Hylkeenpyynti Norjassa on osa virallisesta sivustosta joka vastaa kritiikkiin jota on esitetty pitkään sen vuoksi, että monissa dokumenteissa norjalaiset nylkevät rimpuilevia ja äänteleviä ja huutavia hylkeitä,näyttäisi että elävältä. Näin sitä sitten vastataan...:
"...Hylkeenpyynnistä on näytetty filmejä, joissa hylkeitä nyljetään, kun ne näyttävät vielä olevan elossa, mutta on tärkeätä tietää, että nuo eläimet ovat tosiasiassa kuolleita. Kaikille eläimille saattaa tulla kuoleman jälkeen lihasspasmeja ja hylkeillä niitä esiintyy pitempään kuin muilla eläimillä. Se johtuu siitä, että hylkeet viettävät pitkiä aikoja veden alla ja siksi niiden veressä voi olla suuria määriä happea. Lihakset saattavat sen lisäksi toimia jonkin aikaa jopa ilman hapensaantia."
Ei ihan välttämäti vakuuta....Huutavatko kuolleet kivusta ja vaan vaistonvaraisesti justiin silloin kun veitsi rupeaa viiltämään?!On tullut nähtyä filmi ja toinenkin..*Uak*.
Ja täällä koko juttu elikkä virallinen vastine:
http://www.norja.fi/policy/environment/sealing/sealing.htm
Norjassa, Kanadassa....:
http://www.gremlinuk.com/gremlin/newgremlinsite/killing_seals_in_canada.htm
http://www.harpseals.org/images/sealkiller.jpg
Suomessa, jos eläimistä vähääkään välittää, kannattaa pyytää kaupoista, siis jos syö tonnikalaa, sellaista tonnikalaa jonka pyynti ei ole tappanut delfiinejä eikä muitakaan eläinlajeja. Tonnikalanpyynti perinteisellä tyylillä tuhoaa eläinlajeja ja pitäisi kieltää. Delfiinejä kuolee tonnikalaverkkoihin ja verkoista ne vaan irrotetaan ja viskataan laidan yli syvyyksiin.
Jotain ideaa tässä tutkijan haastattelussa:....”Ruoka on kuin mustekala, joka ulottaa lonkeronsa joka puolelle. Kun näkee lonkerot, voi hallita kulutusta. Kun tajuaa yhteydet, voi pyrkiä itse hallitsemaan, minkälaista elämää elää”, tutkija Ville Lähde opastaa. ”Toisaalta kaukana tuotetun ruuan ostaminen vaikuttaa tuotantoon täällä. Kotimaisestahan ruuasta on puhuttu jo pitkään. Tämä on samankaltainen asia. Ei vain ole joutsenlippuja. Globalisaation takia maailmankaupan luonteeseen kuuluu, että Suomesta voidaan rahdata Yhdysvaltoihin kauraa ja tuoda sieltä takaisin valmiita kaurahiutaleita. Siinä ei taida olla mitään järkeä.”
Vaikeaa muttei mahdotonta
Mitään yksiselitteisesti pahimpia tuotteita ei Lähteen mukaan kuitenkaan ole. Kaikki riippuu siitä, miten ja minkälaisessa ympäristössä ruokaa tuotetaan. Eniten Lähde kehottaa varomaan tehokasvatettua lihaa ja kaikkein yleisimpiä nautintoaineita.
”Niittykasvatetussa lihassa ei ole mitään vikaa. Tehokasvatuksessa kymmenen yksikköä rehua muutetaan yhdeksi yksiköksi lihaa. Usein käytetään soijaa parantamaan lihan laatua. Se on hullua, sillä soija on itsessään jopa parempi proteiininlähde kuin liha.Kahvi, tee ja kaakao on lähes poikkeuksetta tuotettu keskitetyissä oloissa. Työläisten olot ovat hyvin huonot, ja ympäristövaikutukset ovat suuret. Tiloilla käytetään paljon lannoitteita ja kasvimyrkkyjä.”
