Mikä nyt on (Ilm 2-3)

Jeesuksen kädessä? Kummassako?

Matt.19:28 Niin Jeesus sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimelle, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukununtaa. Luuk.22:28-30 Mutta te olette pysyneet minun kanssani minun kiusauksissani; ja minä säädin teille, niinkuin minun Isäni on säätänyt, kuninkaallisen vallan, niin että te saatte syödä ja juoda minun pöydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla ja tuomita Iaraelin kahtatoista sukukuntaa. 1Kor.6:2. Ilm.3:21 Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellansa.

1Kor.6:1:6 Kuinka rohkenee kukaan teistä, jolla on riita-asia toisen kanssa, käydä oikeutta väärän edessä? Miksi ei pyhien edessä? Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita? Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita? Jos teillä siis on maallisisa asioita ratkaistavina, nekö te asetatte tuomariksi, jotka ovat halveksittuja seurakunnassa? Teidän häpeäksenne minä tämän sanon. Eikö teidän joukossanne sitten ole yhtäkään viisasta, joka voisi ratkaista veljien välin? Vaan veli käy oikeutta veljen kanssa, vieläpä uskottomien edessä!

Onkohan siellä paratiisissa taas se käärme? Kaikki alkaa alusta?
Älä ainakaan ota sitä mandariinia mikä tarjotaan.

Ilm.13:8 Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumarsivat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta. Ilm.17:8 Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva. Ilm.21:27 Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistuksen tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.

Lampaan kantakirjaan on lisättyy jotain...
Johanneksen ilmestykset ovat täyttä sontaa.

Ilmestyskirjan
Ensimmäisessä osiossa
'Mitä olet nähnyt'
me saimme
Johanneksen silmin nähdä Jeesuksen.

Toisessa osiossa
'Mikä nyt on'
Jeesus katselee meitä.

Ja mitä Hän näkeekään meissä.
Sen paljastaa
kunkin seurakunnan nimi.

Efeso (kaunis/täydellinen/haluttava)
Smyrna (mirha)
Pergamon (toiselle avioitunut)
Tyatira (uhri)
Sardee (perkaus)
Filadelfia (veljesrakkaus)
Laodikea (kansanvalta/suosio)

Jeesus ilmaisee siis aina
aivan ensimmäiseksi
nimen muodossa sen,
mitä Hän on nähnyt meissä,
ja samalla sen,
mitä meidän tuon perusteella
on syytä erityisesti huomioida
Hänessä eli Pelastuksessamme.

Meneillään olevan
seurakuntakauden kuvaus
alkaa Jeesuksen kirjeellä
Efeson seurakunnan lähettiläälle.

Efeso = kaunista/täydellinen/haluttava

Jeesus osoittaa siis
ensimmäisen seurakuntaviestinsä sanat
jollekin,
joka Hänen silmissään on
sitä, mitä tuo nimi osoittaa.

Jeesus ilmaisee siis aivan ensimmäiseksi
sen, mitä Hän on nähnyt meissä.
Jo Vanhan Testamentin sivuilla Hän sanoo:
"Ja ihastukseni olivat ihmislapset"

Jokainen ihmislapsi
on Jeesukselle niin arvokas,
että Hän antoi itsensä uhriksi
pelastaakseen hänet,
saadakseen itselleen
Hänessä pyhitetyn
ihanan ja täydellisen Morsiamen.

Eli jo tuo avaus
Efeson seurakunnan lähettiläälle
- siis jo viestin ensimmäinen sana Efeso-
iskee suoraan viestin ytimeen.

Sillä vaikka Jeesus näkee
Efeson kauniina ja haluttavana,
niin Efeso
on kadottanut ensirakkautensa.

Ja nyt on vielä niin,
että tuo Efeson seurakunnan
lähettiläs, sananpalvelija, seurakunnan johtaja
oli juuri Johannes,
se opetuslapsi,
joka oli Jeesukselle erityisen rakas.

