Asia on on askarruttanut mutta vastausta ei ole löytynyt.
Onko jokainen hedelmöittynyt munasolu Jumalalle rakas?
Anonyymi
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eivät ainakaan ne, jotka Jumala on abortoinut.
Siinä Jumala on antanut ja ottanut elämän. Elämä on toisilla hyvin lyhyt, joillakin erityisen pitkä. Ihmisen päättämässä abortissa ihminen ottaa vallan päättää toisen ihmisen elämän ja kuoleman rajasta Jumalan sijaan.
Erityisen rakkaita ovat ne, jotka Jumala itse abortoi, koska haluaa ne pian luokseen?
"Erityisen rakkaita ovat ne, jotka Jumala itse abortoi, koska haluaa ne pian luokseen?"
Ruoska viuhuu
Hebr. 12:6 "Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa."
Toivottavasti lapsiparat päätyvät taivaan sijasta helvettiin. Siellä heillä on paremmat oltavat kuin Jumalan tykönä.
> Onko jokainen hedelmöittynyt munasolu Jumalalle rakas?
Hmmm... itse pidän sinuakin vain pitkälle eskaloituneena hedelmöittyneenä munasoluna. Uskon, että Jumala rakastaa myös sinua.
Mutta mitä mieltä olet, olisiko ollut hyvä lopettaa sinut kun olit vielä kohdussa?
Mitä niin ihmeellistä elämässä on, että ellemme olisi syntyneet, olisimme muka menettäneet jotain?
Olemattomuus on kaikkein parasta, kuin uni ilman unennäköä, loputtomasti, ei koskaan kipua, pelkoa, väsymystä, turhautumista.
Mitä mieltä olet, tietäisitkö itse abortoituna että sinut on abortoitu?
Itse olen oman aikani tuote. Jos isälläni olisi ollut rahaa laadukkaampiin kortsuihin minua tuskin olisi. Toisaalta en silloin olisi tästä asian tilasta myöskään tietoinen.
"Mutta mitä mieltä olet, olisiko ollut hyvä lopettaa sinut kun olit vielä kohdussa?"
En ole aloittaja mutta vastaan omasta puolestani.
Kysyt ajankohdasta josta minulla ei ole mitään käsitystä luultavasti syystä ettei minulla ollut silloin vielä kehittyneitä aivoja eikä siten tietoisuutta en muista hedelmöityksestäni näin ollen yhtään mitään.
Kysymyksesi pitää siis esittää vanhemmilleni jotka minut ovat saattaneet alulle ja lähteä heidän silloisesta elämäntilanteestaan käsin mikä se on ollut he tietävät vastauksen mitä silloiselle solumöykylle olisi pitänyt tehdä itse olen siis jäävi vastaamaan asiaan .
Kysynkin vastakysymyksen :
Olisitko sinä hypoteettisesti ajatellen vihainen vanhemmillesi jos elämäsi ihan alussa elävänä siittiönä sinut olisi lopetettu vaikka matusrboimalla ?
Sodan jälkeen kortongit olivat huonolaatuisia ja kalliita. Ja siten merkittävin syy suurien ikäluokkien syntymiseen.
Voisitko vastata alkuperäiseen kysymykseen? Kysyttiin Jumalan mielipidettä, ei sinun. Ja aloittaja varmaan tietää omat mielipiteensä kysymättäkin.
Voihan se olla, että jollekin ihmiselle Jumala on jonkinlainen tsygoottifiili, jopa siinä määrin, että pitää tärkeänä saada jokaisen hdelmöittyneen munasolun vähintäänkin murrosikään asti. Lapsillahan ei ole hyvä olla perhetilanteissa joihin he päätyvät vastoin vanhempiensa tahtoa.
Muistan kun Kalevi Helimäki kävi taivaassa ja kertoi siitä seurakunnille ja kertoi kuinka ihmetteli kirkasta jokea missä ui sikiön näköisiä ja eri kehitysasteissa olevia "otuksia". Hän kysyi enkeliltä, että mitä nämä ovat?
Enkeli vastasi, että nämä sikiön näköiset otukset ovat abortoituja eri kehitysvaiheissa olevia ihmisalkioita. Jumala on siis säilyttänyt nämä abortoidut elävät ihmiset ja kehittää niistä sitten lopulta täysikasvuisia ihmisiä. Eli jos nainen tulee uskoon ja pelastuu lopulta taivaaseen, niin hän tulee kohtaamaan tämän abortoidun lapsensa. He ovat siellä taivaassa tallella, tallella siellä. Minkälaiseksi tämä kohtaaminen sitten muodostuu, niin sitä emme tiedä?
"Muistan kun Kalevi Helimäki kävi taivaassa "
Voi ny V...
Nämä ihmiset eivät kyllä voi vapaalta näitä kirjoitella tai sitten nää trollaa ja vie porukkaa täällä kuin pässiä narussa ja hekottelee itekseen..
Taisi Kalevi olla aika "sienessä"....
Raamattu:
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme, kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.