Lähteen mukaan ei silti ole tarkoituksenmukaista miettiä, mitä kaikkea ei voi syödä. Hän uskoo, että on parempi suosia luomutuotteita ja lähellä tuotettua ruokaa. Kauempaa tulevan tavaran tuottajien asemaan voi vaikuttaa ostamalla reilun kaupan tuotteita. Ehdottomuus voi käydä tuskalliseksi, mutta mahdotonta tai edes vaikeaa lähiruuan hankkiminen ei kuitenkaan ole.
”Puhdas lähiruoka vaatii Juveneksen luomuruokapiirin ja osuuskuntien tapaisia uusia järjestelmiä. Samalla tulee luotua uudenlaisia yhteisöjä, jotka voivat olla hauskojakin. Ylipäätään jokainen, jolla on mahdollisuus kotopuolessa viljellä jotakin, kalastaa, sienestää tai marjastaa, myös usein tekee niin. Muutkin kulutustottumukset rakentuvat sitten tämän ympärille.”
Valikoimiin kotikulmien kaupoissa kannattaa pyytää lisättäviksi reilulla pelillä tuotettuja kahveja ja hedelmiä ym...on useampia merkkejä nykyään, kannattaa pyytää siis kauppiaalta valikoimiin jos niitä ei vielä löydy kaupasta jota eläinten ystävä ja ihmisten orjuuttamista vastustava tykkää suosia.
"...Hylkeenpyynnistä on näytetty filmejä, joissa hylkeitä nyljetään, kun ne näyttävät vielä olevan elossa, mutta on tärkeätä tietää, että nuo eläimet ovat tosiasiassa kuolleita. Kaikille eläimille saattaa tulla kuoleman jälkeen lihasspasmeja ja hylkeillä niitä esiintyy pitempään kuin muilla eläimillä. Se johtuu siitä, että hylkeet viettävät pitkiä aikoja veden alla ja siksi niiden veressä voi olla suuria määriä happea. Lihakset saattavat sen lisäksi toimia jonkin aikaa jopa ilman hapensaantia."
Ei ihan välttämäti vakuuta....Huutavatko kuolleet kivusta ja vaan vaistonvaraisesti justiin silloin kun veitsi rupeaa viiltämään?!On tullut nähtyä filmi ja toinenkin..*Uak*.
Ja täällä koko juttu elikkä virallinen vastine:
http://www.norja.fi/policy/environment/sealing/sealing.htm
Norjassa, Kanadassa....:
http://www.gremlinuk.com/gremlin/newgremlinsite/killing_seals_in_canada.htm
http://www.harpseals.org/images/sealkiller.jpg
Suomessa, jos eläimistä vähääkään välittää, kannattaa pyytää kaupoista, siis jos syö tonnikalaa, sellaista tonnikalaa jonka pyynti ei ole tappanut delfiinejä eikä muitakaan eläinlajeja. Tonnikalanpyynti perinteisellä tyylillä tuhoaa eläinlajeja ja pitäisi kieltää. Delfiinejä kuolee tonnikalaverkkoihin ja verkoista ne vaan irrotetaan ja viskataan laidan yli syvyyksiin.
Jotain ideaa tässä tutkijan haastattelussa:....”Ruoka on kuin mustekala, joka ulottaa lonkeronsa joka puolelle. Kun näkee lonkerot, voi hallita kulutusta. Kun tajuaa yhteydet, voi pyrkiä itse hallitsemaan, minkälaista elämää elää”, tutkija Ville Lähde opastaa. ”Toisaalta kaukana tuotetun ruuan ostaminen vaikuttaa tuotantoon täällä. Kotimaisestahan ruuasta on puhuttu jo pitkään. Tämä on samankaltainen asia. Ei vain ole joutsenlippuja. Globalisaation takia maailmankaupan luonteeseen kuuluu, että Suomesta voidaan rahdata Yhdysvaltoihin kauraa ja tuoda sieltä takaisin valmiita kaurahiutaleita. Siinä ei taida olla mitään järkeä.”
