ilmoitetut valtavat neuvostokaatuneitten luvut. Jossakin tuhottiin satojen miesten osasto kokonaisuudessaan, jossain kaatui kymmeniä jne... Selityksiä on oikeastaan vain kaksi.
1. Suomessa esitetään hölynpölyn lukuja kuten hurjimpina Suomussalmen-Raatteen suunnalla yli 20 000 tai jopa n. 40 000 kaatunutta vihollista.
2. Antautuneet ammuttiin paikan päällä samoin tein. Sitähän lahtari oli käyttänyt menestyksellisesti jo 1918. Sillä tavalla saatiin suuria kaatuneitten lukuja. Kannattaa huomata, että useinkaan vangeista ei tällaisissa yhteyksissä puhuttu mitään, kaatuneita oli vain hirveästi.
1. Suomessa esitetään hölynpölyn lukuja kuten hurjimpina Suomussalmen-Raatteen suunnalla yli 20 000 tai jopa n. 40 000 kaatunutta vihollista.
2. Antautuneet ammuttiin paikan päällä samoin tein. Sitähän lahtari oli käyttänyt menestyksellisesti jo 1918. Sillä tavalla saatiin suuria kaatuneitten lukuja. Kannattaa huomata, että useinkaan vangeista ei tällaisissa yhteyksissä puhuttu mitään, kaatuneita oli vain hirveästi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Koska tunnet asiat paremmin kuin mukana olleet tai niitä tutkineet,niin kerrotko lähteesi?
Missä esitetään Suomussalmen -Raatteen taistelutappioiksi kaatuneina 40 000 miestä?
Käsitätkö esimerkiksi kaatuneiden ja kokonaistappioiden eron?
Ja esitä todisteet väitteillesi vankien ampumisesta. Esimerkiksi Talvisodassa otettiin noin 6 000 vankia,jotka palautettiin sodan päätyttyä.
Syyt suuriin tappioihin puna-armeijassa:
1. ryssä rynni suoraan suomalaisten konekiväärituleen, kun Stavka piti tätä hyvänä hyökkäystaktiikkana. No, olihan se suomalaisten mielestä hyvä tietyssä mielessä.
2. ryssän upseerit ottivat usein ritolat ja jättivät miehistön selviämään yksin ilman ylintä komentoa, kuten esim. juurikin Raatteen tiellä tapahtui. Stalin määräsi nämä upseerit maanpettureina teloitettaviksi. Näin kävi Raatteen tiellä taistelleen 44. divisioonan komentajalle, prikaatinkomentaja Vinogranoville, esikuntapäällikkö eversti Volkoville ja divisioonan politrukki Pahomiville.
Lahtari joutui tekemään sen mikä oli ainut oikea vaihtoehto. Niin se vain menee...
Raatteentie oli siitä erikoinen tapaus, että vaikka kuulemma tapettiin vähintäin tuollaiset 10 000 vanjaa niin käsiaseita löydettiin vain runsaat 4 000. Ilmeisesti aseettomia sotilaita oli ollut n. 6000 mikä selittänee suomalaisten saaman helpon voiton.
Ei, vaan osa venäläisistä pakeni (ja osa kuoli) metsän tai vesistäjen kautta!
Niinpä.luku 4.000 selittyy sillä, että:
: osa kaatuneiden aseista ei löytynyt, koska ne upposi tai oli keväällä ruostuneita
- osa aseista otettiin heti omaan käyttöön
- siviilit korjasi talteen
- kaikilla ei ollut henk.kohtaista pitkää asetta
- ampujilla ja upseereilla oli pistoolit ja ne katosivat voittajan reppuihin
Asialla on monta selitystä. Kaatuneita ruumiita löytyi se 20.000. Lukua 40.000 ei kukaan ole esittänyt!
"Asialla on monta selitystä. Kaatuneita ruumiita löytyi se 20.000. Lukua 40.000 ei kukaan ole esittänyt!"
Ei löytynyt!
Solzhenitsynin mukaan tuhansia talvisodan sotavankeja todella ammuttiin sen jälkeen, kun Suomi oli palauttanut heidät.
Leirillä näännyttäminen olikin paljon "inhimillisempää" kuin ampumalla teloittaminen. Stalinin kuollessa 1953 palautetuista sotavangeista oli elossa enää viidennes.
Romaanikirjailija keksii omat tarinansa.
Stalinin allekirjoittamalla politbyroon pää-
töksellä 19.4. 1940 kaikki Suomen palauttamat
sotavangit määrättiin lähetettäväksi Neuvosto-
liiton sisäasiain kansankomissariaatin (NKVD)
Juzan leiriin Ivanovon alueelle. NKVD:n tehtävä
oli kolmen kuukauden kuluessa selvittää oliko
sotavankien joukossa henkilöitä, jotka olivat
joutuneet tekemisiin ulkomaisten tiedustelu-
palvelujen kanssa, jotka olivat epäilyttäviä ja
neuvostovallalle vieraita tai jotka olivat antau-
tuneet vapaaehtoisesti suomalaisille. Tällaiset
henkilöt joutuivat paljastuttuaan tuomiolle.
(Nosyreva&Nazarova 1995,104). Vuoden 1940
kesäkuuhun mennessä Juzan leirillä oli 5 175
puna- armeijan sotilasta sekä 293 upseeria ja
politrukkia. Selonteossaan Stalinille NKVD:n
johtaja Lavrenti Berija mainitsi, että sotavankien
joukosta oli saatu selville 106 vakoilijaa ja va-
koilusta epäiltyä, 166 Neuvostoliiton vastaiseen
osastoon kuulunutta, 54 provokaattoria, 13 neu-
vostosotavankien kiusaaja ja 72 vapaehtoisesti
vangiksi antautunutta. Kun oli selvitetty vangiksi
jäämisen syyt ja sotavangin käyttäytyminen van-
keuden aikana, ammuttiin 158 entistä sotavankia,
jotka suomalaiset olivat palauttanet talvisodan
jälkeen Neuvostoliittoon. 4354 sotavankia, joita
vastaan ei ollut tarpeeksi aineistoa syytteen nos-
tamiseksi, mutta joiden vangiksi jäämisen syitä
epäiltiin, tuomittiin sisäasiain kansankomissa-
riaatin erikoiskokouksen päätöksellä työleirille
5-8 vuodeksi. Vain 450 entistä sotavankia, jotka
jäivät vangiksi haavoittumisen, sairauden ja
paleltumisen vuoksi, vapautettiin oikeudellisesta
vastuusta. (Nosyreva & Nazarova 1995, 105.
-------Niinpä.luku+4.000+selittyy+sillä,+että:
"Minne nuo upposi 40 asteen pakkasissa, siihen jäiseen maahanko?"
Oletko koskaan kuullut talvisesta ilmiöstä nimeltä lumi?
Raatteentien taistelun aikaan oli selkeää ja kireää pakkasta, ei lumisateita. Uskon myös, että kaatuneen läheltä hieman asettakin haettiin vaikka lunta potkimalla. Kivääri on aika iso kapistus, löytyy hyvin vaikka lunta olisi 20-30 senttiäkin. Ase on kaatuneen lähellä, todennäköisimmin kädessä. Ei kuoleva heitä asettaan 20 metrin päähän.
Pötyä. Taistelu kesti useita päiviä ja välillä pyrytti hyvinkin sakeasti. Lumen syvyys oli yli 40 senttiä. Kyllä siinä paljon käsiaseita jäi nietoksiin.
Miten? No ryzzää kaatui kuin heinää.