Osan olisi selkeästi ollut parempi kuolla synnytyspöydälle, joistain ihmisistä kun ei ole näköjään vanhemmiksi.
"Raimo Mattila joutui ilkivaltaisten nuorten hampaisiin viime viikon tiistaina kotipiirissään Siemenkujalla. Hän oli kotonaan syömässä noin neljän aikaan, kun aivan yllättäen ikkunaan iskeytyi kiviä. Mattila meni parvekkeelleen katsomaan ja näki ulkona nuorisojoukon, josta esiteltiin hänelle takalistoa.
– Päätin mennä pihalle selvittämään asiaa. Siellä oli 7-8 lasta, olisivatko vielä yläasteellakaan. Yksi noin 160 senttimetrinen pikkuipana alkoi uhota minulle, että hän ei pelkää mitään, Mattila kuvailee.
Tämä joukon älyvapaimmasta päästä ollut poika alkoi heilutella kädessään olevaa kivenmurikkaa uhmakkaasti kohti Mattilaa.
– Hän oli aika sekopäinen. Kysyin, että oletko sä ihan hullu, kun se kivi hänen käsissään oli reippaan kokoinen.
Malmilaismiehen ajatukset laukkasivat nopeaa tahtia.
– Olen 170 senttimetriä ja 80 kiloa. Olen ihan vahva, tehnyt fyysistä työtä, enkä nättikään ole, mutta silti he alkoivat uhitella, hän ihmettelee.
Teki mieli napata pahimpiin uhoajiin kuulunut kivenheiluttaja kiinni, mutta eihän se nykyään käy. Sitten vielä yksi nuori, joka ei pidellyt kiveä, sormeili puhelintaan. Ehkä hän kuvaisi tarkoitushakuisesti videota.
Mattila päätti, että on paras palata kotiin.
Sitä ennen hän tivasi, että mistä lapset ovat, ja joku vastasi hätäisesti paria pahinta pukaria osoittaen, että Pukinmäestä.
– Heti kun lähdin, niin tunsin kuinka kova kivi iskeytyi selkääni ja lisää lensi perässä rappuun asti. Suojasin silmäni käsilläni ja pääsin kotiin.
Seuraavat kaksi päivää Mattila on yrittänyt monta kertaa saada yhteyttä Malmin peruskouluun kuuluvaan läheiseen Kotinummentien kouluun sekä Pukinmäen peruskouluun.
– Mutta puhelut menevät vain vastaajaan. Tai toisesta koulusta vastasi kerran joku, joka kertoi, ettei hänellä ole valtaa ottaa asiaa ja että rehtori tulee todennäköisesti ensi viikolla. Oliko puhelimessa sitten siivooja vai kuka?
Mattila on jättänyt vastaajaan viestejä, mutta kukaan ei soita takaisin.
– Mitä järkeä on pitää koulussa puhelinnumeroa, jos siellä on vain vastaaja sanomassa, että jätä viesti, hän ihmettelee.
Malmin koulun numeron hän löysi itse, Pukinmäen numeron hän sai Helsingin kaupungin vaihteesta.
– Kun kerroin tapauksesta, siellä oltiin vain ihmeissään.
Mattila ei huomannut soittaa hätäkeskukseen heti tuoreeltaan, mutta hän päätti ilmoittaa poliisille jälkikäteen.
– Tapasinkin yhden, kun kävin tuossa poliisitalossa. Eipä sieltäkään apua saanut. Poliisi myötäili vain, ettei nuoriin saa käydä kiinni.
– Sitten muistin lukemani artikkelin nuorisopoliisista, ja olen nyt yrittänyt tavoittaa häntä, mutta turhaan. Näköjään turpiinsa saa paljon helpommin kuin poliisia kiinni.