Vaikeaa muttei mahdotonta
Mitään yksiselitteisesti pahimpia tuotteita ei Lähteen mukaan kuitenkaan ole. Kaikki riippuu siitä, miten ja minkälaisessa ympäristössä ruokaa tuotetaan. Eniten Lähde kehottaa varomaan tehokasvatettua lihaa ja kaikkein yleisimpiä nautintoaineita.
”Niittykasvatetussa lihassa ei ole mitään vikaa. Tehokasvatuksessa kymmenen yksikköä rehua muutetaan yhdeksi yksiköksi lihaa. Usein käytetään soijaa parantamaan lihan laatua. Se on hullua, sillä soija on itsessään jopa parempi proteiininlähde kuin liha.Kahvi, tee ja kaakao on lähes poikkeuksetta tuotettu keskitetyissä oloissa. Työläisten olot ovat hyvin huonot, ja ympäristövaikutukset ovat suuret. Tiloilla käytetään paljon lannoitteita ja kasvimyrkkyjä.”
Lähteen mukaan ei silti ole tarkoituksenmukaista miettiä, mitä kaikkea ei voi syödä. Hän uskoo, että on parempi suosia luomutuotteita ja lähellä tuotettua ruokaa. Kauempaa tulevan tavaran tuottajien asemaan voi vaikuttaa ostamalla reilun kaupan tuotteita. Ehdottomuus voi käydä tuskalliseksi, mutta mahdotonta tai edes vaikeaa lähiruuan hankkiminen ei kuitenkaan ole.
”Puhdas lähiruoka vaatii Juveneksen luomuruokapiirin ja osuuskuntien tapaisia uusia järjestelmiä. Samalla tulee luotua uudenlaisia yhteisöjä, jotka voivat olla hauskojakin. Ylipäätään jokainen, jolla on mahdollisuus kotopuolessa viljellä jotakin, kalastaa, sienestää tai marjastaa, myös usein tekee niin. Muutkin kulutustottumukset rakentuvat sitten tämän ympärille.”
Valikoimiin kotikulmien kaupoissa kannattaa pyytää lisättäviksi reilulla pelillä tuotettuja kahveja ja hedelmiä ym...on useampia merkkejä nykyään, kannattaa pyytää siis kauppiaalta valikoimiin jos niitä ei vielä löydy kaupasta jota eläinten ystävä ja ihmisten orjuuttamista vastustava tykkää suosia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jossain SEY:n lehdessä oli juttua tonnikalan tuotannosta ja siitä, millainen tonnikalanpyynti ei tuhoa delfiinejä. Eri valmistajilla on varmasti omia merkkejä, mutta SEY:n mukaan vai pyöreää dolphin safe -merkkiä valvotaan. Tämän halusin tuohon lisätä, koska kaikista merkeistä ei tosiaan voi mennä takuuseen ja jotkut saattavat olla puhtaasti mainosmielessä tehtyjä.
Luin tuon ylimmäisen linkin jutun ja löytyi mielenkiintoisuuksia:
"Hylkeenpyynti on välttämätöntä, jotta hyljekannat pysyisivät kohtuullisella tasolla. Grönlanninhylkeen päivittäinen energiantarve vastaa kahdesta ja puolesta kolmeen kiloon silliä tai villakuoretta. Suuret hyljekannat verottavat rajusti eri kalalajien kantoja, myös muutamien sellaisten, joita käytetään ihmisravinnoksi. Pelkästään grönlanninhylkeet syövät Koillis-Atlantilla yhtä paljon silliä kuin Norjan koko kalastuslaivasto pyytää."
Miten minusta alkoikaan tuntua, että ihmisellä olisi jotain tekemistä hyljekantojen kasvun ja kalakantojen heikkenemisen kanssa... Ovathan hylkeet sentään asustelleet jo ties kuinka kauan Pohjois-Atlantilla eikä oletettavasti yksikään kalalaji ole kuollut sukupuuttoon tuona aikana!
