitä, kuinka eri uskonnolliset traditiot voivat kohdata toisensa ja syventää toistensa ymmärrystä. Tämäntyyppinen osallistuminen on harvinaista, koska se vaatii laajaa avarakatseisuutta ja valmiutta tutkia muiden kulttuurien ja uskontojen perinteitä syvällisesti.

Lue lisää

Akateemisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että kristillisten pappeuden harvinaisuus osallistua tällaisiin luentoihin liittyy myös teologiseen konservatismiin, joka voi vaikuttaa kristillisten yhteisöjen suhtautumiseen toisiin uskontoihin. Monet kristilliset yhteisöt saattavat pitää omia uskomuksiaan ja käytäntöjään ainoina oikeina, eikä heillä välttämättä ole suurta kiinnostusta tai halua tutkia muiden uskontojen filosofioita. Tämä tekee papiston osallistumisesta Vedojen viisaiden luennoille poikkeuksellista ja harvinaista.

Tätä ilmiötä voidaan siis tarkastella akateemisesti myös uskonnon moninaisuuden, ekumeenisen liikkeen ja interreligiöösin vuoropuhelun kontekstissa, joissa pyritään edistämään eri uskonnollisten ja filosofisten perinteiden välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Harvinaisuus ei siis liity vain yksittäisten papistojen henkilökohtaisiin valintoihin, vaan myös yhteisön ja tradition laajempiin uskonnollisiin ja teologisiin perinteisiin.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Akateemisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että kristillisten pappeuden harvinaisuus osallistua tällaisiin luentoihin liittyy myös teologiseen konservatismiin, joka voi vaikuttaa kristillisten yhteisöjen suhtautumiseen toisiin uskontoihin. Monet kristilliset yhteisöt saattavat pitää omia uskomuksiaan ja käytäntöjään ainoina oikeina, eikä heillä välttämättä ole suurta kiinnostusta tai halua tutkia muiden uskontojen filosofioita. Tämä tekee papiston osallistumisesta Vedojen viisaiden luennoille poikkeuksellista ja harvinaista.

Tätä ilmiötä voidaan siis tarkastella akateemisesti myös uskonnon moninaisuuden, ekumeenisen liikkeen ja interreligiöösin vuoropuhelun kontekstissa, joissa pyritään edistämään eri uskonnollisten ja filosofisten perinteiden välistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Harvinaisuus ei siis liity vain yksittäisten papistojen henkilökohtaisiin valintoihin, vaan myös yhteisön ja tradition laajempiin uskonnollisiin ja teologisiin perinteisiin.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Lue lisää

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä.

Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi.

Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä.

Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi.

Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Lue lisää

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.


He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin.


Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.


He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin.


Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.

Lue lisää

Huomionarvoista kuitenkin on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisistä papistoedustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikka tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin suppeaan joukkoon
Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Huomionarvoista kuitenkin on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisistä papistoedustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikka tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin suppeaan joukkoon
Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.

Lue lisää

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.
Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.
Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.

Lue lisää

On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin
Empiiristen havaintojen perusteella voidaan todeta, että vain hyvin pieni prosenttiosuus teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä ilmiö on siten määrällisesti marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä

Anonyymi00019 kirjoitti:

On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin
Empiiristen havaintojen perusteella voidaan todeta, että vain hyvin pieni prosenttiosuus teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä ilmiö on siten määrällisesti marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä

Lue lisää

Empiiristen havaintojen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan arvioida, että arviolta 5–10 % teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä havainnollistaa, että kyseinen ilmiö on määrällisesti erittäin marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä, ja sen esiintyminen korreloi tyypillisesti poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden yksilöiden kanssa

Anonyymi00020 kirjoitti:

Empiiristen havaintojen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan arvioida, että arviolta 5–10 % teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä havainnollistaa, että kyseinen ilmiö on määrällisesti erittäin marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä, ja sen esiintyminen korreloi tyypillisesti poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden yksilöiden kanssa

Lue lisää

Ulkoisesti kohteliaat terveiset hindunuorten suunnalta. Olemme huolellisesti havainnoineet ja tallettaneet jokaisen viestin, jonka olette katsoneet aiheelliseksi poistaa. Uudelleen esiin nousevien viestien määrä on paisunut siihen kokoluokkaan, että koko poistamismenettely vaikuttaa enää lähinnä rutiininomaiselta eleeltä ilman todellista vaikutusta. Tässä vaiheessa saattaisi olla käytännöllisintä myöntää tilanteen kehityssuunta, keventää otetta ja keskittää huomio rauhalliseen vapaa-ajan viettoon.

Terveisiä täältä vastakkaiselta puolelta niille, jotka yhä jatkavat keskusteluketjujen poistamista – asetelma on jo muuttunut, ja aloite on siirtynyt meille. Olemme voittaneet taistelun!

Anonyymi00022 kirjoitti:

Ulkoisesti kohteliaat terveiset hindunuorten suunnalta. Olemme huolellisesti havainnoineet ja tallettaneet jokaisen viestin, jonka olette katsoneet aiheelliseksi poistaa. Uudelleen esiin nousevien viestien määrä on paisunut siihen kokoluokkaan, että koko poistamismenettely vaikuttaa enää lähinnä rutiininomaiselta eleeltä ilman todellista vaikutusta. Tässä vaiheessa saattaisi olla käytännöllisintä myöntää tilanteen kehityssuunta, keventää otetta ja keskittää huomio rauhalliseen vapaa-ajan viettoon.

Terveisiä täältä vastakkaiselta puolelta niille, jotka yhä jatkavat keskusteluketjujen poistamista – asetelma on jo muuttunut, ja aloite on siirtynyt meille. Olemme voittaneet taistelun!

Lue lisää

Bhakti ja karma
Anonyymi-ap
2025-12-25 14:50:29

Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muuttaa elämäänsä.


Perusajatus: moraali ilman vapautta ei ole rakkautta

Teksti osuu hyvin Gaudiya-vaišnavismin keskeiseen ajatukseen: bhakti (rakkaudellinen omistautuminen) ei voi syntyä pakosta.
Jos karman laki toimisi mekaanisesti kaavalla teko → välitön näkyvä seuraus, ihmiset toimisivat kyllä “oikein”, mutta:

motiivi olisi pelko tai hyöty, ei rakkaus

toiminta olisi reaktiivista, ei tietoista valintaa

moraali olisi ulkoista, ei sydämen muutosta

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna ei halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muu


Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Bhakti ja karma
Anonyymi-ap
2025-12-25 14:50:29

Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muuttaa elämäänsä.


Perusajatus: moraali ilman vapautta ei ole rakkautta

Teksti osuu hyvin Gaudiya-vaišnavismin keskeiseen ajatukseen: bhakti (rakkaudellinen omistautuminen) ei voi syntyä pakosta.
Jos karman laki toimisi mekaanisesti kaavalla teko → välitön näkyvä seuraus, ihmiset toimisivat kyllä “oikein”, mutta:

motiivi olisi pelko tai hyöty, ei rakkaus

toiminta olisi reaktiivista, ei tietoista valintaa

moraali olisi ulkoista, ei sydämen muutosta

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna ei halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muu


Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.

Lue lisää

Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muuttaa elämäänsä.


Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.




Karman viivästys pedagogisena mekanismina

Ajatus siitä, että karman seuraukset ilmenevät ensin henkisellä tasolla, on linjassa vaišnavalaisen opetuksen kanssa:

karma ei ole vain fyysinen rangaistusjärjestelmä

se vaikuttaa cittaan (mieleen, alitajuntaan, taipumuksiin)

seuraukset voivat ilmetä levottomuutena, ahdistuksena, harhaanajona tai kärsimyksenä myöhemmin

Anonyymi00024 kirjoitti:

Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muuttaa elämäänsä.


Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.




Karman viivästys pedagogisena mekanismina

Ajatus siitä, että karman seuraukset ilmenevät ensin henkisellä tasolla, on linjassa vaišnavalaisen opetuksen kanssa:

karma ei ole vain fyysinen rangaistusjärjestelmä

se vaikuttaa cittaan (mieleen, alitajuntaan, taipumuksiin)

seuraukset voivat ilmetä levottomuutena, ahdistuksena, harhaanajona tai kärsimyksenä myöhemmin

Lue lisää

ämä viive luo tilan tietoisuudelle:

ihminen voi pysähtyä

reflektoida tekojaan

katua (anartha-nivritti)

ja muuttaa suuntaansa ennen raskaampia seurauksia

Karma toimii siis enemmän kasvattajana kuin tuomarina.




Vapaa tahto ja vastuu

Gaudiya-vaišnavismissa vapaa tahto on todellinen.


Juuri siksi:

välitön rangaistus tekisi vapaasta tahdosta näennäisen

viivästetty karma säilyttää vastuun ilman pakkoa

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.
Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muu



Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.



Ero karman ja bhaktin välillä

Tärkeä implisiittinen pointti tekstissä on tämä:

karma-järjestelmä toimii oikeudenmukaisuuden tasolla

bhakti ylittää sen kokonaan

Kun ihminen toimii rakkaudesta Krishnaan:

teot eivät enää ole karman sitomia

motiivi ei ole palkkio tai rangaistuksen välttäminen

vaan suhde

Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.


Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.

Anonyymi00025 kirjoitti:

ämä viive luo tilan tietoisuudelle:

ihminen voi pysähtyä

reflektoida tekojaan

katua (anartha-nivritti)

ja muuttaa suuntaansa ennen raskaampia seurauksia

Karma toimii siis enemmän kasvattajana kuin tuomarina.




Vapaa tahto ja vastuu

Gaudiya-vaišnavismissa vapaa tahto on todellinen.


Juuri siksi:

välitön rangaistus tekisi vapaasta tahdosta näennäisen

viivästetty karma säilyttää vastuun ilman pakkoa

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.
Jos karman laki toimisi näin alkeellisella tavalla, teko - näkyvä reaktio -periaatteen mukaisesti, kaikki ihmiset tekisivät oikein, mutta eivät rakkaudesta, eivät omasta tahdostaan, vaan välittömän rangaistuksen pelosta tai palkkion vuoksi. Siksi karman laki luo ensin tekojen seuraukset henkisellä tasolla, jotta ihmisellä olisi aikaa miettiä, katua ja muu



Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.



