Tässäpä taas Jumalan julmuutta ja pikkumaisuutta: väärän leivän syönnistä joutuu kuoliaaksi kivitettäväksi.
12:15 Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.
12:15 Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tässä kohtaa on kysymys siitä, että Jumala opetti valitsemaansa omaisuuskansaa ensinnäkin kuuliaisuuteen omien käskyjensä suhteen. Jos ei opita edes happamista leivistä pitämään näppejä erossa, kun Jumala käskee niin tehdä, niin kuinka sitten Jumala voisi uskoa sellaisille ihmisille jotain suurempaa tehtävää?
Lisäksi happamalla on oma merkityksensä raamatussa - se on myös synnin symboli, ja syntihän on asia, jota Jumala tahtoo ihmisten oppivan karttamaan.
Pienestä se on aloitettava lapsen kasvatuksessakin, eikö? Ja raamattu kertoo, että Jumala kasvattaa meitä niin kuin isä lapsia.
Lisäksi se, mitä vanhassa testamentissa tehtiin Herran käskystä on mm. esikuvaa ja pohjustusta uuden testamentin asioille.
Pitääkö nyt leivän vuoksi tappamaan ruveta. Sairasta touhua koko raamattu.
Avaus ei kyllä liity millään tavalla syntiin - seitsemässä päivässä kukaan ei opi karttamaan syntiä. Avauksessa viitataan happamattoman leivän juhlaan, jota vietetiin muistona israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita (2.Moos 12):
12:17 Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta...
Raamattua pitää lukea enempi, oppiaksesi tuntemaan Jumalaa ja hänen tahtoaan ja toiminta- ja kasvatustapojaan oikein.
Kuten sanottua, mm. kuuliaisuudesta oli kysymys. Kuulaiseksi ei isoissa Jumalan asioissa opita pään silittelyllä ja "voisitko nyt mahdollisesti tehdä niin kuin pyydän"-kyselyillä. Kun Jumala tekee selväksi, mikä on ehdottomasti kiellettyä, hän tekee sen selväksi niin, että tyhmempikin voisi sen ymmärtää kielletyksi.
Jos ihmisellä siis ei ole tahtoa pitää happamastakaan näppejään erossa, niin Jumala näkee, ettei ole vielä tahtoa isommassakaan asiassa totella. Ensin on opittava tottelemaan vähässä.
Perheen isän pitää siis surmata lapsensa aina kun tämä ei tottele!
Raamattu on sairas kirja ja sitä lukee vain sairaat ja tyhmät.
Voi sinua pölkkypäätä.
Etkö ymmärrä, että kun oppiminen loppuu jo yhteen virheesen tapetuksi tultua, jää oppiminen minimaaliseksi.
Tutkimattomat ovat Herran tiet ja käskyt. Jumalan käskyihin sisältyy moni kerroksisia viisauksia. Esimerkkinä happamaton leipä, jonka avulla kansa valmistautui pitkälle matkalle, sisältyi käytännöllinen ja symbolinen sanoma. Ihmisen ei tarvitse välttämättä tietääkään, vaan olla kuuliainen Jumalan käskyille. Jumalan käskyt ovat ihmisten parhaaksi annettu ja Hänen tahtonsa toteuttaminen on paras mahdollinen, Hänen omiensa hyväksi annettuna.
Herran käskyt ovat aivan hanurista, minä ainakin syön ruisleipää viikon jokaisena päivänä, herra itse saa syödä vaikka paskaa.
Oletko varma, että vielä viimeselläkin rajalla toteat: 'Raamattu on hupaisa kirja'?
"Oletko varma, että vielä viimeselläkin rajalla toteat: 'Raamattu on hupaisa kirja'?"
Tarkoitat varmaan kun ihminen elää viimesiä aikojaan.
Eiköhän lapsikulta ihmisillä ole sillä hetkellä ihan muut asiat mielessä kuin jotkut helvetin vanhat tarustot.
Tämäkin on aika hupaisa juttu ainakin niille joiden joku lähiomainen on vaikka innostunut vaikkapa budhalaisuuden filosofiasta ja suosittelee lähisukulaiselleen tutustumista tällaiseen ajatteluun.Käy tähän siis kaikki muutkin uskonnot.
»"Vaikka veljesi, oman äitisi poika, sinun oma poikasi tai tyttäresi, vaimosi, jota rakastat, tai paras ystäväsi salaa houkuttelisi sinua palvelemaan vieraita jumalia, joita sinä ja sinun esi-isäsi ette ole entuudestaan tunteneet, niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän ympärillänne maan äärestä toiseen, lähellä tai kaukana, älä suostu hänen ehdotukseensa äläkä kuuntele häntä. Älä sääli häntä, älä osoita hänelle armoa äläkä salaa hänen rikostaan, vaan surmaa hänet. Heitä itse ensimmäinen kivi, ja sinun perässäsi tulkoot kaikki muut. Kivittäkää hänet kuoliaaksi"