Kasvuhokemalle luontobiologinen hintalappu!

Ympäristökatastrofi uhkaa! - (YK-yleiskokous 2021, mainintoja muun muassa TP Sauli Niinistö' ltä |1 ja YK' n pääsihteeriltä Antonio Guterres' iltä) - näin "maailman katolta nyt huudetaan"|* ---
.
|* ~ https://yle.fi/uutiset/3-12108993 -
" ... – Olen täällä kuuluttamassa hälytystä: maailman täytyy herätä. Olemme kuilun partaalla." -Guterres.

.. ja huudetaan myös kasvuhokemaa, samalla ilakoidaan nousevista kasvuprosenteista, sillä maallisen kulutustäyteisen elämäntapamme mukaan juuri nämä kasvuluvut takaavat elintason, kulutustäyttymyksen (näyttö- ja vertailutalouden) kuin hyvinvoinnin ja terveyden -näin meillä, ..

.. entä Teillä (jotka meihin nähden huomattavassa niukkuudessa elävät) kun katsomme maailmalliseen enemmistöön, joka ei ole edes juurikaan Korona-rokotuksiaan saanut?
--

Miksi huudamme kasvua kasvun perään?

Eikö mikään riitä, miksi pitää saada lisää, lisää ja vielä kerran lisää, kunnes rajallinen meitä kaikkia biosfäärillään Elättävä Maapallo hengästyy hapettomuuteensa ja lopettaa antamasta kierrossa olevasta evoluution ohjastamassa biodiversiteetistä enää meille ihmisille populaatiomme mukaista ravintomäärää ..?

Kasvuprosentin ohelle jokin aivan uusi parametri!
~ https://www.tiede.fi/keskustelu/82087/miksi-talousviisaiden-kasvuhokema -

Ilahdumme uutisesta [ ~ https://yle.fi/uutiset/3-12108708 - "OECD päivitti kasvuennustettaan: Maailmantalous kasvaa tänä vuonna 5,7 prosenttia" ], jossa ilmoitetaan talouskasvua, vaikkapa yhden prosentin verran - niin olisiko luontoamme kohtaan oikeudenmukaista .. {kun sanot a ..

(siis muiden eliölajien elinoloja ajatellen - niiden elonmahdollisuuksien pohjalta jatkaa omaa lajikohtaista kiertoa kuitenkin symbioottisessa biosfäärissä - "kaikkihan vaikuttaa kaikkeen" -mentaliteetilla)

.. niin pitää aina sanoa b} .. ilmoittaa millä kustannuksella mikin talouskasvuprosentti luodaan?

Kyseessä olisi biomassojen keskinäissuhteiden verrantoluku, 'kun otat näin paljon taloudellista kasvua - niin se merkitsee luontoympäristölle tämän verran kuluja, tuhoa, muutosta kuin kierrosta poistumista' ---

Olisiko kuluttajan kokonaisvaltaisesti viisasta nähdä millä hinnalla tuo kasvuhokema saadaan?

Olisiko tässä talous- ja ympäristöviisaille kerrankin liikuttavan yhteinen kehitysprojekti, jossa esimerkiksi bruttokansantuotteen kasvuprosentti saa "kirjanpidollisen tulot - menot verrannon" -

.. taloudelliselle intohimolle hintalappu, joka vihdoin avaisi kuluttajan silmät huomaamaan, että nopein tie on hallittu vähentäminen, jottei kertakaikkinen kasvutalouden konkurssi toteutuisi.

Ehkä luontobiologia olisi tyytyväisin ihmiskunnan oman talouskasvun vääjäämättömästä konkurssista - ?

.. ehkä me ihmiset emme siitä pitäisi, ja toivoisimme edes velkajärjestelyä - 'Chapter Eleven' selvitystilaa, jossa annetaan vielä kerran talousajattelumme kasvuhokemalla mahdollisuus sopeutua vallitseviin tasapaino-olotiloihin - koko muun ympäristöllisen luontobiologian kanssa.

Siis: Talous- ja ympäristöviisaat kehittäkööt laskentamenetelmän, jossa kerrotaan mitä maksaa talouskasvuprosentti meitä kaikkia Elättävälle luontobiologialle.
--

Lopuksi: Kun tuo meitä kaikkia ohjaava evoluutio kaikessa viisaudessaan kehitti Elämän jatkuvuuden oikeudenmukaisuuden - lisääntymisenä, hallinnassaan oleville kaikille elollislajeille -

.. niin voisiko talous- ja ympäristöviisaiden joukko kehittää tasapainokaavat, joilla nähdään miten luodaan harmonia kaikkien lajien kesken, --

.. siis elintila (reviiri? ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/04/reviiritaistelu-ei-ole-rasismia.html - ), jossa ei syödä liiallista toisen osuutta, vaan tyydytään sopeutumalla siihen määrään mitä kunkin (lajin | yksilön) oma kierrossa oleva elokilo Elämää tarvitsee selvitäkseen seuraavalle kierrokselle. Vaikuttaako vaativalta tehtävältä? Osaisiko ajatteleva ihminen sisäistyä tähän uuteen elon malliin - omaksi edukseen?

Siis vaikeaako sopeutua?

Ei suinkaan sillä ennen ihmiskuntaa ajattelevana ja laskelmoivana apinana - luontobiologia osasi evoluution tahdittamana "laskea" nämä elämän tasapainoparametrit |2 - vaikka kaikkialla vallitsi kilpailu oikeudesta Elää ---

'Herää tietysti kysymys evoluution leikkimielisyydestä ja kehitysintoisuudesta - kuinka monta prototyyppiä siirtyi kiertoon ennen massatuotantoa!'

Olemmeko edelleen esiintymäviipymäämme nähden ajattelevina prosesseina - ihmisinä vieläkin prototyyppejä evoluution |3 tuotekehityksessä ja "korkeimman ratkaisu" lopullisesta sarjatuotannostamme on menossa päätökseen .. ?

Hei haloo! Mutta meitähän ihmisiähän on jo liikaa!

Eipä ehkä olekaan, sillä meitä huomattavasti pidemmällä esiintymäviipymällä olevat muurahaiset ovat biomassaltaan suurempi esiintymä lajikiertoisessa biodiversiteetissä kuin me talouskasvuintoiset ihmiset.

Ehkä meillä on sittenkin se mahdollisuus - mutta kukaan ei tiedä tarkkaan 'miten kello käy'. Sen me ihmiset jo ymmärrämme, ettei meidän toiminnallinen kellotaajuus ole tahdistuneena luontobiologian taajuuteen ...

...
40279