– En silti jätä asiaa tähän, vaan tämä selvitellään. Jos pääsisin kouluun katsomaan, tunnistaisin helposti ainakin kolme nuorta. Nyt mietin, että miten tässä nyt edetään. Saisiko lehdistö viranomaisiin liikettä? Olisi hyvä, että tämä tulisi julki, ettei asiaa painettaisi villaisella.
Mattilan mukaan häirikköporukka koostui kantasuomalaisista, somaleista ja mukana oli myös pari tyttöä.
– Olen tapahtumista aivan ällistynyt. Olen syntynyt vuonna -50, eikä tällainen olisi tullut nuoruudessani kuuloonkaan. Tuollaista tekevät lapset olisi kaivettu esiin. Isäni ja muut miehet olivat käyneet sodan. Joillakin sotaretkillä olleilla oli mennyt hermot. Meille lapsille oikein teroitettiin, että heitä ei mennä kiusaamaan.
Pirjo Pihlajamaa"
"Raimo Mattila joutui ilkivaltaisten nuorten hampaisiin viime viikon tiistaina kotipiirissään Siemenkujalla. Hän oli kotonaan syömässä noin neljän aikaan, kun aivan yllättäen ikkunaan iskeytyi kiviä. Mattila meni parvekkeelleen katsomaan ja näki ulkona nuorisojoukon, josta esiteltiin hänelle takalistoa.
– Päätin mennä pihalle selvittämään asiaa. Siellä oli 7-8 lasta, olisivatko vielä yläasteellakaan. Yksi noin 160 senttimetrinen pikkuipana alkoi uhota minulle, että hän ei pelkää mitään, Mattila kuvailee.
Tämä joukon älyvapaimmasta päästä ollut poika alkoi heilutella kädessään olevaa kivenmurikkaa uhmakkaasti kohti Mattilaa.
– Hän oli aika sekopäinen. Kysyin, että oletko sä ihan hullu, kun se kivi hänen käsissään oli reippaan kokoinen.
Malmilaismiehen ajatukset laukkasivat nopeaa tahtia.
– Olen 170 senttimetriä ja 80 kiloa. Olen ihan vahva, tehnyt fyysistä työtä, enkä nättikään ole, mutta silti he alkoivat uhitella, hän ihmettelee.
Teki mieli napata pahimpiin uhoajiin kuulunut kivenheiluttaja kiinni, mutta eihän se nykyään käy. Sitten vielä yksi nuori, joka ei pidellyt kiveä, sormeili puhelintaan. Ehkä hän kuvaisi tarkoitushakuisesti videota.
Mattila päätti, että on paras palata kotiin.
Sitä ennen hän tivasi, että mistä lapset ovat, ja joku vastasi hätäisesti paria pahinta pukaria osoittaen, että Pukinmäestä.
– Heti kun lähdin, niin tunsin kuinka kova kivi iskeytyi selkääni ja lisää lensi perässä rappuun asti. Suojasin silmäni käsilläni ja pääsin kotiin.
Seuraavat kaksi päivää Mattila on yrittänyt monta kertaa saada yhteyttä Malmin peruskouluun kuuluvaan läheiseen Kotinummentien kouluun sekä Pukinmäen peruskouluun.
– Mutta puhelut menevät vain vastaajaan. Tai toisesta koulusta vastasi kerran joku, joka kertoi, ettei hänellä ole valtaa ottaa asiaa ja että rehtori tulee todennäköisesti ensi viikolla. Oliko puhelimessa sitten siivooja vai kuka?
Mattila on jättänyt vastaajaan viestejä, mutta kukaan ei soita takaisin.
– Mitä järkeä on pitää koulussa puhelinnumeroa, jos siellä on vain vastaaja sanomassa, että jätä viesti, hän ihmettelee.
Malmin koulun numeron hän löysi itse, Pukinmäen numeron hän sai Helsingin kaupungin vaihteesta.
– Kun kerroin tapauksesta, siellä oltiin vain ihmeissään.