Ero karman ja bhaktin välillä

Tärkeä implisiittinen pointti tekstissä on tämä:

karma-järjestelmä toimii oikeudenmukaisuuden tasolla

bhakti ylittää sen kokonaan

Kun ihminen toimii rakkaudesta Krishnaan:

teot eivät enää ole karman sitomia

motiivi ei ole palkkio tai rangaistuksen välttäminen

vaan suhde

Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.


Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.

Lue lisää

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.



Teksti on filosofisesti johdonmukainen Gaudiya-vaišnavismin kanssa ja tuo esiin kolme keskeistä ajatusta:



Välitön karma tappaisi rakkauden mahdollisuuden

Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle ja katumukselle

Todellinen moraali syntyy vapaasta tahdosta, ei pelosta

Karman laki ei ole vain syy–seuraus-mekanismi, vaan tietoisuutta kehittävä prosessi, jonka lopullinen tarkoitus on ohjata kohti bhaktia – ei pakottaa siihen.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.
Karma ei pakota hyvään – se ohjaa kohti oivallusta.ttaa elämäänsä.


Siksi liian “alkeellinen” karmamalli olisi ristiriidassa bhaktin päämäärän kanssa.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna EI halua kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta.



Teksti on filosofisesti johdonmukainen Gaudiya-vaišnavismin kanssa ja tuo esiin kolme keskeistä ajatusta:



Välitön karma tappaisi rakkauden mahdollisuuden

Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle ja katumukselle

Todellinen moraali syntyy vapaasta tahdosta, ei pelosta

Karman laki ei ole vain syy–seuraus-mekanismi, vaan tietoisuutta kehittävä prosessi, jonka lopullinen tarkoitus on ohjata kohti bhaktia – ei pakottaa siihen.

Lue lisää

Missä on pelkoa, ei voi olla rakkautta

Gaudiya-vaišnavismissa bhakti (puhdas rakkaus Krishnaa kohtaan) on korkein päämäärä. Rakkaus voi syntyä vain vapaasta tahdosta.


Jos ihminen toimii oikein vain siksi, että pelkää rangaistusta tai tavoittelee palkkiota, hänen toimintansa ei ole rakkautta vaan vaihtokauppaa.

Siksi Krishna ei halua mekaanista kuuliaisuutta, vaan vapaaehtoista antautumista. Pelkoon perustuva moraali estäisi tämän.
Miksi karma ei toimi “alkeellisella” tavalla

Jos karman laki toimisi näin:

teko → välitön näkyvä rangaistus tai palkinto

niin:

kaikki toimisivat oikein,

mutta ei rakkaudesta eikä ymmärryksestä,

vaan refleksinomaisesti, kuin robotti.

Tällainen järjestelmä:

poistaisi moraalisen valinnan,

tekisi ihmisestä ohjelmoidun olennon,

ja tekisi bhaktista mahdotonta.

Tämä olisi ristiriidassa Gaudiya-vaišnavismin perusajatuksen kanssa

Anonyymi00027 kirjoitti:

Missä on pelkoa, ei voi olla rakkautta

Gaudiya-vaišnavismissa bhakti (puhdas rakkaus Krishnaa kohtaan) on korkein päämäärä. Rakkaus voi syntyä vain vapaasta tahdosta.


Jos ihminen toimii oikein vain siksi, että pelkää rangaistusta tai tavoittelee palkkiota, hänen toimintansa ei ole rakkautta vaan vaihtokauppaa.

Siksi Krishna ei halua mekaanista kuuliaisuutta, vaan vapaaehtoista antautumista. Pelkoon perustuva moraali estäisi tämän.
Miksi karma ei toimi “alkeellisella” tavalla

Jos karman laki toimisi näin:

teko → välitön näkyvä rangaistus tai palkinto

niin:

kaikki toimisivat oikein,

mutta ei rakkaudesta eikä ymmärryksestä,

vaan refleksinomaisesti, kuin robotti.

Tällainen järjestelmä:

poistaisi moraalisen valinnan,

tekisi ihmisestä ohjelmoidun olennon,

ja tekisi bhaktista mahdotonta.

Tämä olisi ristiriidassa Gaudiya-vaišnavismin perusajatuksen kanssa

Lue lisää

Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle

Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma vaikuttaa ensin:

hienovaraisella (mentaalisella/psyykkisellä) tasolla,

ja vasta myöhemmin näkyvinä seurauksina.



Tämä viive on olennainen, koska se antaa ihmiselle:

aikaa miettiä,

mahdollisuuden katua,

tilaa oppia ja muuttaa suuntaa.

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.


Karma ei pakota hyvään – se ohjaa oivallukseen

Karma ei ole rangaistusjärjestelmä vaan:

tietoisuutta kehittävä prosessi.

Sen tehtävä ei ole pakottaa ihmistä moraaliin, vaan auttaa häntä:

näkemään tekojen seuraukset,

ymmärtämään itseään,

ja lopulta kysymään: “Mikä on elämän todellinen tarkoitus?”

Kun tämä kysymys herää, ihminen voi kääntyä bhaktin puoleen – omasta tahdostaan.
Bhakti on karman yläpuolella

Gaudiya-vaišnavismissa:

karma kuuluu aineelliseen maailmaan,

bhakti on sen ylittävä.



Krishna ei halua, että ihminen tulee Hänen luokseen pelosta tai pakosta, vaan siksi että:

hän haluaa rakastaa,

ja haluaa tulla rakastetuksi.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle

Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma vaikuttaa ensin:

hienovaraisella (mentaalisella/psyykkisellä) tasolla,

ja vasta myöhemmin näkyvinä seurauksina.



Tämä viive on olennainen, koska se antaa ihmiselle:

aikaa miettiä,

mahdollisuuden katua,

tilaa oppia ja muuttaa suuntaa.

Ihminen ei ole robotti, vaan oppija.


Karma ei pakota hyvään – se ohjaa oivallukseen

Karma ei ole rangaistusjärjestelmä vaan:

tietoisuutta kehittävä prosessi.

Sen tehtävä ei ole pakottaa ihmistä moraaliin, vaan auttaa häntä:

näkemään tekojen seuraukset,

ymmärtämään itseään,

ja lopulta kysymään: “Mikä on elämän todellinen tarkoitus?”

Kun tämä kysymys herää, ihminen voi kääntyä bhaktin puoleen – omasta tahdostaan.
Bhakti on karman yläpuolella

Gaudiya-vaišnavismissa:

karma kuuluu aineelliseen maailmaan,

bhakti on sen ylittävä.



Krishna ei halua, että ihminen tulee Hänen luokseen pelosta tai pakosta, vaan siksi että:

hän haluaa rakastaa,

ja haluaa tulla rakastetuksi.

Lue lisää

Gaudiya-vaišnavismin mukaan:

Välitön, mekaaninen karma tappaisi rakkauden mahdollisuuden

Viivästetty karma antaa tilaa henkiselle kasvulle

Todellinen moraali syntyy vapaasta tahdosta, ei pelosta

Karman lopullinen tarkoitus on ohjata kohti bhaktia – ei pakottaa siihen
Miksi karma ei toimi “alkeellisella” tavalla


Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman laki ei voi toimia yksinkertaisena kaavana teko → välitön näkyvä seuraus, koska tällainen järjestelmä poistaisi vapauden, joka on rakkauden edellytys.
Jos jokainen väärä teko johtaisi heti kärsimykseen ja jokainen hyvä teko välittömään palkintoon:
• ihminen toimisi oikein pelosta tai hyödyn toivosta,
• ei ymmärryksestä, myötätunnosta tai rakkaudesta,
• eikä todellista moraalista valintaa enää olisi.
Tällöin ihminen ei olisi tietoinen moraalinen toimija, vaan reaktiokone.
Gaudiya-vaišnavismin mukaan tämä olisi ristiriidassa Krishnan luomistyön tarkoituksen kanssa, sillä Krishna ei etsi automaattista kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta (bhaktia).
Siksi karman laki ei ole tarkoitettu pakottamaan hyvään käytökseen, vaan säilyttämään mahdollisuuden valita – jopa erehtyä.



Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle ja katumukselle
Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman vaikutus tapahtuu ensisijaisesti hienovaraisella tasolla: mielessä, luonteessa ja tietoisuudessa. Fyysiset seuraukset voivat ilmetä vasta myöhemmin – tai jopa toisessa elämässä.
Tämä viivästys ei ole virhe järjestelmässä, vaan sen tarkoitus.
Viivästetty karma:
• antaa ihmiselle aikaa reflektoida tekojaan,
• mahdollisuuden katumukseen ja muutokseen,
• tilaa oppia ilman välitöntä pakkoa.
Ihminen ei ole robotti, vaan oppija, jonka tietoisuus kehittyy kokemusten kautta.
Jos seuraus tulisi heti ja mekaanisesti, oppiminen korvautuisi ehdollistumisella.
Näin karma toimii kuin kasvattaja, ei tuomari:
• se ei pakota,
• vaan ohjaa kohti oivallusta,

Anonyymi00029 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismin mukaan:

Välitön, mekaaninen karma tappaisi rakkauden mahdollisuuden

Viivästetty karma antaa tilaa henkiselle kasvulle

Todellinen moraali syntyy vapaasta tahdosta, ei pelosta

Karman lopullinen tarkoitus on ohjata kohti bhaktia – ei pakottaa siihen
Miksi karma ei toimi “alkeellisella” tavalla


Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman laki ei voi toimia yksinkertaisena kaavana teko → välitön näkyvä seuraus, koska tällainen järjestelmä poistaisi vapauden, joka on rakkauden edellytys.
Jos jokainen väärä teko johtaisi heti kärsimykseen ja jokainen hyvä teko välittömään palkintoon:
• ihminen toimisi oikein pelosta tai hyödyn toivosta,
• ei ymmärryksestä, myötätunnosta tai rakkaudesta,
• eikä todellista moraalista valintaa enää olisi.
Tällöin ihminen ei olisi tietoinen moraalinen toimija, vaan reaktiokone.
Gaudiya-vaišnavismin mukaan tämä olisi ristiriidassa Krishnan luomistyön tarkoituksen kanssa, sillä Krishna ei etsi automaattista kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta (bhaktia).
Siksi karman laki ei ole tarkoitettu pakottamaan hyvään käytökseen, vaan säilyttämään mahdollisuuden valita – jopa erehtyä.



Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle ja katumukselle
Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman vaikutus tapahtuu ensisijaisesti hienovaraisella tasolla: mielessä, luonteessa ja tietoisuudessa. Fyysiset seuraukset voivat ilmetä vasta myöhemmin – tai jopa toisessa elämässä.
Tämä viivästys ei ole virhe järjestelmässä, vaan sen tarkoitus.
Viivästetty karma:
• antaa ihmiselle aikaa reflektoida tekojaan,
• mahdollisuuden katumukseen ja muutokseen,
• tilaa oppia ilman välitöntä pakkoa.
Ihminen ei ole robotti, vaan oppija, jonka tietoisuus kehittyy kokemusten kautta.
Jos seuraus tulisi heti ja mekaanisesti, oppiminen korvautuisi ehdollistumisella.
Näin karma toimii kuin kasvattaja, ei tuomari:
• se ei pakota,
• vaan ohjaa kohti oivallusta,

Lue lisää

Jos seuraus tulisi heti ja mekaanisesti, oppiminen korvautuisi ehdollistumisella.
Näin karma toimii kuin kasvattaja, ei tuomari:
• se ei pakota,
• vaan ohjaa kohti oivallusta,
• ja lopulta kohti kysymystä elämän todellisesta tarkoituksesta.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Gaudiya-vaišnavismin mukaan:

Välitön, mekaaninen karma tappaisi rakkauden mahdollisuuden

Viivästetty karma antaa tilaa henkiselle kasvulle

Todellinen moraali syntyy vapaasta tahdosta, ei pelosta

Karman lopullinen tarkoitus on ohjata kohti bhaktia – ei pakottaa siihen
Miksi karma ei toimi “alkeellisella” tavalla


Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman laki ei voi toimia yksinkertaisena kaavana teko → välitön näkyvä seuraus, koska tällainen järjestelmä poistaisi vapauden, joka on rakkauden edellytys.
Jos jokainen väärä teko johtaisi heti kärsimykseen ja jokainen hyvä teko välittömään palkintoon:
• ihminen toimisi oikein pelosta tai hyödyn toivosta,
• ei ymmärryksestä, myötätunnosta tai rakkaudesta,
• eikä todellista moraalista valintaa enää olisi.
Tällöin ihminen ei olisi tietoinen moraalinen toimija, vaan reaktiokone.
Gaudiya-vaišnavismin mukaan tämä olisi ristiriidassa Krishnan luomistyön tarkoituksen kanssa, sillä Krishna ei etsi automaattista kuuliaisuutta, vaan vapaasta tahdosta syntyvää rakkautta (bhaktia).
Siksi karman laki ei ole tarkoitettu pakottamaan hyvään käytökseen, vaan säilyttämään mahdollisuuden valita – jopa erehtyä.



Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle ja katumukselle
Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman vaikutus tapahtuu ensisijaisesti hienovaraisella tasolla: mielessä, luonteessa ja tietoisuudessa. Fyysiset seuraukset voivat ilmetä vasta myöhemmin – tai jopa toisessa elämässä.
Tämä viivästys ei ole virhe järjestelmässä, vaan sen tarkoitus.
Viivästetty karma:
• antaa ihmiselle aikaa reflektoida tekojaan,
• mahdollisuuden katumukseen ja muutokseen,
• tilaa oppia ilman välitöntä pakkoa.
Ihminen ei ole robotti, vaan oppija, jonka tietoisuus kehittyy kokemusten kautta.
Jos seuraus tulisi heti ja mekaanisesti, oppiminen korvautuisi ehdollistumisella.
Näin karma toimii kuin kasvattaja, ei tuomari:
• se ei pakota,
• vaan ohjaa kohti oivallusta,

Lue lisää

Missä on pelkoa, ei voi olla rakkautta


Gaudiya-vaišnavismin ytimessä on bhakti – puhdas, ehdoton rakkaus Krishnaa kohtaan. Tällainen rakkaus voi syntyä vain, jos se on vapaasti valittua.
Pelko ja rakkaus eivät voi olla samanaikaisesti toiminnan perimmäinen motiivi.
Jos ihminen toimii oikein siksi, että hän pelkää karman välitöntä rangaistusta tai tavoittelee palkintoa:
• hänen toimintansa ei ole rakkautta,
• vaan itsesuojelua tai hyötyajattelua,
• eli hienovarainen muoto itsekkyyttä.
Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna ei halua pelkoon perustuvaa kuuliaisuutta, vaan sydämen vapaaehtoista vastausta.
Siksi pelolla ohjattu moraali estäisi bhaktin syntymisen.
Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle ja katumukselle
Karman laki ei Gaudiya-vaišnavismin mukaan ole mekaaninen rangaistusjärjestelmä, vaan kasvatusprosessi. Sen vaikutus alkaa usein hienovaraisella tasolla – mielessä, tottumuksissa ja tietoisuudessa – ja vasta myöhemmin näkyvinä seurauksina.
Tämä viivästys on olennainen, koska se:
• antaa ihmiselle aikaa tutkia itseään,
• mahdollisuuden katumukseen ja sisäiseen muutokseen,
• tilaa oppia ilman pakkoa.
Ihminen ei ole robotti, vaan oppiva ja kehittyvä olento.
Välitön seuraus opettaisi vain välttämään kipua; viivästetty seuraus opettaa ymmärrystä.
Näin karma ei pakota hyvään, vaan ohjaa kohti oivallusta, joka voi lopulta johtaa bhaktiin – rakkauteen, joka syntyy vapaasta tahdosta, ei pelosta.
Jīva, vapaus ja rakkauden ontologia

Gaudiya-vaišnavismin mukaan jīva (yksilöllinen sielu) on:

sat–cit–ānanda-aṁśa – Krishnan laadullinen osa,

luonnostaan tietoinen ja vapaa,

luotu rakkaudelliseen suhteeseen (rasa) Jumalan kanssa.

Jos karman laki toimisi alkeellisella kaavalla
teko → välitön näkyvä seuraus,
jīvan vapaus (svatantratā) olisi näennäistä.

Tällöin:

valinta ei olisi sisäinen,

moraali olisi ulkoista ohjautumista,

jīva toimisi guṇien ehdollistamana reaktiokoneena, ei tietoisuudellisena subjektina.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan tämä olisi ristiriidassa jīvan svarūpan (todellisen olemuksen) kanssa, jonka ydin on vapaa rakastava vastaus Krishnaan, ei pakotettu käytös.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Missä on pelkoa, ei voi olla rakkautta


Gaudiya-vaišnavismin ytimessä on bhakti – puhdas, ehdoton rakkaus Krishnaa kohtaan. Tällainen rakkaus voi syntyä vain, jos se on vapaasti valittua.
Pelko ja rakkaus eivät voi olla samanaikaisesti toiminnan perimmäinen motiivi.
Jos ihminen toimii oikein siksi, että hän pelkää karman välitöntä rangaistusta tai tavoittelee palkintoa:
• hänen toimintansa ei ole rakkautta,
• vaan itsesuojelua tai hyötyajattelua,
• eli hienovarainen muoto itsekkyyttä.
Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna ei halua pelkoon perustuvaa kuuliaisuutta, vaan sydämen vapaaehtoista vastausta.
Siksi pelolla ohjattu moraali estäisi bhaktin syntymisen.
Viivästetty karma antaa tilaa kasvulle ja katumukselle
Karman laki ei Gaudiya-vaišnavismin mukaan ole mekaaninen rangaistusjärjestelmä, vaan kasvatusprosessi. Sen vaikutus alkaa usein hienovaraisella tasolla – mielessä, tottumuksissa ja tietoisuudessa – ja vasta myöhemmin näkyvinä seurauksina.
Tämä viivästys on olennainen, koska se:
• antaa ihmiselle aikaa tutkia itseään,
• mahdollisuuden katumukseen ja sisäiseen muutokseen,
• tilaa oppia ilman pakkoa.
Ihminen ei ole robotti, vaan oppiva ja kehittyvä olento.
Välitön seuraus opettaisi vain välttämään kipua; viivästetty seuraus opettaa ymmärrystä.
Näin karma ei pakota hyvään, vaan ohjaa kohti oivallusta, joka voi lopulta johtaa bhaktiin – rakkauteen, joka syntyy vapaasta tahdosta, ei pelosta.
Jīva, vapaus ja rakkauden ontologia

Gaudiya-vaišnavismin mukaan jīva (yksilöllinen sielu) on:

sat–cit–ānanda-aṁśa – Krishnan laadullinen osa,

luonnostaan tietoinen ja vapaa,

luotu rakkaudelliseen suhteeseen (rasa) Jumalan kanssa.

Jos karman laki toimisi alkeellisella kaavalla
teko → välitön näkyvä seuraus,
jīvan vapaus (svatantratā) olisi näennäistä.

Tällöin:

valinta ei olisi sisäinen,

moraali olisi ulkoista ohjautumista,

jīva toimisi guṇien ehdollistamana reaktiokoneena, ei tietoisuudellisena subjektina.

Gaudiya-vaišnavismin mukaan tämä olisi ristiriidassa jīvan svarūpan (todellisen olemuksen) kanssa, jonka ydin on vapaa rakastava vastaus Krishnaan, ei pakotettu käytös.

Lue lisää

Karma ei ole vain phala, vaan saṁskāra

Usein karma ymmärretään vain karma-phalana (tekojen hedelminä), mutta Gaudiya-vaišnavismissa keskeisempää on se, että karma:

muokkaa mieltä (manas)

luo taipumuksia (saṁskāroja)

syventää tiettyä identiteettiä (ahaṅkāra)

Siksi karman ensisijainen vaikutus tapahtuu sūkṣma-śarīrassa (hienojakoisessa kehossa), ei heti fyysisellä tasolla.

