Minne menet Afganistan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_historia
Tässä lyhyesti maan historian kulkua alkaen 50 000 vuoden takaa. Lopulta heimojen yhdistämä vuoristokansa, jotka tosin ovat sotineet keskenään. Englannin alusmaana parisataa vuotta, 1900 luvun alussa itsenäisyys kuningaskunnaksi, vallankaappauksia.
1978 istuva hallitus pyysi NL:n avuksi. Se kausi loppui 1989 ja alkoi Talibanin valtakausi kunnes 1990 alussa USA (natoystävineen) hyökkäsi maahan ja nostatti oman hallituksen valtaan.
Pääuskonto: Islam.
Voimakkaasti heimovaltainen valtio.
Kansantuote alhainen.
Malmivarat luultavasti suuret.
Ulkomaiset joukot pakenivat elokuussa Afganistanista. Lähdön takana oli sopimus Talibanin kanssa.
Taliban on islaminuskoon sitoutuva liike.

Afganistanin kansa on jääräpäinen. Vallitseva uskonto on islam, eikä kansan suuri enemmistö hyväksy vääräuskoisten (nato ja sitä ennen NL) maahantunkeutumista aseiden kera. Islam yhdisti kansaa naton pois ajamiseksi. Merkittävät läntiset poliitikot ovat kuvanneet naton sotaretkeä - fiasko alusta lähtien.

Intialainen historioitsija ja journalisti on julkaissut artikkelin Afganistanin tilanteesta ja joiden tapahtumien seasta on nähtävissä tulevaisuuden suuntia.

15.8.21 Taleban saapui Kabuliin. Vain muutamia tunteja aikaisemmin nukkepresidentti Ashraf Ghani oli paennut ulkomaille. Kabulin lentokenttä alkoi täyttyä naton suosiman hallinnon jäsenistä, jotka halusivat paeta uutta hallintoa.
Talebanit ovat muodostaneet hallituksen. Suurista pelotelluista teloituksista ei ole tietoa, joskin uuden hallinnon politiikasta on vähän tietoa tai sitä ei levitetä.
Afganistan ei pärjää uskonnolla kuten ei mikään muukaan valtio. Seurannan kohteena on siten teollisuustuotannon ja sivistyssektorin toimet. Miten, kenen avulla, minkä kansanosan hyväksi.

Intialaisen historioitsijan nimi on Vitay Prashad.

Perusteita tilannearviolle.
Yhdysvallat on epäonnistunut saavuttamaan tavoitteensa sodan avulla 20 vuoteen ja ehkä kauemminkin.
USA:ssa tapahtui suuri terroriteko New Yorkissa 2001. USA aloitti sen varjolla hirvittävät pommitukset Afganistanissa. Kaksi vuotta myöhemmin USA aloitti laittoman sodan Irakiin. Irakissa on vielä amerikkalaisia sotilaita mutta maa on kaaoksessa. Kun Irakin parlamentti 2011 kieltäytyi myöntämästä USA:n sotilaille koskemattomuuden, USA veti joukkonsa pääosan Libyaan samana vuonna. Siellä ei vaadittu sotarikoslakia. Libya pommitettiin hajalle eikä maa ole vieläkään toipunut.

Jokainen sota Afganistanissa, Irakissa ja Libyassa ei synnyttänyt USA:lle myönteistä hallintoa. Sen sijaan miljoonille siviileille aiheutui turhia kärsimyksiä. Sadat tuhannet kuolivat järjettömissä sodissa aineellisista vahingoista puhumattakaan.
Mitä miettii afganistanilainen siviili menettäessään vuosikymmenten ajan sotien seurauksia? Kääntyy entistä tiukemmin omaan taikauskoon, koska se pommeja tiputellut taikausko oli heille vihamielinen. Vai nouseeko työväen- ja talonpoikien demokraattinen liike, joka suuntautuisi teollisuuden nostamiseen.

Yhdysvalloilla on edelleen maailman mahtavin armeija. Jo elokuussa USA:n edustajat nimesivät uusia vihollisia. Kiina oli kartalla ensimmäisenä vaikka Kiinan ei tiedetä uhanneen mitään maata. Kiina päinvastoin rakentaa tavaranvaihtoyhteyksiä edistävää yleismaailmallista "sillkkitietä".
Afganistanin kansaa ei voi parjata. He tulevat väistämättä etsimään ratkaisuja tulevaisuudelleen, oikeita tai vääriä mutta kuitenkin. Tämä sillä edellytyksellä että maa vapautuu pidemmäksi aikaa ulkopuolisten hyökkäyksistä.