Eli kun Jeesus sanoo:
"Efeson seurakunnan enkelille kirjoita",
niin itse asiassa
Johannes kirjoittaa kyynelsilmin
kuin muistioksi itselleen,
jotta voisi kertoa omalle
Jeesuksen lampaiden laumalle,
"mitä Henki seurakunnille sanoo"

Jeesus näkee meidät
Efesona eli kauniina/haluttavana.

Mutta heti seuraavaksi
Jeesus tahtoo,
että me käännämme katseemme Häneen:

"Näin sanoo
hän,
joka pitää niitä seitsemää tähteä
oikeassa kädessään,
hän,
joka käyskelee
niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä"

Eli avain
Efeson viestin avaamiseen
on tuossa virkkeessä,
joka on toisto osiosta "mitä olet nähnyt".

Efeso on Jeesuksen silmissä ja Jeesuksen tähden
nimensä mukaisesti
"kaunis, täydellinen, haluttava".

Mutta Jeesuksen
ihastus ja rakkaus on nyt yksipuolista.
Efeso on hyljännyt
ensimmäisen rakkautensa.

Mitä meidän tällaisessa tilanteessa
tulee tehdä.

Nostaa katseemme Jeesukseen.
Aivan niinkuin Johannes teki,
kun vankileirien synkässä saaristossa
yhtäkkiä kuuli äänen takaansa.
"Johannes kääntyi katsomaan ...."

Jos me olemme
samassa tilanteessa kuin Efeso,
on meidän käännyttävä
siihen suuntaan,
mistä kuulemme tuon äänen.

Äänen,
joka on niin voimakas,
kuin vain on Jumalan ääni,
joka jo Eedenissä huusi ihmistä.

Jos ensirakkaus on sammunut,
ei asiaa ollenkaan korjaa se,
että me vihaamme kaikkea sitä,
mitä Efesokin vihasi.
Efeso vihasi oikeita asioita.
Mutta ilman Rakkautta sillä ei ole merkitystä.

Tällaisessa tilanteessa
meidän on nähtävä,
se mitä Johannes oli nähnyt.

Meidän on nähtävä Hänet,
joka käyskentelee illan viileydessäkin
etsien meitä kylmenneitä.

Ja samalla meidän on nähtävä se
- ja vieläpä ensimmäiseksi,
että Hän pitää meidät
oikeassa kädessään.

Ei mikään koskaan
voi meitä irroittaa tuosta kädestä,
jossa nuo seitsemän tähteä ovat.

Johannes seurakunnan edustajana
oli tuo ensimmäinen tähti.
Nyt hän, se opetuslapsi,
jota Jeesus erityisesti rakasti,
saa olla ensimmäisenä meistä
näkemässä Hänet,
joka käyskentelee
meidän keskellämme
ja tietää meistä kaiken,
joka pitää meidät tiukasti oikeassa kädessään
eikä meitä hylkää eikä jätä.

Mutta jos ensirakkaus
on päässyt sammumaan,
meidän on sytyttävä uudelleen.

Tarvitaan uusi kosketus
Hengen liekkiin,
Häneen,
joka käyskentelee lampunjalkain keskellä.
Hän saa tuon
sammumaisillaan olevan liekin
uudelleen hulmahtamaan.
Me voimme taas olla valaisemassa ...
ehkä vain yhtä pimeää huonetta,
ehkä vain lähipiiriämme,
tai ehkä kokonaista kaupunkia,
jos meidät on asetettu vuorelle.

Mutta jos öljy ei virtaa astiaamme,
meidän lamppumme sammuvat.
Mutta Hän käyskentelee
lampunjalkain keskellä,
jotta voisimme
laittaa lamppumme kuntoon.

Jos emme laita,
Jeesus tulee ja työntää
lampunjalkamme pois paikaltaan.

Seurakunta toisensa jälkeen
on tämän kokenut.
Mutta meidän ei tarvitse tätä kokea.
Ei yksilönä eikä seurakuntana.

Antikristus on kirjoittanut nuo tekstit!
Niin väärää opetusta kun olla ja osaa!