Jos seuraus olisi aina välitön ja näkyvä:

teko ei jättäisi sisäistä jälkeä,

luonne ei kehittyisi,

tietoisuus ei syvenisi.

Viivästetty karma pakottaa jīvan kohtaamaan itsensä, ei vain tekoaan.
Maya, guṇat ja kasvatuksellinen viive

Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma toimii mayān ja kolmen guṇan (sattva, rajas, tamas) kautta.

Viivästys mahdollistaa sen, että:

ihminen voi toimia guṇojen vaikutuksessa luullen olevansa vapaa,

mutta myöhemmin havaita kärsimyksen ja syyn yhteyden,

ja alkaa kysyä: “Miksi toistan tätä?”

Tämä kysymys on ratkaiseva, koska:

se murtaa karmisen identiteetin,

synnyttää vivekan (erottelukyvyn),

ja valmistaa maaperää śraddhālle (hengelliselle luottamukselle).

Jos karma rankaisisi heti:

ihminen syyttäisi järjestelmää,

ei itseään,

eikä koskaan ylittäisi guṇojen tason.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Karma ei ole vain phala, vaan saṁskāra

Usein karma ymmärretään vain karma-phalana (tekojen hedelminä), mutta Gaudiya-vaišnavismissa keskeisempää on se, että karma:

muokkaa mieltä (manas)

luo taipumuksia (saṁskāroja)

syventää tiettyä identiteettiä (ahaṅkāra)

Siksi karman ensisijainen vaikutus tapahtuu sūkṣma-śarīrassa (hienojakoisessa kehossa), ei heti fyysisellä tasolla.

Jos seuraus olisi aina välitön ja näkyvä:

teko ei jättäisi sisäistä jälkeä,

luonne ei kehittyisi,

tietoisuus ei syvenisi.

Viivästetty karma pakottaa jīvan kohtaamaan itsensä, ei vain tekoaan.
Maya, guṇat ja kasvatuksellinen viive

Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma toimii mayān ja kolmen guṇan (sattva, rajas, tamas) kautta.

Viivästys mahdollistaa sen, että:

ihminen voi toimia guṇojen vaikutuksessa luullen olevansa vapaa,

mutta myöhemmin havaita kärsimyksen ja syyn yhteyden,

ja alkaa kysyä: “Miksi toistan tätä?”

Tämä kysymys on ratkaiseva, koska:

se murtaa karmisen identiteetin,

synnyttää vivekan (erottelukyvyn),

ja valmistaa maaperää śraddhālle (hengelliselle luottamukselle).

Jos karma rankaisisi heti:

ihminen syyttäisi järjestelmää,

ei itseään,

eikä koskaan ylittäisi guṇojen tason.

Lue lisää

Pelko ei kuuluu bhaktiin, eli rakkauteen

Gaudiya-vaišnavismi tekee selvän eron:

dharma eli sääntöihin perustuva oikeamielisyys

bhakti eli rakkaudellinen suhde

Pelko:



voi tuottaa ulkoista kurinalaisuutta,

mutta ei sisäistä antautumista (śaraṇāgati).



Bhakti eli rakkaus ei synny:

pelosta karman rangaistukseen,

toivosta parempaan jälleensyntymään,

edes halusta vapautua kärsimyksestä (mokṣa).



Siksi Krishna ei paljasta itseään pakottamalla, vaan vetäytymällä.
Tätä kutsutaan līlāksi: Jumala piiloutuu, jotta rakkaus voisi olla vapaaehtoista.
Siksi Krishna ei paljasta itseään pakottamalla, vaan vetäytymällä.
Tätä kutsutaan līlāksi: Jumala piiloutuu, jotta rakkaus voisi olla vapaaehtoista.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Pelko ei kuuluu bhaktiin, eli rakkauteen

Gaudiya-vaišnavismi tekee selvän eron:

dharma eli sääntöihin perustuva oikeamielisyys

bhakti eli rakkaudellinen suhde

Pelko:



voi tuottaa ulkoista kurinalaisuutta,

mutta ei sisäistä antautumista (śaraṇāgati).



Bhakti eli rakkaus ei synny:

pelosta karman rangaistukseen,

toivosta parempaan jälleensyntymään,

edes halusta vapautua kärsimyksestä (mokṣa).



Siksi Krishna ei paljasta itseään pakottamalla, vaan vetäytymällä.
Tätä kutsutaan līlāksi: Jumala piiloutuu, jotta rakkaus voisi olla vapaaehtoista.
Siksi Krishna ei paljasta itseään pakottamalla, vaan vetäytymällä.
Tätä kutsutaan līlāksi: Jumala piiloutuu, jotta rakkaus voisi olla vapaaehtoista.

Lue lisää

Maya, guṇat ja kasvatuksellinen viive

Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma toimii mayān ja kolmen guṇan (sattva, rajas, tamas) kautta.

Viivästys mahdollistaa sen, että:

ihminen voi toimia guṇojen vaikutuksessa luullen olevansa vapaa,

mutta myöhemmin havaita kärsimyksen ja syyn yhteyden,

ja alkaa kysyä: “Miksi toistan tätä?”

Tämä kysymys on ratkaiseva, koska:

se murtaa karmisen identiteetin,

synnyttää vivekan (erottelukyvyn),

ja valmistaa maaperää śraddhālle (hengelliselle luottamukselle).

Jos karma rankaisisi heti:

ihminen syyttäisi järjestelmää,

ei itseään,

eikä koskaan ylittäisi guṇojen tason.
Syvin periaate: rakkaus vaatii riskin

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna ottaa tietoisen riskin:

hän sallii jīvan erehtyä, tehdä vääriä valintoja, jopa kärsiä, ja kieltää hänet.



Miksi?

Koska ilman tätä riskiä:

rakkaus olisi ohjelmoitua,

moraali olisi pakkoa,

ja suhde olisi epäaito.



Siksi karma:

ei pakota hyvään,

ei toimi kuin liikennekamera,

vaan kuin kasvattaja, joka odottaa oivallusta.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Maya, guṇat ja kasvatuksellinen viive

Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma toimii mayān ja kolmen guṇan (sattva, rajas, tamas) kautta.

Viivästys mahdollistaa sen, että:

ihminen voi toimia guṇojen vaikutuksessa luullen olevansa vapaa,

mutta myöhemmin havaita kärsimyksen ja syyn yhteyden,

ja alkaa kysyä: “Miksi toistan tätä?”

Tämä kysymys on ratkaiseva, koska:

se murtaa karmisen identiteetin,

synnyttää vivekan (erottelukyvyn),

ja valmistaa maaperää śraddhālle (hengelliselle luottamukselle).

Jos karma rankaisisi heti:

ihminen syyttäisi järjestelmää,

ei itseään,

eikä koskaan ylittäisi guṇojen tason.
Syvin periaate: rakkaus vaatii riskin

Gaudiya-vaišnavismin mukaan Krishna ottaa tietoisen riskin:

hän sallii jīvan erehtyä, tehdä vääriä valintoja, jopa kärsiä, ja kieltää hänet.



Miksi?

Koska ilman tätä riskiä:

rakkaus olisi ohjelmoitua,

moraali olisi pakkoa,

ja suhde olisi epäaito.



Siksi karma:

ei pakota hyvään,

ei toimi kuin liikennekamera,

vaan kuin kasvattaja, joka odottaa oivallusta.

Lue lisää

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ydin tiivistettynä Gaudiya-termein

Jīva on vapaa, ei robotti

Karma muokkaa tietoisuutta, ei vain rankaise

Guṇat peittävät totuuden, kunnes oivallus syntyy

Pelko estää bhaktin, estää rakkauden



Viivästys mahdollistaa kṛpān

Krishnan tavoite ei ole moraali, vaan rakkaus


Moraali ilman vapautta ei ole hyvää.

Vapaus ilman rakkautta on kärsimystä.


Bhakti syntyy vain, kun molemmat ylitetään.
Jīva on vapaa, ei robotti


JOS TOIMIT PELOSTA, SE EI OLE RAKKAUTTA, SE TEKEE IHMISESTÄ BIOROBOTIN.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ydin tiivistettynä Gaudiya-termein

Jīva on vapaa, ei robotti

Karma muokkaa tietoisuutta, ei vain rankaise

Guṇat peittävät totuuden, kunnes oivallus syntyy

Pelko estää bhaktin, estää rakkauden



Viivästys mahdollistaa kṛpān

Krishnan tavoite ei ole moraali, vaan rakkaus


Moraali ilman vapautta ei ole hyvää.

Vapaus ilman rakkautta on kärsimystä.


Bhakti syntyy vain, kun molemmat ylitetään.
Jīva on vapaa, ei robotti


JOS TOIMIT PELOSTA, SE EI OLE RAKKAUTTA, SE TEKEE IHMISESTÄ BIOROBOTIN.