USA käytti sotaan 2 000 miljardia, jota se ei voinut voittaa. Summa on mieletön. Entä jos USA olisi vienyt maahan pommien sijasta teollisuuskalustoa, antanut apua ammatti- ja korkeakoulutukseen. Lisänä Afganistan olisi välttynyt pommitusten saastevaikutuksesta.

Siteeraan väljästi Prashadin artikkelia pysyen pääasioissa siinä. Prashadin näkemyksiä ei Suomen valtamediassa näy.

Nykyinen Taleban on erilainen kuin 1990 luvun alussa. Ainakaan toistaiseksi samanlaista brutaaliutta ei ole havaittu. Uuden hallinnon onnistumista ei merkitä sodalla vaan sillä kuinka se saa talouden pyörät pyörimään.
Yksi Talebanin johtomiehistä, Mullah Baradar, on esittänyt pääasiaksi korruption kitkemisen. Ennen Talebanin saapumista Kabuliin siellä levisi huhu pres. Asraf Ghanin ministerien pakenevan dollareilla varustettujen autojen kera, jotka varat olisi olleet suunnattu maan jälleenrakentamiseen.

USA:n hallituksen jälleenrakentamisen erikoistarkastaja esitti vuonna 2016 seuraavaa otsikolla "USA:n ja Afganistanin korruptiosta oppimat läksyt": "Korruptio heikensi merkittävästi Yhdysvaltain Afganistanin operaatiota vahingoittamalla Afganistanin hallituksen arvovaltaa, vahvistamalla kansan tukea kapinallisille ja kanavoimalla aineellisia resursseja kapinallisryhmille." Sama tutkimus kertoi urakoitsijoista (yhdysvaltalaisia?), jotka pistivät avustusvaroja omiin taskuihin. USA:n avustusvarat rikastuttivat ennestään varakkaita Yhdysvalloissa, Pakistanissa ja Afganistanissa.
On selvää, että hallituksen johtomiesten korruptio mädätti moraalia muiltakin. USA käytti 88 mrd Afganistaniin 300 000 sotilaan armeijan kouluttamiseksi. Rahamäärä on puolitoistakertainen Suomen valtion budjettiin verrattuna. Vuonna 2019 oli havaittu, että armeijan palkkalistoilla on 42 000 haamusotilasta.

Näitä tietoja ajankohtana ei Suomen valtamediassa ole nähty eikä vieläkään. Kiihkeitä lausuntoja Afganistanin "vapauttamisesta" kylläkin uutiset olivat täynnä.

Talibanin voitoksi voitaneen lukea, ettei kansan suuret joukot omaksuneet vieraan uskonnon sotilaiden läsnäoloa eikä oman hallinnon korruptiota.
Taliban ilmoitti, ettei johtavien poliitikkojen ja virkamiesten tarvitse pelätä henkensä puolesta, elleivät ole syyllistyneet rikoksiin. Tällaista ei ole ilmennyt mutta varmuutta ei voi taata.
Afganistanissa on luonnollisesti pitkähkö tie edistää ihmisoikeuksia. Maan teollistaminen nopeuttaisi taikauskosta luopumiseen ja katsomaan asioita maan päältä.

Prashadin mukaan Taleban pyrkii perustamaan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen, joskin on syytä epäillä että mm. uskonnolliset näkemykset muovaa Taleban. Valitettavasti ennen naton lähtöä Afganistanista uutisoitiin ahkerasti mutta nyt uutisvirta on lähes lakannut.

28.7. 21 Talebanin johtaja Mullah Baradar tapasi Kiinan ulkoministerin. Keskustelujen tuloksista on oltu vaitonaisia. Se tiedetään, että Kiina vaati lupausta olla hyökkäilemättä Vyö ja tie aloitteen kohteisiin Keski-Aasiassa. Vastineeksi Kiina jatkaa Pakistanissa infrastruktuurin rakentamista.
Neuvottelukosketus täten on.
Alueen lähivaltioilta odotetaan toimia Talebanin loiventavan äkkijyrkkiä näkemyksiään.

