Ruotsalainen firma ja Suomen suurin saastuttaja ? Suomen valtiolla nyt vähän on osakkeita, olikohan n 8% -ääniosuudella mitattuna?
Suomen ja Ruotsin valtiot ovat ottaneet SSAB:n tiukkaan otteeseen – mitä Suomen suurimman saastuttajan omistuskuvioissa oikein tapahtuu?
Teräsyhtiö SSAB:n hallituksen puheenjohtaja erosi, Ruotsin valtio on lisännyt omistustaan ja Suomessakin osakeomistusta rukattiin. SSAB:n suurin terästehdas toimii Raahessa.
Entä mikä selittää Suomen valtion päätöstä ottaa Solidiumin SSAB-osakkeet suoraan valtioneuvoston kanslian omistukseen?
– SSAB on Suomessa erittäin suuri päästöjen aiheuttaja. Raahen terästehdas aiheuttaa seitsemän prosenttia Suomen CO2-päästöistä. Suomella on erittäin kova tavoite saada päästöjä vähennettyä, joten varmasti siksi SSAB otettiin strategisena liikkeenä tarkemman silmän alle valvontaan. Näin ehkä investointiaikatauluja saadaan vähän kiirehdittyä. Nyt SSAB:n suunnitelmissa on ensiksi muuttaa Öxelösundin tehdas Ruotsissa vähäpäästöiseksi. Raahen terästehdas olisi vuorossa 2030-luvulla.
– Liekö päätös myös vähän kytköksissä kevään osakemyyntiin. Valtion puolella halutaan, että loput Suomen SSAB-osakkeista myös pysyy omistuksessamme ja pystytään jollain tapaa vaikuttamaan yhtiön Suomen-suunnitelmiin.
Onko taustalla ollut pelkoa, että kohta Raahen tehdas myydään pois SSAB:sta?
Ruotsalainen SSAB ja suomalainen Rautaruukki yhdistyivät 2014.
Yhtiöllä on noin 14 000 työntekijää yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Raahen tehtaalla on työntekijöitä noin 2 500 ja Hämeenlinnan tehtaalla 900.
Vuonna 2020 SSAB:n liikevaihto oli 65 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 6,4 miljardia euroa.
Tuskin tuon tason tehdas päästövähennystavoitteisiin paljoa pystyy, kuin paperilla vain, kuin Heln -Helginenergia, jonka hallituksen puheenjohtaja on vihreä konkari Osmo Soininvaara, jotka kehuu päästötötöntä sähköntekoaan, joka hiilisähkö ajetaan Nord poolin kautta jossa pestään. Kikakilu sitten tällaista, kuin turve joka saatiin kokouksissa kasvamattomiksi, joka kuitenkin kasvaa 11 m3 hehtaarille vuodella, puu kasvaa n 5 m3 vuodessa. Turpeen kulutus ollut paljon kasvua pienempää. Niin näinkin voi kokoukset vääristää asioita, ettei enää niihin usko, kun ne niin manipuloituja.
Suomen ja Ruotsin valtiot ovat ottaneet SSAB:n tiukkaan otteeseen – mitä Suomen suurimman saastuttajan omistuskuvioissa oikein tapahtuu?
Teräsyhtiö SSAB:n hallituksen puheenjohtaja erosi, Ruotsin valtio on lisännyt omistustaan ja Suomessakin osakeomistusta rukattiin. SSAB:n suurin terästehdas toimii Raahessa.
Entä mikä selittää Suomen valtion päätöstä ottaa Solidiumin SSAB-osakkeet suoraan valtioneuvoston kanslian omistukseen?
– SSAB on Suomessa erittäin suuri päästöjen aiheuttaja. Raahen terästehdas aiheuttaa seitsemän prosenttia Suomen CO2-päästöistä. Suomella on erittäin kova tavoite saada päästöjä vähennettyä, joten varmasti siksi SSAB otettiin strategisena liikkeenä tarkemman silmän alle valvontaan. Näin ehkä investointiaikatauluja saadaan vähän kiirehdittyä. Nyt SSAB:n suunnitelmissa on ensiksi muuttaa Öxelösundin tehdas Ruotsissa vähäpäästöiseksi. Raahen terästehdas olisi vuorossa 2030-luvulla.
– Liekö päätös myös vähän kytköksissä kevään osakemyyntiin. Valtion puolella halutaan, että loput Suomen SSAB-osakkeista myös pysyy omistuksessamme ja pystytään jollain tapaa vaikuttamaan yhtiön Suomen-suunnitelmiin.
Onko taustalla ollut pelkoa, että kohta Raahen tehdas myydään pois SSAB:sta?
Ruotsalainen SSAB ja suomalainen Rautaruukki yhdistyivät 2014.
Yhtiöllä on noin 14 000 työntekijää yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Raahen tehtaalla on työntekijöitä noin 2 500 ja Hämeenlinnan tehtaalla 900.
Vuonna 2020 SSAB:n liikevaihto oli 65 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 6,4 miljardia euroa.
Tuskin tuon tason tehdas päästövähennystavoitteisiin paljoa pystyy, kuin paperilla vain, kuin Heln -Helginenergia, jonka hallituksen puheenjohtaja on vihreä konkari Osmo Soininvaara, jotka kehuu päästötötöntä sähköntekoaan, joka hiilisähkö ajetaan Nord poolin kautta jossa pestään. Kikakilu sitten tällaista, kuin turve joka saatiin kokouksissa kasvamattomiksi, joka kuitenkin kasvaa 11 m3 hehtaarille vuodella, puu kasvaa n 5 m3 vuodessa. Turpeen kulutus ollut paljon kasvua pienempää. Niin näinkin voi kokoukset vääristää asioita, ettei enää niihin usko, kun ne niin manipuloituja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mihin unohtui tornion tehdas?
Ei unohtunut, asia kerrallaan. Pidätkö Tornion tehdasta samallaisena kuin SSAB Raahen tehdasta ?
Eikö osakkeita vois siirtää Nuorisosäätiölle?