Mattila ei huomannut soittaa hätäkeskukseen heti tuoreeltaan, mutta hän päätti ilmoittaa poliisille jälkikäteen.
– Tapasinkin yhden, kun kävin tuossa poliisitalossa. Eipä sieltäkään apua saanut. Poliisi myötäili vain, ettei nuoriin saa käydä kiinni.
– Sitten muistin lukemani artikkelin nuorisopoliisista, ja olen nyt yrittänyt tavoittaa häntä, mutta turhaan. Näköjään turpiinsa saa paljon helpommin kuin poliisia kiinni.
– En silti jätä asiaa tähän, vaan tämä selvitellään. Jos pääsisin kouluun katsomaan, tunnistaisin helposti ainakin kolme nuorta. Nyt mietin, että miten tässä nyt edetään. Saisiko lehdistö viranomaisiin liikettä? Olisi hyvä, että tämä tulisi julki, ettei asiaa painettaisi villaisella.
Mattilan mukaan häirikköporukka koostui kantasuomalaisista, somaleista ja mukana oli myös pari tyttöä.
– Olen tapahtumista aivan ällistynyt. Olen syntynyt vuonna -50, eikä tällainen olisi tullut nuoruudessani kuuloonkaan. Tuollaista tekevät lapset olisi kaivettu esiin. Isäni ja muut miehet olivat käyneet sodan. Joillakin sotaretkillä olleilla oli mennyt hermot. Meille lapsille oikein teroitettiin, että heitä ei mennä kiusaamaan.
Pirjo Pihlajamaa"
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse pidän kameran aina kuvaamassa liikkuessani Helsingin synkillä ja pimeillä kujilla.
Kyllä Raimo voi mennä kouluun tunnistamaan tekijät ja jututtamaan rehtoria.
Moni ei tiedä, mutta oppitunnit ovat julkisia tilaisuuksia. Jos valittavat kuten oletettavaa on, niin Raimo voi sanoa, että v*ttuakos ette vastaa puhelimeen! Kannattaa ottaa myös joku bodari mukaan turvaamaan.
Pari paikallista pesäpalloilijaa mailat mukana luo Raimon asialle uskottavuutta.
koululle pitää saada poliisi joka kertoisi suomen laesta mitä seuraamuksia tulee
rikoksista.
VOISI EDES JONKUN LAITTAA AJATTELEMAAN SEURAAMUKSISTA
KOITUVA HAITTA-
VANHEMMAT VAATIKAA KUNNANPÄÄTTÄJIÄ JÄRJESTÄMÄÄN
POLIISI PUHUMAAN,
aloittaa jo alakoulusta koskaan ei ole liian aikaista.
onko mielenosoitukset väärässäpaikassa ei eduskunnanportailla
vaan kunnan/kaupungin päättäjien PORTILLA.
kaikki joukolla sinne vaatimaan OIKEUKSIA MUUTOKSIA .
he ottavat vastaan pilvinpimein porukkaa haitalle saakka.
heidän täytyy turvata kansalaisille rauhaa .
Ne pennut on niitä vapaan kasvatuksen elukoiksi opetettuja, ja tulevia vihreiden äänestäjiä, kun ne tarjoo huumeita.
Pennut olisi hyvä tappaa aina mahdollisimman pieninä.
meillä on oikeus vaatia päättäjiltä TURVALLISUUTTA !
siitä me heille maksetaan palkka.
Sitten tämän piskuisen kansan olisi aika pikkuhiljaa alkaa miettimään millaisia päättäjiä oikein valtaan äänestävät.
Meillä on juuri tasan sellaiset paskapäättäjät mitä olemme äänestäneetkin.
Nooh kyllä se elämä vielä opettaa, jos vain henki pihisöö?🤕🤕
Tuskinpa opettaa kun mitään ei saa enää nassikoille opettaa! Pitää vain suvaita ja suvaita lisää ja lässyttää ja ehkä heristää vähän päälle sormea. Helvetin tehokasta.