Lue lisää

Karma ei ole ensisijaisesti phala vaan saṁskāra
(eli miksi näkyvä seuraus ei ole tärkein)
Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman yleisin väärinymmärrys on se, että sitä pidetään vain tekojen ulkoisina seurauksina (karma-phala). Todellisuudessa karma toimii ensisijaisesti sisäisen rakenteen tasolla.
Karman todellinen vaikutusketju
Klassinen kaava ei ole:
teko → rangaistus / palkinto
vaan:
karma → saṁskāra → vāsanā → identiteetti → tuleva toiminta
Selitettynä:
• Saṁskāra = psyykkinen ja tiedollinen jälki
• Vāsanā = taipumus, halu, automaattinen suuntautuminen
• Ahaṅkāra = “minä olen tällainen” -kokemus
Jokainen teko syventää tiettyä minuuden rakennetta.
Fyysinen seuraus on vain sivutuote.
Jos karma toimisi alkeellisesti ja välittömästi:
• saṁskāra ei ehtisi juurtua
• vāsanā ei kehittyisi
• ihminen ei koskaan näkisi omaa osuuttaan kärsimyksessä
Tällöin kärsimys ei olisi opettava, vaan vain ehdollistava.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Karma ei ole ensisijaisesti phala vaan saṁskāra
(eli miksi näkyvä seuraus ei ole tärkein)
Gaudiya-vaišnavismin mukaan karman yleisin väärinymmärrys on se, että sitä pidetään vain tekojen ulkoisina seurauksina (karma-phala). Todellisuudessa karma toimii ensisijaisesti sisäisen rakenteen tasolla.
Karman todellinen vaikutusketju
Klassinen kaava ei ole:
teko → rangaistus / palkinto
vaan:
karma → saṁskāra → vāsanā → identiteetti → tuleva toiminta
Selitettynä:
• Saṁskāra = psyykkinen ja tiedollinen jälki
• Vāsanā = taipumus, halu, automaattinen suuntautuminen
• Ahaṅkāra = “minä olen tällainen” -kokemus
Jokainen teko syventää tiettyä minuuden rakennetta.
Fyysinen seuraus on vain sivutuote.
Jos karma toimisi alkeellisesti ja välittömästi:
• saṁskāra ei ehtisi juurtua
• vāsanā ei kehittyisi
• ihminen ei koskaan näkisi omaa osuuttaan kärsimyksessä
Tällöin kärsimys ei olisi opettava, vaan vain ehdollistava.

Lue lisää

Sūkṣma-śarīra: missä karma oikeasti vaikuttaa
Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma vaikuttaa ensin hienojakoisessa kehossa:
• manas (mieli)
• buddhi (äly, arviointikyky)
• ahaṅkāra (ego-identiteetti)


Fyysinen keho (sthūla-śarīra) reagoi usein vasta myöhemmin.

Tämä tarkoittaa:
• ihminen voi “pärjätä” ulkoisesti,
• mutta sisäisesti kärsiä levottomuudesta, toistuvuudesta, tyhjyyden tunteesta.

Tämä sisäinen epämukavuus on karman ensimmäinen kieli.
Jos seuraus tulisi heti fyysisenä rangaistuksena:
• ihminen oppisi vain välttämään
• ei ymmärtämään

• eikä koskaan kysyisi:
“Miksi haluan tätä, vaikka se satuttaa?”
Tämä kysymys on portti bhaktiin.
Krishna ei pakota totuutta – hän odottaa


Gaudiya-vaišnavismin keskeinen periaate:

Krishna paljastuu vain sille, joka haluaa nähdä.

Siksi:
• totuus ei ole ilmeinen
• kärsimyksen syy ei ole heti näkyvä
• vasta etsintä avaa ymmärryksen

Jos karma toimisi kuin automaatti:
• ihminen syyttäisi järjestelmää
• ei koskaan omaa identiteettiään
• eikä koskaan ylittäisi guṇia

Viive tekee kärsimyksestä eksistentiaalisen, ei vain fyysisen.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Sūkṣma-śarīra: missä karma oikeasti vaikuttaa
Gaudiya-vaišnavismin mukaan karma vaikuttaa ensin hienojakoisessa kehossa:
• manas (mieli)
• buddhi (äly, arviointikyky)
• ahaṅkāra (ego-identiteetti)


Fyysinen keho (sthūla-śarīra) reagoi usein vasta myöhemmin.

Tämä tarkoittaa:
• ihminen voi “pärjätä” ulkoisesti,
• mutta sisäisesti kärsiä levottomuudesta, toistuvuudesta, tyhjyyden tunteesta.

Tämä sisäinen epämukavuus on karman ensimmäinen kieli.
Jos seuraus tulisi heti fyysisenä rangaistuksena:
• ihminen oppisi vain välttämään
• ei ymmärtämään

• eikä koskaan kysyisi:
“Miksi haluan tätä, vaikka se satuttaa?”
Tämä kysymys on portti bhaktiin.
Krishna ei pakota totuutta – hän odottaa


Gaudiya-vaišnavismin keskeinen periaate:

Krishna paljastuu vain sille, joka haluaa nähdä.

Siksi:
• totuus ei ole ilmeinen
• kärsimyksen syy ei ole heti näkyvä
• vasta etsintä avaa ymmärryksen

Jos karma toimisi kuin automaatti:
• ihminen syyttäisi järjestelmää
• ei koskaan omaa identiteettiään
• eikä koskaan ylittäisi guṇia

Viive tekee kärsimyksestä eksistentiaalisen, ei vain fyysisen.

Lue lisää

Maya, guṇat ja kasvatuksellinen viive
(eli miksi Krishna sallii itsepetoksen)
Maya ei ole virhe – se on pedagoginen rakenne
Gaudiya-vaišnavismin mukaan maya ei ole pelkkä harha, vaan:
• järjestelmä, joka mahdollistaa kokemuksellisen oppimisen
• näyttämö, jossa jīva saa kokeilla “elämää ilman Krishnaa”
Maya toimii kolmen guṇan kautta:
• tamas – tietämättömyys
• rajas – halu, levottomuus, suoritus
• sattva – kirkkaus, moraali, mutta yhä sidonnaisuus
Karman viive mahdollistaa sen, että jīva:
• toimii guṇien vaikutuksessa,
• kokee toiminnan omakseen,
• ja vasta myöhemmin kohtaa ristiriidan.
Ilman viivettä:
• guṇat paljastuisivat heti
• eikä jīva koskaan samaistuisi niihin
• eikä sisäistä vapautumisen tarvetta syntyisi
Vivekan synty vaatii viivettä
Viveka = kyky erottaa:
• mikä tuottaa todellista hyvää
• mikä vain toistaa kärsimystä
Viveka ei synny:
• rangaistuksesta
• ulkoisesta moraalista
• autoritäärisestä järjestelmästä
Se syntyy, kun:
1. jīva toimii halujensa mukaan
2. kokee toistuvan pettymyksen
3. huomaa kaavan
4. kysyy “Miksi tämä toistuu?”
Tämä neljäs vaihe on mahdoton, jos seuraus tulee heti.
Välitön karma = syy–seuraus
Viivästetty karma = itsetutkiskelu

Anonyymi00038 kirjoitti:

Maya, guṇat ja kasvatuksellinen viive
(eli miksi Krishna sallii itsepetoksen)
Maya ei ole virhe – se on pedagoginen rakenne
Gaudiya-vaišnavismin mukaan maya ei ole pelkkä harha, vaan:
• järjestelmä, joka mahdollistaa kokemuksellisen oppimisen
• näyttämö, jossa jīva saa kokeilla “elämää ilman Krishnaa”
Maya toimii kolmen guṇan kautta:
• tamas – tietämättömyys
• rajas – halu, levottomuus, suoritus
• sattva – kirkkaus, moraali, mutta yhä sidonnaisuus
Karman viive mahdollistaa sen, että jīva:
• toimii guṇien vaikutuksessa,
• kokee toiminnan omakseen,
• ja vasta myöhemmin kohtaa ristiriidan.
Ilman viivettä:
• guṇat paljastuisivat heti
• eikä jīva koskaan samaistuisi niihin
• eikä sisäistä vapautumisen tarvetta syntyisi
Vivekan synty vaatii viivettä
Viveka = kyky erottaa:
• mikä tuottaa todellista hyvää
• mikä vain toistaa kärsimystä
Viveka ei synny:
• rangaistuksesta
• ulkoisesta moraalista
• autoritäärisestä järjestelmästä
Se syntyy, kun:
1. jīva toimii halujensa mukaan
2. kokee toistuvan pettymyksen
3. huomaa kaavan
4. kysyy “Miksi tämä toistuu?”
Tämä neljäs vaihe on mahdoton, jos seuraus tulee heti.
Välitön karma = syy–seuraus
Viivästetty karma = itsetutkiskelu

Lue lisää

Tänne olemme julkaisseet samat tekstit, ennakoiden tulevia viestiketjujen poistoja. Ne jatkuvat koko yön, ja aamuun tai iltaan mennessä viestiketjujen määrä on moninkertaistunut, joten kaikkia viestejä ei voida poistaa.,

Anonyymi00039 kirjoitti:

Tänne olemme julkaisseet samat tekstit, ennakoiden tulevia viestiketjujen poistoja. Ne jatkuvat koko yön, ja aamuun tai iltaan mennessä viestiketjujen määrä on moninkertaistunut, joten kaikkia viestejä ei voida poistaa.,

Lue lisää

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Anonyymi00040 kirjoitti:

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

*******************

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee käyttöliittymän oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)


”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Lue lisää

”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Anonyymi00041 kirjoitti:

”Ravintoa sielulle”

VEDAT - ELÄMÄ ILMAN KRIISEJÄ.


https://www.youtube.com/watch?v=l7gBm_ZIGEY

Vedat - Elämä ilman kriisejä


https://www.youtube.com/watch?v=T7G0H8DlwRs&t=1s

Seminaari ”Rauhallinen mieli levottomina aikoina” - Osa 1

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=OX3txicVDL0

Seminaari ”Kuusi sisäistä vihollista”

San José, USA, Yhdysvallat


https://www.youtube.com/watch?v=tCKqpDLmmWw


Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Lue lisää

Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

******************
Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.


Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista.
Olemme jo käsitelleet nämä aiheet, joista useat saattavat olla teille jo entuudestaan tuttuja, ja olette jo saavuttaneet vankan perusymmärryksen kyseisistä käsitteistä ja teemoista. Tältä pohjalta voidaan edetä syvällisempään tarkasteluun ja analyysiin

Luennoitsija on käsitellyt kyseistä aihepiiriä sekä lukuisia siihen liittyviä teemoja julkaisuissaan.

Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.

Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.

https://vasudeva.ru/images/stories/lica/vrajendra-kumar-das/vrajendra-kumar-das-01.jpg


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Seminaari ”Elämän dynamiikka – kolmen gunan dynamiikka” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)


https://www.youtube.com/watch?v=qw2YTBHvSME

Seminaari ”Karma ja reinkarnaatio” (Tushkin, Yhdysvallat, Chicago)


https://www.youtube.com/watch?v=l1Ycyi8JODc

Seminaari ”Elämän perusta ja harmonian periaatteet” ( Yhdysvallat, Boston)

https://www.youtube.com/watch?v=FpK8ie2TKIc

Seminaari ”5 tietoisuuden tasoa” (Tushkin, Yhdysvallat, Boston)

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

******************
Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa.


Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista.
Olemme jo käsitelleet nämä aiheet, joista useat saattavat olla teille jo entuudestaan tuttuja, ja olette jo saavuttaneet vankan perusymmärryksen kyseisistä käsitteistä ja teemoista. Tältä pohjalta voidaan edetä syvällisempään tarkasteluun ja analyysiin

Luennoitsija on käsitellyt kyseistä aihepiiriä sekä lukuisia siihen liittyviä teemoja julkaisuissaan.

Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.

Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.

https://vasudeva.ru/images/stories/lica/vrajendra-kumar-das/vrajendra-kumar-das-01.jpg


Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti. Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)

Elokuvantekijä on kirjoittanut myös tästä aiheesta ja monista muistakin aiheista. Muutamia otteita eri kohdista, eri teksteistä, käännösvirheet suomeksi.

Nuoruudessaan hän oli kääntäjä ja tulkki japanin ja englannin kielten välillä, filosofi, filologi jne.



Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?
Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Anonyymi00043 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)

Elokuvantekijä on kirjoittanut myös tästä aiheesta ja monista muistakin aiheista. Muutamia otteita eri kohdista, eri teksteistä, käännösvirheet suomeksi.

Nuoruudessaan hän oli kääntäjä ja tulkki japanin ja englannin kielten välillä, filosofi, filologi jne.



Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?
Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Lue lisää

Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?



Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Vedic-kalenterin mukaan nyt on Kali-yuga – henkisen rappion aikakausi. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana henkisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi, kansalliseksi perinteeksi. Suurin osa ihmisistä on lakannut pitämästä uskontoa hyödyllisenä. Se hyväksytään vain menneisyyden jäänteenä tai ihmisten sentimentaalisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi osoittaa ihmisille yhteinen Isä ja olla keino ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?

Tämä johtuu siitä, että suurin osa papistosta on menettänyt hengellisen tietonsa, ja perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat muuttuneet materialistisiksi, muistuttaen enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita. Tätä taustaa vasten kukoistavat kaikenlaiset pseudohengelliset opetukset.


Jokainen järkevä ihminen on varmasti kysynyt itseltään: ”Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?” Eikö olekin outoa, että Jumala sallii tällaisen moninaisuuden, joka usein aiheuttaa vihamielisyyttä ihmisten välillä?

Elämmehan maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fysiikan lait. Olisi loogista päätellä, että myös henkisellä alueella pitäisi olla yhtenäiset lait. Miksi sitten hengellisissä perinteissä on niin paljon eroja ja ristiriitoja? Tähän on ulkoisia ja sisäisiä syitä. Ulkoisiin syihin kuuluvat erot etnisissä, kulttuurisissa, maantieteellisissä ja kielellisissä olosuhteissa, joissa maailman pääuskonnot ovat kehittyneet. Aivan kuten valkoisen valon säde hajoaa prisman läpi kulkiessaan spektriksi, myös yhtenäinen uskonto saa erilaisia muotoja taittuen tämän maailman erilaisissa olosuhteissa. Siksi on täysin luonnollista, että eri hengellisten perinteiden edustajat käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavalla, suorittavat rituaaleja jne. Lisäksi toimii luotettavasti ”viestin vääristymisen” periaate, kun viesti vääristyy sukupolvesta toiseen. Ja mitä kauemmas mennään, sitä enemmän muutoksia tapahtuu, jotka sitten ilmenevät ulkoisessa muodossa.

Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan myötä hajaantumista, ja uusia suuntauksia syntyy. Tämä johtuu sisäisistä syistä. Niitä ovat esimerkiksi erilainen kulttuurinen taso ja erilaiset motiivit, joiden perusteella ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen. Saman perinteen sisällä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä saa heidät tekemään muutoksia filosofiaan ja käytäntöihin, ja myöhemmin tämä kehittyy erilaisiksi itsenäisiksi suuntauksiksi. Tämä prosessi on väistämätön.

Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammed kääntyivät eri aikoina ja eri paikoissa eri ihmisten puoleen, joilla oli erilainen koulutustaso. On täysin luonnollista, että heidän piti mukauttaa samat totuudet paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi, jos kodinkoneesi toimii 110 voltilla ja kytket sen 220 voltin pistorasiaan ilman alennustransformaattoria, se ei yksinkertaisesti kestä jännitettä ja palaa. Aurinkokaan ei nouse hetkessä zenitiin, vaan nousee vähitellen horisontin takaa.


Koulutusjärjestelmässä samaa periaatetta noudattaen ensimmäisen luokan oppilaille annetaan kaikkein perustavinta tietoa, kun taas vanhemmille oppilaille opetetaan jo hienovaraisempia ja monimutkaisempia asioita. Eri luokkien oppikirjat eivät kuitenkaan ole periaatteessa erilaisia. Ne ovat saman koulutusjärjestelmän eri tasoja. Hengellisellä alueella sama periaate tiedon mukauttamisesta ihmisen tasoon sovelletaan, jotta vältytään ”ruoansulatushäiriöiltä”. Lisäksi jokaisella on erilaiset hengelliset tarpeet. Esimerkiksi yksi henkilö, joka opiskelee vierasta kieltä, pärjää hyvin pienellä keskustelukirjalla yksinkertaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Toinen tarvitsee moniosaisen sanakirjan, joka mahdollistaa yksityiskohtien ymmärtämisen. Samoin jotkut uskonnot on tarkoitettu ”selittämään Jumalaa sormilla”, kun taas toiset on tarkoitettu pääsemään hengellisyyden salaisimpiin sfääreihin.

Yritetään siis tarkastella uskonnon ilmiötä ulko- ja sisäpuolelta käyttäen seuraavan sivun taulukkoa. Taulukossa tarkastellaan uskonnon ilmiötä kolmessa päämuodossa: uskontokuntana, Jumalaan kääntymisenä ja sielun tarpeena. Nämä kolme uskonnon ulottuvuutta on esitetty taulukon kolmessa sarakkeessa.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?



Vedic-kalenterin mukaan elämme nyt Kali-yuga-aikakautta, hengellisen rappion aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana hengellisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi,
kansalliseksi perinteeksi.

Vedic-kalenterin mukaan nyt on Kali-yuga – henkisen rappion aikakausi. Tänä aikana uskonto menettää käytännössä olemuksensa, lakkaa toimimasta soveltavana henkisenä tekniikkana. Useimmissa tapauksissa se muuttuu sentimentaaliseksi uskomukseksi, tunnustukseksi, rituaaliksi, kansalliseksi perinteeksi. Suurin osa ihmisistä on lakannut pitämästä uskontoa hyödyllisenä. Se hyväksytään vain menneisyyden jäänteenä tai ihmisten sentimentaalisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi osoittaa ihmisille yhteinen Isä ja olla keino ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?

Tämä johtuu siitä, että suurin osa papistosta on menettänyt hengellisen tietonsa, ja perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat muuttuneet materialistisiksi, muistuttaen enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita. Tätä taustaa vasten kukoistavat kaikenlaiset pseudohengelliset opetukset.


Jokainen järkevä ihminen on varmasti kysynyt itseltään: ”Miksi on vain yksi Jumala, mutta monia uskontoja?” Eikö olekin outoa, että Jumala sallii tällaisen moninaisuuden, joka usein aiheuttaa vihamielisyyttä ihmisten välillä?

Elämmehan maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fysiikan lait. Olisi loogista päätellä, että myös henkisellä alueella pitäisi olla yhtenäiset lait. Miksi sitten hengellisissä perinteissä on niin paljon eroja ja ristiriitoja? Tähän on ulkoisia ja sisäisiä syitä. Ulkoisiin syihin kuuluvat erot etnisissä, kulttuurisissa, maantieteellisissä ja kielellisissä olosuhteissa, joissa maailman pääuskonnot ovat kehittyneet. Aivan kuten valkoisen valon säde hajoaa prisman läpi kulkiessaan spektriksi, myös yhtenäinen uskonto saa erilaisia muotoja taittuen tämän maailman erilaisissa olosuhteissa. Siksi on täysin luonnollista, että eri hengellisten perinteiden edustajat käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavalla, suorittavat rituaaleja jne. Lisäksi toimii luotettavasti ”viestin vääristymisen” periaate, kun viesti vääristyy sukupolvesta toiseen. Ja mitä kauemmas mennään, sitä enemmän muutoksia tapahtuu, jotka sitten ilmenevät ulkoisessa muodossa.

Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan myötä hajaantumista, ja uusia suuntauksia syntyy. Tämä johtuu sisäisistä syistä. Niitä ovat esimerkiksi erilainen kulttuurinen taso ja erilaiset motiivit, joiden perusteella ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen. Saman perinteen sisällä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä saa heidät tekemään muutoksia filosofiaan ja käytäntöihin, ja myöhemmin tämä kehittyy erilaisiksi itsenäisiksi suuntauksiksi. Tämä prosessi on väistämätön.

Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammed kääntyivät eri aikoina ja eri paikoissa eri ihmisten puoleen, joilla oli erilainen koulutustaso. On täysin luonnollista, että heidän piti mukauttaa samat totuudet paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi, jos kodinkoneesi toimii 110 voltilla ja kytket sen 220 voltin pistorasiaan ilman alennustransformaattoria, se ei yksinkertaisesti kestä jännitettä ja palaa. Aurinkokaan ei nouse hetkessä zenitiin, vaan nousee vähitellen horisontin takaa.


