Tekniikka ja talouslehti: "Yli 15 vuoden heliumpula loppuu maailmasta: Gazprom rakentaa Venäjälle valtavan heliumlaitoksen – 33 % maailman nykytuotannosta, 60 000 000 m^3/v"
Heliumia kuluu mm. lääketieteen kuvantamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen.
Helium on maailmankaikkeuden toiseksi yleisin alkuaine, mutta ihmiskunta on kärsinyt heliumpulasta yli 15 vuoden ajan. Nyt puute on helpottamassa huomattavasti ja kenties kokonaan päättymässä, kun Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom pystyttää Venäjän Kaukoitään erittäin suurta heliumin talteenottolaitosta.
Asiasta uutisoivan Chemical & Engineering Newsin mukaan laitoksen kapasiteetti on valmiina 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lukuun sisältyy ensimmäinen 20 miljoonan kuutiometrin yksikkö, joka käynnistyi vastikään syyskuun alussa. Koko tehtaan odotetaan valmistuvan vuonna 2025.
60 miljoonaa kuutiometriä tarkoittaa massana noin 10 000 tonnia, joten absoluuttisena lukuna Gazpromin helium-tuotanto ei kuulosta elämää mullistavalta. Sen sijaan suhteessa maailman kokonaiskapasiteettiin laitos on aidosti valtava.
C&EN:n mukaan 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa nimittäin tekee 11 prosenttia maailman nykyisestä tuotannosta. Vastaavasti koko hankkeen mitta 60 000 000 m³/v tarkoittaa 33 prosenttia. Vuonna 2019 heliumia tuotettiin maailmassa USGS:n mukaan 160 miljoonaa kuutiometriä.
Gazprom rakentaa laitokselleen tuotantolinjojen lisäksi myös logistiikkakeskuksen. Siellä helium säilötään nestemäisenä eli noin 4 kelvinin lämpötilassa (–269 °C) lämpöeristettyihin tankkeihin kuljetettavaksi maailmalle.
Koronakriisi helpotti heliumpulaa
Tämän vuosituhannen heliumpula on ollut kroonista, mutta vakavuuden asteeltaan ailahtelevaa. Keväällä 2019 puhuttiin pahimmillaan ”kriisistä”, kun monet tieteelliset koelaitteistot jäivät ilman heliumia.
Arkipäiväisemmästä näkökulmasta pula nousi uutisiin jo keväällä 2007, myös Suomessa. Silloin vappupallojen saatavuus oli Taloussanomien mukaan vaakalaudalla.
Maailman heliumista noin 10 prosenttia käytetään juhlapalloissa. Koska tämä osuus ei ole aivan mitätön, koronaviruksen aiheuttamat sulkutoimet keväällä 2020 helpottivat heliumpulaa.
Suurimmat heliumin käyttökohteet ovat magneettikuvauslaitteiden suprajohtavien magneettien kylmennys, tieteelliset ja tekniset kohteet erityisesti äärimmäistä kylmyyttä vaativassa tutkimuksessa, hitsauksen suojakaasu, sekä nostetta tuottava kaasu ”vakavassa” käytössä (ts. muuten kuin juhlapalloissa). Maailmanlaajuista prosenttijakaumaa näiden käyttötarkoitusten kesken kirjoittaja ei löytänyt.
Heliumia tuotetaan pääasiassa maakaasun sivuvirtana. Maapallon nykyiset heliumvarat syntyvät vähä vähältä kiven sisässä uraanin ja thoriumin radioaktiivisissa hajoamisketjuissa. Alfahajoamisessa vapautuva alfahiukkanen on näet yhtä kuin heliumin isotooppi 4:n ydin. Vähitellen helium kertyy onkaloihin maakaasun sekaan.
Heliumia kuluu mm. lääketieteen kuvantamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen.
Helium on maailmankaikkeuden toiseksi yleisin alkuaine, mutta ihmiskunta on kärsinyt heliumpulasta yli 15 vuoden ajan. Nyt puute on helpottamassa huomattavasti ja kenties kokonaan päättymässä, kun Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom pystyttää Venäjän Kaukoitään erittäin suurta heliumin talteenottolaitosta.
Asiasta uutisoivan Chemical & Engineering Newsin mukaan laitoksen kapasiteetti on valmiina 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lukuun sisältyy ensimmäinen 20 miljoonan kuutiometrin yksikkö, joka käynnistyi vastikään syyskuun alussa. Koko tehtaan odotetaan valmistuvan vuonna 2025.
60 miljoonaa kuutiometriä tarkoittaa massana noin 10 000 tonnia, joten absoluuttisena lukuna Gazpromin helium-tuotanto ei kuulosta elämää mullistavalta. Sen sijaan suhteessa maailman kokonaiskapasiteettiin laitos on aidosti valtava.
C&EN:n mukaan 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa nimittäin tekee 11 prosenttia maailman nykyisestä tuotannosta. Vastaavasti koko hankkeen mitta 60 000 000 m³/v tarkoittaa 33 prosenttia. Vuonna 2019 heliumia tuotettiin maailmassa USGS:n mukaan 160 miljoonaa kuutiometriä.
Gazprom rakentaa laitokselleen tuotantolinjojen lisäksi myös logistiikkakeskuksen. Siellä helium säilötään nestemäisenä eli noin 4 kelvinin lämpötilassa (–269 °C) lämpöeristettyihin tankkeihin kuljetettavaksi maailmalle.
Koronakriisi helpotti heliumpulaa
Tämän vuosituhannen heliumpula on ollut kroonista, mutta vakavuuden asteeltaan ailahtelevaa. Keväällä 2019 puhuttiin pahimmillaan ”kriisistä”, kun monet tieteelliset koelaitteistot jäivät ilman heliumia.
Arkipäiväisemmästä näkökulmasta pula nousi uutisiin jo keväällä 2007, myös Suomessa. Silloin vappupallojen saatavuus oli Taloussanomien mukaan vaakalaudalla.
Maailman heliumista noin 10 prosenttia käytetään juhlapalloissa. Koska tämä osuus ei ole aivan mitätön, koronaviruksen aiheuttamat sulkutoimet keväällä 2020 helpottivat heliumpulaa.
Suurimmat heliumin käyttökohteet ovat magneettikuvauslaitteiden suprajohtavien magneettien kylmennys, tieteelliset ja tekniset kohteet erityisesti äärimmäistä kylmyyttä vaativassa tutkimuksessa, hitsauksen suojakaasu, sekä nostetta tuottava kaasu ”vakavassa” käytössä (ts. muuten kuin juhlapalloissa). Maailmanlaajuista prosenttijakaumaa näiden käyttötarkoitusten kesken kirjoittaja ei löytänyt.
Heliumia tuotetaan pääasiassa maakaasun sivuvirtana. Maapallon nykyiset heliumvarat syntyvät vähä vähältä kiven sisässä uraanin ja thoriumin radioaktiivisissa hajoamisketjuissa. Alfahajoamisessa vapautuva alfahiukkanen on näet yhtä kuin heliumin isotooppi 4:n ydin. Vähitellen helium kertyy onkaloihin maakaasun sekaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Erkka Mikkosen epätoivo kasvaa...
Hyvä. Nyt saadaan niin paljon heliumia palloihin että voidaan Erkka Mikkonen ja UPI:n Lassila sitoa palloihin kiinni ja päästää yläilmoihin.
Saas nähdä milloin Valko-Venäjä liittyy osaksi Venäjän federaatiota. Ehkä 10 vuoden sisällä.