Olen tosi yksinäinen nainen. Olen yksinäisen äidin lapsi. Lapsuus oli rankka ja äiti kosti minulle pahan olonsa.
Erosin lasten isän kanssa riitaisasti. Viimeiset vuodet olivat vaikeat. Isästä tuli lähihuoltaja. Kadotin yhteyden lapsiin, siinä oli myös erkaannuttamistakin.
Kohta viisi vuotta ovat olleet tosi raskaita. Olen alkoholisoitunut pahasti. Minulla on jo lasten ollessa pieniä diagnosoitu tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö ja vaikea masennus.
Ryyppään yksinäisyyteen ja ahdistukseen. Ja kierre vain lisääntyy.. kävin joskus AA:ssa. Mutta en kokenut siitä olevan hyötyä. Kaikki puhui aidanseipäästä, ramppas tupakalla, veti kahvia ja lähti pois.
Lapset ovat 20 ja 16.
Olen miettinyt vakavasti itsaria. Se äitini kuoli kesällä munasarjasyöpään.
En edes muista, milloin olen ollut onnellinen.
(Äitini oli täysirpo. Isänsä oli alkoholisti, pikkuveli myös. Joi itsensä hengiltä. Äiti joi myös. Joka päivä tissutellen. Ihan lapsuudestani saakka).
Toivoisin asiallisia ja rakentavia vastauksia.
Erosin lasten isän kanssa riitaisasti. Viimeiset vuodet olivat vaikeat. Isästä tuli lähihuoltaja. Kadotin yhteyden lapsiin, siinä oli myös erkaannuttamistakin.
Kohta viisi vuotta ovat olleet tosi raskaita. Olen alkoholisoitunut pahasti. Minulla on jo lasten ollessa pieniä diagnosoitu tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö ja vaikea masennus.
Ryyppään yksinäisyyteen ja ahdistukseen. Ja kierre vain lisääntyy.. kävin joskus AA:ssa. Mutta en kokenut siitä olevan hyötyä. Kaikki puhui aidanseipäästä, ramppas tupakalla, veti kahvia ja lähti pois.
Lapset ovat 20 ja 16.
Olen miettinyt vakavasti itsaria. Se äitini kuoli kesällä munasarjasyöpään.
En edes muista, milloin olen ollut onnellinen.
(Äitini oli täysirpo. Isänsä oli alkoholisti, pikkuveli myös. Joi itsensä hengiltä. Äiti joi myös. Joka päivä tissutellen. Ihan lapsuudestani saakka).
Toivoisin asiallisia ja rakentavia vastauksia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sinä päätät omasta elämästä. Monien alkoholistien lapset ovat täysin absolutisteja. Eivät juo laisinkaan. Kukaan ei pakota juomaan ja kun mietit asioita, niin olet jo sillä tiellä, että huomaat alkoholin tyhjyyden. Ei se tarjoa mitään mutta vie kaiken. Niin terveyden kun rahatkin. Hanki joku soitin tai ota joku harrastus. Tekemistä tarvitset. Korukurssi? Kyllä sinä keksit. Huomaat hitaasti että jos hymyilet, sinulle hymyillään jne. vuorovaikutuksen ja pian elämä jo hymyilee sinulle.
Elähän huoli, voi saada asian kuntoon kun ottaa järkevästi vain.
Hyväksy että rempsahdus on tullut, ja että sinulla on alkoholi ollut pakokeino, kun ei muuta tukea ollut.
Sinussa on tosi tervettä, että uskallat myöntää tilanteen ja että haet apua.
Voisit pistäytyä Päihdelinkki-sivulla. Sieltä löytyy apua, ja voit keskustella asiasta luottamuksellisesti.
https://paihdelinkki.fi/fi/neuvonta/usein-kysytyt-kysymykset
Et ole ainut, niin monella on ongelmaa.
Mutta olet tarttunut asiaan, ja se on se tärkein askel.
Ymmärrän sinua täydellisesti, ja toivon sydämeni pohjasta asti, että selviät!
Iso hali minulta ja kaikkea hyvää/rohkeaa/puhtia/lämpöä sinulle!
Ensimäisenä ja heti etsi numero kriisipuhelin.Vai oliko se suoraan itse murhien ehkäsy numero.Joka tapauksessa jomasta kumasta linkistä löydät numeron ,joka on 24h/ 7 päivässä auki.Kriisi auto tulee luoksesi ja vie sinut suoraan A-linikalle.Jäät sinne sisään ja saat apua heti ja jatkossakin.Jos et jaksa etsiä numeroa,soita numeropalvelu.Tai kävele heti huomenna terveysasemalle.Ota vuoronumero ja ilmotaudu sinne luukulle.Kerro sama mitä kirjoiti tänne saat apua ja ohjataan sinne A-poliklinikka jossa sinut sisään otetaan sitten läheteelä.
Kiitos teille hyvistä vastauksista.