Kiitos vinkistä, Rotta-Leena. On muitakin tonnikalasäilykkeiden valmistajia, joiden säilykepurkeissa teksti jonka mukaan niiden sisältämän tonnikalan pyynti ei ole vahingoittanut delfiinejä tai muita eläinlajeja. Mainitsemasi merkki säilykepurkin kyljessä lienee takuu siitä että tekstiin voi myös luottaa =) Taidanpa pyytää tuntemiani kauppiaita tilaamaan sitä valikoimiinsa (toivottavasti saatavuus tukuista on hyvä).
"Hylkeenpyynti Norjassa"-sivusto siis selvittää (avausviestistä "Huutaako kuollut?"):
>>> Hylkeenpyynnistä on näytetty filmejä, joissa hylkeitä nyljetään, kun ne näyttävät vielä olevan elossa, mutta on tärkeätä tietää, että nuo eläimet ovat tosiasiassa kuolleita.>>>
Onko asia noin - onko tuo yleinen totuus? Katso video, päättele itse (ei herkille):
http://www.petatv.com/tvpopup/Prefs.asp?video=wet_seal_fur&feat=wet_seal_fur&pos=fp1
Olen nähnyt ihan vastaavia filmejä mitä on kuvattu Norjassa ja muualla. Suurlähetyustön sivulla sanotaan:"Lainsäädäntö ja valvonta
Norjassa on tiukka, yksityiskohtainen lainsäädäntö, joka määrää hylkeenpyyntiin liittyvistä asioista. Laissa määrätään hylkeenpyyntiajan alkamis- ja loppumisajankohta, kiintiöt, tappamistavat, hylkeenpyytäjien pakollinen koulutus, alusten hyväksyminen ja tarkastus.
Eläimet on lain mukaan tapettava niin nopeasti, humaanisti ja kivuttomasti kuin mahdollista. Norjalaiset hylkeenpyytäjät eivät saa käyttää muuntyyppisiä välineitä kuin kivääreitä ja hakapikiä (eräänlaista iskukoukkua). Aikuiset hylkeet ammutaan kiväärillä ja hylkeenpoikaset tapetaan joko kiväärillä tai hakapikillä. Hakapik saattaa näyttää alkeelliselta, mutta se on tosiasiassa tehokas väline, joka tainnuttaa eläimen välittömästi ja tappaa sen nopeasti."
Niinpä, mutta käytännössä hylkeet ei aina tosiaankaan kuole kun niitä hakataan iskukoukulla päähän niin kun PeTA:n filmissäkin näkyy. Jotka ei kuole hakkaamiseen joutuvat monta kertaa elävältä nyljetyiksi.Monta dokumenttia on nähty:(
Kyllä ainakin hanhet ja kanat huutavat ja jopa lentävät vaikka pää on katkaistu.
Eli kääntäen voisi kysyä että elääkö lintu ilman päätä?
anteeksi vain, mutta mikään lintu tai muu eläin EI voi huutaa päänkatkaisun jälkeen. Ensinnäkin ääneen tarvitaan keuhkoja, kurkkua, äänihuulia...Jos pää katkaistaan niin nämä rivät ole yhteydessä. Lentää esim kanat kyllä voivat, sehän on refleksi.
"Hylkeenpyynti Norjassa"-sivusto siis selvittää (avausviestistä "Huutaako kuollut?"):
>>> Hylkeenpyynnistä on näytetty filmejä, joissa hylkeitä nyljetään, kun ne näyttävät vielä olevan elossa, mutta on tärkeätä tietää, että nuo eläimet ovat tosiasiassa kuolleita.>>>
Onko asia noin - onko tuo yleinen totuus? Katso video, päättele itse (ei herkille):
http://www.petatv.com/tvpopup/Prefs.asp?video=canada_seal_hunt