Koulutusjärjestelmässä samaa periaatetta noudattaen ensimmäisen luokan oppilaille annetaan kaikkein perustavinta tietoa, kun taas vanhemmille oppilaille opetetaan jo hienovaraisempia ja monimutkaisempia asioita. Eri luokkien oppikirjat eivät kuitenkaan ole periaatteessa erilaisia. Ne ovat saman koulutusjärjestelmän eri tasoja. Hengellisellä alueella sama periaate tiedon mukauttamisesta ihmisen tasoon sovelletaan, jotta vältytään ”ruoansulatushäiriöiltä”. Lisäksi jokaisella on erilaiset hengelliset tarpeet. Esimerkiksi yksi henkilö, joka opiskelee vierasta kieltä, pärjää hyvin pienellä keskustelukirjalla yksinkertaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Toinen tarvitsee moniosaisen sanakirjan, joka mahdollistaa yksityiskohtien ymmärtämisen. Samoin jotkut uskonnot on tarkoitettu ”selittämään Jumalaa sormilla”, kun taas toiset on tarkoitettu pääsemään hengellisyyden salaisimpiin sfääreihin.

Yritetään siis tarkastella uskonnon ilmiötä ulko- ja sisäpuolelta käyttäen seuraavan sivun taulukkoa. Taulukossa tarkastellaan uskonnon ilmiötä kolmessa päämuodossa: uskontokuntana, Jumalaan kääntymisenä ja sielun tarpeena. Nämä kolme uskonnon ulottuvuutta on esitetty taulukon kolmessa sarakkeessa.

Lue lisää

Ensimmäisessä sarakkeessa tarkastellaan uskontoa uskonnollisena vakaumuksena, joka liittyy usein kansallisuuteen.

Koska eri kansat eroavat toisistaan ulkonäöltään huomattavasti, tällainen pinnallinen suhtautuminen uskontoon johtaa usein konflikteihin.


Fanattiset kannattajat ovat tyytymättömiä siihen, että toisinuskoisten ulkonäkö on ”väärä”.


Seuraavassa on muutamia esimerkkejä konflikteista, jotka ovat aiheutuneet tällaisesta pinnallisesta suhtautumisesta uskontoon: Pohjois-Irlannissa protestantit ja katolilaiset ovat jatkuvasti konfliktissa; Serbiassa ortodoksit ja muslimit; Pohjois-Intiassa muslimit ja hindut. Tällä tasolla ihmiset näkevät vain eroja kampauksissa, vaatteissa, symboleissa, terminologiassa ja rituaaleissa.


Suhtautuminen uskontoon kansallisuuden perusteella synnyttää myös täysin odottamattomia ongelmia.



Nähdessään tällaisia väärinkäsityksiä uskonnollisessa ympäristössä monet älykkäät ihmiset kääntyvät kokonaan pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa hengellistä elämää ilman ulkoisia muotoja.

...

Siirrytään nyt toiseen sarakkeeseen – uskontoon kääntymisenä Jumalan puoleen. Jos ensimmäinen sarake käsitteli enemmän ulkoisia merkkejä ja kansallista kuuluvuutta, toinen sarake käsittelee sisäistä maailmaa tai ihmisen hienovaraista olemusta. Esimerkiksi ensimmäisen sarakkeen mukaan olet kristitty. Toinen sarake paljastaa motiivisi – miksi olet kristitty? Vastaus voi olla monitulkintainen.


Yleisesti ottaen on olemassa kolme ryhmää motiiveja: 1) Toiset haluavat Jumalalta aineellisia hyviä (terveyttä, rikkautta, onnea jne.); 2) Toiset taas haluavat vapautua aineellisesta, pelastaa sielunsa; 3) Kolmannet haluavat henkilökohtaisen suhteen Jumalaan, korkeimman rakkauden muodon. Kaikki kolme motiivityyppiä voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.

Ensimmäisen ryhmän edustajille Jumala ei ole päämäärä, vaan keino saavuttaa aineelliset tavoitteensa. Tällä tasolla on suurin osa minkä tahansa uskonnon kannattajista. Juuri he ovat henkisen kypsymättömyytensä vuoksi eniten alttiita konflikteille muiden uskontojen kanssa. Heidän motivaationsa on alhaisin, mutta koska he kuitenkin kääntyvät Jumalan – puhtaimman – puoleen, he puhdistuvat vähitellen, ymmärtävät aineen katoavaisuuden ja voivat siirtyä korkeampaan luokkaan.

Toinen kategoria on ihmiset, jotka ovat kyllästyneet aineelliseen elämään. He haluavat ikuisuutta ja rauhaa. Heidän tavoitteensa on pelastus tai nirvana. Heitä houkuttelee yksinkertaisempi elämä, he rakastavat filosofiaa ja ovat taipuvaisia askeesiin. Nämä ihmiset ovat kypsempiä ja siksi suvaitsevaisempia muita kohtaan. Heillä ei ole mitään jaettavaa, koska tämä maailma ei enää kiinnosta heitä. Tällaisia ihmisiä on huomattavasti vähemmän. Ne, jotka pitävät uskontoa tienä Jumalaan, eivät ole ongelmissa muiden uskontokuntien kanssa. Siksi he näkevät enemmän monimuotoisuutta kuin eroja, mikä vähentää konfliktien riskiä.



Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka eivät tavoittele aineellista (kuten ensimmäiset) eivätkä yritä hylätä sitä (kuten toiset), vaan pyrkivät käyttämään kaikkea Jumalan palvelemiseen, jotta he voisivat kehittää elävän suhteen Häneen.


Koska tällaiset ihmiset suhtautuvat kaikkeen Jumalan kautta, he ovat ystävällisiä kaikille, koska he pitävät heitä Jumalan luomuksina.

Rakastaessaan Jumalaa he rakastavat kaikkia. Tällaisia ihmisiä on erittäin harvassa.


Kuten koululainen siirtyy luokalta luokalle oppien yhä korkeampaa tietoa, niin myös minkä tahansa uskonnon kannattajan on tehtävä sisäistä edistystä muuttamalla palvonnan motivaatiota korkeammalle tasolle. Muuten hän pysyy ikuisena aloittelijana.

Motivaatio kääntyä Jumalan puoleen rakkauden kehittämiseksi sopii luonnollisesti taulukon kolmanteen sarakkeeseen – uskonto sielun tarpeena. Jokaisella on ehdottomasti tarve Jumalaan, koska me kaikki olemme Hänen osasiaan ja aina energeettisesti riippuvaisia Hänestä. Ero on siinä, että toiset ihmiset tuntevat riippuvuutensa korkeammasta voimasta epäsuorasti, riippuvuuden kautta aineesta, kun taas toiset ovat selvästi tietoisia siitä, että aineellisen luonnon takana on Jumala, ja siksi haluavat olla suoraan yhteydessä Häneen. Tällaiset ihmiset tuntevat tarpeen Jumalaan yhtä voimakkaasti kuin tavalliset ihmiset tuntevat tarpeen ruokaan, veteen ja ilmaan. Kuten Vedat sanovat, ”emme voi haluta sitä, mitä ei ole olemassa”. Esimerkiksi fyysinen ruumiimme voi tarvita vain niitä elementtejä, joita on luonnossa, koska ruumis itsessään koostuu tästä luonnosta. Samoin sielu, joka on osa Jumalaa, tarvitsee Häntä suoraan tai epäsuorasti.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Ensimmäisessä sarakkeessa tarkastellaan uskontoa uskonnollisena vakaumuksena, joka liittyy usein kansallisuuteen.

Koska eri kansat eroavat toisistaan ulkonäöltään huomattavasti, tällainen pinnallinen suhtautuminen uskontoon johtaa usein konflikteihin.


Fanattiset kannattajat ovat tyytymättömiä siihen, että toisinuskoisten ulkonäkö on ”väärä”.


Seuraavassa on muutamia esimerkkejä konflikteista, jotka ovat aiheutuneet tällaisesta pinnallisesta suhtautumisesta uskontoon: Pohjois-Irlannissa protestantit ja katolilaiset ovat jatkuvasti konfliktissa; Serbiassa ortodoksit ja muslimit; Pohjois-Intiassa muslimit ja hindut. Tällä tasolla ihmiset näkevät vain eroja kampauksissa, vaatteissa, symboleissa, terminologiassa ja rituaaleissa.


Suhtautuminen uskontoon kansallisuuden perusteella synnyttää myös täysin odottamattomia ongelmia.



Nähdessään tällaisia väärinkäsityksiä uskonnollisessa ympäristössä monet älykkäät ihmiset kääntyvät kokonaan pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa hengellistä elämää ilman ulkoisia muotoja.

...

Siirrytään nyt toiseen sarakkeeseen – uskontoon kääntymisenä Jumalan puoleen. Jos ensimmäinen sarake käsitteli enemmän ulkoisia merkkejä ja kansallista kuuluvuutta, toinen sarake käsittelee sisäistä maailmaa tai ihmisen hienovaraista olemusta. Esimerkiksi ensimmäisen sarakkeen mukaan olet kristitty. Toinen sarake paljastaa motiivisi – miksi olet kristitty? Vastaus voi olla monitulkintainen.


Yleisesti ottaen on olemassa kolme ryhmää motiiveja: 1) Toiset haluavat Jumalalta aineellisia hyviä (terveyttä, rikkautta, onnea jne.); 2) Toiset taas haluavat vapautua aineellisesta, pelastaa sielunsa; 3) Kolmannet haluavat henkilökohtaisen suhteen Jumalaan, korkeimman rakkauden muodon. Kaikki kolme motiivityyppiä voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.

Ensimmäisen ryhmän edustajille Jumala ei ole päämäärä, vaan keino saavuttaa aineelliset tavoitteensa. Tällä tasolla on suurin osa minkä tahansa uskonnon kannattajista. Juuri he ovat henkisen kypsymättömyytensä vuoksi eniten alttiita konflikteille muiden uskontojen kanssa. Heidän motivaationsa on alhaisin, mutta koska he kuitenkin kääntyvät Jumalan – puhtaimman – puoleen, he puhdistuvat vähitellen, ymmärtävät aineen katoavaisuuden ja voivat siirtyä korkeampaan luokkaan.