Shanghain ryhmä on perustettu 2001. 2017 se perusti oman Afganistan yhteistyö- ryhmänsä. Vuonna 2021 se vaati kansallisen yhtenäisen hallituksen perustamista Afganistaniin.
Intian edustaja Jaishankar esitti kolmen kohdan vaatimukset:
1. Itsenäinen, neutraali, yhtenäinen, rauhallinen, demokraattinen ja vauras valtio.
2. Siviileihin ja hallinnon edustajiin kohdistuvat terrori-iskut on lopettava. Erimielisyyksiä ratkotaan poliittisen dialogin kautta.
3. Varmistaa, että naapurivaltiot eivät koe terrorismin, separatismin tai ekstremismin uhkaa.

Prashadin loppusanat:
Tämän rauhan takana ei ole todellista poliittista voimaa mutta pinnan alla on olemassa sosiaalisia liikkeitä, jotka voivat tuoda todellisen rauhan mukaan Afganistanin kehitykseen. Tässä on nyt suurin toivo.

Prashadin ero suomalaiseen mediaan.
Suomessa ei ole kerrottu lainkaan muuta kuin terrori-iskuista ja naton vastaiskuista.
Todellisen rauhan takana näyttää olevan Kiinan ja muiden naapurivaltioiden tuki Afganistanin itsenäisyydelle. Sotainen nato pakotettiin poistumaan laukaustakaan ampumatta.
Näyttää aivan siltä, että Afganistanin itsenäisyys ja tulevaisuus on sidottu muuhun tahoon kuin naton sotavoimaan.

Afganistanilaiset ovat vääräuskoisia luterilaiseen uskontoon nähden. Sama pätee toisinkin päin. Siis uskonto voidaan sivuuttaa.
Rauhantila ja teollisuuden nostaminen vievät Afganistania eteenpäin. Samalla uskonnon merkitys ihmisten mielissä vähenee. Aseilla ei uskontoa voi muuttaa.
On selvää, että nato on paitsiossa Afganistanin tulevaisuuteen nähden.

Nato-USA nosti oman miehensä presidentiksi ja epäonnistui. Samaa nato-USA yritti Venezuelassa pari vuotta sitten. Nukkepresidentti pysyy nukkena.

Naisten asema saattaa olla vaikea.
Talibanin hallinto ei voi tulla toimeen ilman naistyöntekijöitä ja vielä vähemmän, jos heidät suljetaan kotiin. Hallinnon ensi lauseet olivatkin, että naiset saavat olla työssä ja opiskella.
On tietoa, että naisia jahdataan, varsinkin niitä, jotka olivat edellisen hallinnon palkkalistoilla.
Naisen asema on kutakuinkin sama kuin Suomessa reilu sata vuotta sitten. Täällä kristinusko ja hallitseva porvariväestö oli kampittajana.
Afganistan nostaa, sen tulee nostaa rohkeita naisia vaatimaan perusoikeuksia uskonopin kappaleista riippumatta aivan samoin kuin Suomessa on tapahtunut.
Nopeaa muutosta on turha odottaa. Pieniä askelia eteenpäin tarvitaan. Afganistanin naiset tarvitsevat solidaarisuutta ulkomailta.

Yhdysvaltain sotakulut arabimaiden tuhoamisessa ovat maksaneet todellisuudessa 6 000 miljardia, 6 biljoonaa. Niistä Afganistanin osuus on 2 biljoonaa dollaria.
https://yle.fi/uutiset/3-12130360

Sen päälle tulee yhdysvaltalaisten sotilaiden sairauskulut ja vammautuneiden eläkkeet yms.. Sen osuus on arvioitu 2 biljoonaksi dollariksi
Luvussa eivät ole mukana sotaveteraaneille seuraavien vuosikymmenten aikana maksettavat korvaukset ja hoidot.

Eikö kansainvälinen oikeus voisi määrätä USAA ja natoa korvaamaan kaiken tuhoamansa?

Afganistanissa pommi-isku moskeijaan.
Talibania ei epäillä syylliseksi.
Kuolonuhreja ja vammautuneita lähes sata.

Ainoa pysyvä tie rauhaan kulkee demokratian kautta. Muuta tietä ei ole.
Milloin Afganistan löytää sen, tietääkö sitä kukaan ?

Kristillinen raamattu on monta piirua islamin koraania julmempi. Siksipä teollisesti kehittyneissä kapitalistimaissa ihmiset hylkäävät diktatorista kristinuskoa ensimmäisenä. Kun Islamin valta-alueella teollisuus etenee, samalla uskonto alkaa kadota. Täytyy tietää uskon sijasta.
Natomaiden aseilla islamia ei muunneta kristinuskoksi.