Olen tiedostava. Tiedän kyllä, että olen itse tehnyt valinnan ajamalla kaljakauppaan. Ja itkettää ne kaikki hukkaan menneet rahat.
Osittain toiminta on myös itsetuhoista. Tietoisesti. Minun elämälläni ei ole mitään merkitystä. Kukaan ei minua surisi.
Mitä A-kklinikalla tarkalleen tehdään? Kirjataanko yleisiin potilastietoihin?
Ap
Minä surisin sinua, vaikutat tosi herkältä ihmiseltä, jolla on vain liikaa kannettavaa. Ja olet uupunut. Voimia sinulle ja tarmokasta uutta intoa!
Sinua tarvitsevat lapsesi. Ajattele heitä ja se antaa sinulle voimia.
Ja kyllähän sinä selviät!
En luule että kirjataan mitään, yrittävät vain auttaa!
Vielä kerran sinulle iso hali!
Äidilläsi ei ollut ketään muuta, jolle olisi kertonut oman pahan olonsa.
En luule, että kyseessä oli mikään kosto, - pelkästään se että hänellä ei ollut muita.
Itselläni on ollut samantapainen tilanne, joten ymmärrän niin hyvin sinua.
Oman äitini kuoleman jälkeen olen alkanut ymmärtää myös äitiäni. Ja että vaikka hän koko ajan riiteli minulle, niin hän silti rakasti minua ja tahtoi hyvää, teki parhaansa siinä tilanteessa mikä oli hänellä.
Minulla on ollut myös tuo sama ongelma, että on tullut tissuteltua. Se on ollut pakotie.
Tiedostan sen, ja yritän päästä eroon, ja paremminkin selvittää ja järkeillä, että ei ole hyvä ratkaisu, - tulee vain paha olo, ja maksaa paljon.
Yritetäänpä yhdessä!
Ota sinä yhteyttä heti maanantaina tuohon päihdekliniikkaan ja luota, että he auttavat sinua, ja että sinä tulet selviämään. Ja tulet onnelliseksi! Ihan totta!
Oma onni luodaan, vaikka olisi ollut miten paljon huonoa tuuria aikaisemmin.
Keskustele tilanteestasi ja että miksi sinulla on ollut vaikeaa. Ymmärrä äitiäsi, että hän ei kyennyt parempaan, - mutta että hän rakasti sinua!
Yritetään yhdessä!
Kyllä me tämä asia saadaan kuntoon!
Kiitos <3
Minä oon yrittänyt päästä katkeruudesta irti.
Kiitos tuestasi 😊
Ap
Täällä ei ole A-klinikkaa
Ap
Voi harmi!
Pitää yrittää sitten muita reittejä, netin kautta vaikka. Onhan niitä puhelinyhteyksiä, jonne voi soittaa! Soittaa vaan, sillä siitä. Aina jotain tukea saa.
Voi plärätä myös muitten kertomuksia, ja yrittää.
Ottaa vaikka yhden pikkutavoitteen kerrallaan.
Pääasia että on tehnyt jonkinlaisen yrityksen ja päätöksen.
Askel kerrallaan. Niinhän se menee.
Vaihtaa vaikka aluksi pienempään prosenttimäärääm, yrittää olla yhden päivän ilman mitään.
Kylläme tää hoidetaan.
Tulee lankeemus, mutta noustaan taas!
Aloitetaanpa kaikki yhdessä huomenna maanantaina!
Maanantai on hyvä päivä aloittaa.
Olen useana vuotena pitänyt Tipattoman tammikuun.
Viime tammikuussa päätin, että pidänpä tipattoman 100 päivää, ja onnistuin!
Se on vain että päättää jonkun tietyn ajan, ja pitää lupauksensa itselleen!
Pidän aina lupaukset muille, - miksi en pitäisi ITSELLENI?
Tottakai.
Yksinäisten palstalla oli tää linkki, jota seurasin, en kyllä joka päivä tullut kertomaan, että miten mones päivä oli menossa.
Saattaisi auttaa muitakin, tässä se linkki:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16708549/tipaton-tammikuu-
Minä nyt olen melko vanha. Ikää jo 81 v. Mutta kun ajattelen miksi join niinkin paljon kun join, niin join siks, että kun Suomessa oli viina kiellettyä, mutta sitä sai kuitenkin. Kun sitten olin kaksi talvea Espanjassa niin minä raitistuin siellä. Niin kuin tiedetään, viina ei ole siellä mikään epäjumala, sitä otetaan milloin vain.
Jälestäpäin ymmärsin miksi olin juonut, siksi kun viina kielletään Suomessa. Nyt on Alkoholi kaikkein arvottomin juoma minulle, käytän sitä desinfioimis aineena ja se on ihan hyvää siihen
Vaikea se on puuttua toisen alkoholi ongelmaan, sen ongelman kanssa on jokainen yksin. Ongelma on selvitettävä itse, mutta mun mielestä olet jo askeleen korjaantumaan päin, kun myönnät ongelmasi