Toinen kategoria on ihmiset, jotka ovat kyllästyneet aineelliseen elämään. He haluavat ikuisuutta ja rauhaa. Heidän tavoitteensa on pelastus tai nirvana. Heitä houkuttelee yksinkertaisempi elämä, he rakastavat filosofiaa ja ovat taipuvaisia askeesiin. Nämä ihmiset ovat kypsempiä ja siksi suvaitsevaisempia muita kohtaan. Heillä ei ole mitään jaettavaa, koska tämä maailma ei enää kiinnosta heitä. Tällaisia ihmisiä on huomattavasti vähemmän. Ne, jotka pitävät uskontoa tienä Jumalaan, eivät ole ongelmissa muiden uskontokuntien kanssa. Siksi he näkevät enemmän monimuotoisuutta kuin eroja, mikä vähentää konfliktien riskiä.



Kolmas ryhmä koostuu ihmisistä, jotka eivät tavoittele aineellista (kuten ensimmäiset) eivätkä yritä hylätä sitä (kuten toiset), vaan pyrkivät käyttämään kaikkea Jumalan palvelemiseen, jotta he voisivat kehittää elävän suhteen Häneen.


Koska tällaiset ihmiset suhtautuvat kaikkeen Jumalan kautta, he ovat ystävällisiä kaikille, koska he pitävät heitä Jumalan luomuksina.

Rakastaessaan Jumalaa he rakastavat kaikkia. Tällaisia ihmisiä on erittäin harvassa.


Kuten koululainen siirtyy luokalta luokalle oppien yhä korkeampaa tietoa, niin myös minkä tahansa uskonnon kannattajan on tehtävä sisäistä edistystä muuttamalla palvonnan motivaatiota korkeammalle tasolle. Muuten hän pysyy ikuisena aloittelijana.

Motivaatio kääntyä Jumalan puoleen rakkauden kehittämiseksi sopii luonnollisesti taulukon kolmanteen sarakkeeseen – uskonto sielun tarpeena. Jokaisella on ehdottomasti tarve Jumalaan, koska me kaikki olemme Hänen osasiaan ja aina energeettisesti riippuvaisia Hänestä. Ero on siinä, että toiset ihmiset tuntevat riippuvuutensa korkeammasta voimasta epäsuorasti, riippuvuuden kautta aineesta, kun taas toiset ovat selvästi tietoisia siitä, että aineellisen luonnon takana on Jumala, ja siksi haluavat olla suoraan yhteydessä Häneen. Tällaiset ihmiset tuntevat tarpeen Jumalaan yhtä voimakkaasti kuin tavalliset ihmiset tuntevat tarpeen ruokaan, veteen ja ilmaan. Kuten Vedat sanovat, ”emme voi haluta sitä, mitä ei ole olemassa”. Esimerkiksi fyysinen ruumiimme voi tarvita vain niitä elementtejä, joita on luonnossa, koska ruumis itsessään koostuu tästä luonnosta. Samoin sielu, joka on osa Jumalaa, tarvitsee Häntä suoraan tai epäsuorasti.

Lue lisää

Jos kaksi ensimmäistä saraketta osoittavat ihmisten tarpeen Jumalaan aineellisen suhteen (anna minulle aineellista tai vapauta minut aineellisesta), kolmas sarake heijastaa sielun tarvetta Jumalaan itseensä, ei Hänen energioihinsa. Nyt Jumala ei ole enää keino, vaan päämäärä. Ne, jotka käsittävät uskonnon tällä tasolla, riippumatta uskonnostaan, omaavat syvimmän ymmärryksen uskonnosta. He näkevät kaikkien perinteiden hengellisen ykseyden.

Nyt voimme yhdistää kaikki kolme saraketta toisiinsa, aloittaen lopusta. Tarve Jumalaan itsessään lähtee sielusta (sarake 3), saa tietyn värin mielessä (sarake 2) ja nousee pintaan tietyn uskonnon muodossa (sarake 1).

Tarkasteltuamme uskonnon ilmiötä taulukon avulla, olemme nähneet joitakin ulkoisia ja sisäisiä syitä hengellisten perinteiden eroille. Mutta tämä koskee vain todellisia uskontoja, jotka ovat peräisin Jumalasta ja johtavat Häneen. Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Tällä alalla on vielä koko joukko ihmisten luomuksia, joita myös pidetään usein uskonnoina, vaikka ne eivät olekaan sitä.



Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä. Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Monet kokemattomat ihmiset pitävät uskonnona erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen kehittämisen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveyttä edistäviä järjestelmiä, jotka eivät ole luonteeltaan hengellisiä polkuja. Jotta järjestelmää voitaisiin kutsua uskonnoksi, sen on sisällettävä selkeä käsitys Jumalasta, sielusta ja niiden suhteista. Muuten se on mitä tahansa, mutta ei uskontoa.

Lisäksi Vedat erottavat vielä muutaman syyn palvonnan muotojen eroille. Ensinnäkin ne ovat luonnon kolme gunaa. Gunan hyvyyden vaikutuksen alaisina ihmiset ovat taipuvaisia palvomaan Korkeinta (riippumatta uskonnosta). Gunan intohimon vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat maallisia voimia, ja gunan tietämättömyyden vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat aaveita ja henkiä.

Toiseksi, Vedat väittävät, että Jumalalla on monia ilmentymiä, ja Hänen erilaisilla muodoillaan on erilaisia palvojia, mikä myös tuo monimuotoisuutta uskontojen ulkoisiin muotoihin.

Ei ole tarpeen yrittää yhdistää keinotekoisesti kaikkia uskontoja yhdeksi, koska ne ovat jo yhdistyneet yhteisen tavoitteen kautta ja ovat kuin eri portaat samassa portaikossa. Tarvitaan vain oppia erottamaan todellinen hengellinen viesti halvoista väärennöksistä tiedon ja terveen järjen perusteella. Ja mitä tulee monimuotoisuuteen, jos se on ominainen aineelliselle elämälle, miksi hengelliseltä elämältä pitäisi se puuttua?

Anonyymi00046 kirjoitti:

Jos kaksi ensimmäistä saraketta osoittavat ihmisten tarpeen Jumalaan aineellisen suhteen (anna minulle aineellista tai vapauta minut aineellisesta), kolmas sarake heijastaa sielun tarvetta Jumalaan itseensä, ei Hänen energioihinsa. Nyt Jumala ei ole enää keino, vaan päämäärä. Ne, jotka käsittävät uskonnon tällä tasolla, riippumatta uskonnostaan, omaavat syvimmän ymmärryksen uskonnosta. He näkevät kaikkien perinteiden hengellisen ykseyden.

Nyt voimme yhdistää kaikki kolme saraketta toisiinsa, aloittaen lopusta. Tarve Jumalaan itsessään lähtee sielusta (sarake 3), saa tietyn värin mielessä (sarake 2) ja nousee pintaan tietyn uskonnon muodossa (sarake 1).

Tarkasteltuamme uskonnon ilmiötä taulukon avulla, olemme nähneet joitakin ulkoisia ja sisäisiä syitä hengellisten perinteiden eroille. Mutta tämä koskee vain todellisia uskontoja, jotka ovat peräisin Jumalasta ja johtavat Häneen. Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Tällä alalla on vielä koko joukko ihmisten luomuksia, joita myös pidetään usein uskonnoina, vaikka ne eivät olekaan sitä.



Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä. Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Monet kokemattomat ihmiset pitävät uskonnona erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen kehittämisen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveyttä edistäviä järjestelmiä, jotka eivät ole luonteeltaan hengellisiä polkuja. Jotta järjestelmää voitaisiin kutsua uskonnoksi, sen on sisällettävä selkeä käsitys Jumalasta, sielusta ja niiden suhteista. Muuten se on mitä tahansa, mutta ei uskontoa.

Lisäksi Vedat erottavat vielä muutaman syyn palvonnan muotojen eroille. Ensinnäkin ne ovat luonnon kolme gunaa. Gunan hyvyyden vaikutuksen alaisina ihmiset ovat taipuvaisia palvomaan Korkeinta (riippumatta uskonnosta). Gunan intohimon vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat maallisia voimia, ja gunan tietämättömyyden vaikutuksen alaisina ihmiset palvovat aaveita ja henkiä.

Toiseksi, Vedat väittävät, että Jumalalla on monia ilmentymiä, ja Hänen erilaisilla muodoillaan on erilaisia palvojia, mikä myös tuo monimuotoisuutta uskontojen ulkoisiin muotoihin.

Ei ole tarpeen yrittää yhdistää keinotekoisesti kaikkia uskontoja yhdeksi, koska ne ovat jo yhdistyneet yhteisen tavoitteen kautta ja ovat kuin eri portaat samassa portaikossa. Tarvitaan vain oppia erottamaan todellinen hengellinen viesti halvoista väärennöksistä tiedon ja terveen järjen perusteella. Ja mitä tulee monimuotoisuuteen, jos se on ominainen aineelliselle elämälle, miksi hengelliseltä elämältä pitäisi se puuttua?

Lue lisää

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla.


Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä.


Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Tässä yhteydessä Vedat erottavat viisi erilaista näennäistä uskontoa. Se on sama kuin kun laittomat yritykset väärentävät maailmankuuluja tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla.


Kummallista kyllä, niillä on paljon ostajia. Loppujen lopuksi, missä on enemmän ihmisiä, merkkiliikkeissä vai kiinalaisilla markkinoilla? Samalla tavalla hengellisten palveluiden markkinoilla on nykyään paljon laimennettuja ja kastroituja opetuksia, jotka houkuttelevat joukkojaan halpojen tuotteiden perässä juoksevia ihmisiä.


Vaikka toisaalta tämä on huono asia, toisaalta se on luonnollinen erottelija, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita ”maksamaan täyden hinnan”, niistä, jotka haluavat saada saman ilmaiseksi, ymmärtämättä edes, että se on itsensä pettämistä.

Lue lisää

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Saman sisällön toistuva julkaiseminen useissa eri yhteyksissä perustuu ennakointiin siitä, että nykyisiä ja tulevia viestiketjuja poistetaan jatkuvasti.

Moninkertainen julkaiseminen lisää todennäköisyyttä sille, että keskeinen ja merkityksellinen teksti säilyy saatavilla myös pitkällä aikavälillä ja on siten tulevien sukupolvien saavutettavissa.