Millä mekanismilla rokote estää rokotettua henkilöä levittämästä virusta?
Ei millään. Rokote ei suinkaan tapa viruksia, vaan estää vain rokotettua sairastumasta (jos estää). Viruslinkona rokotettu toimii paremmin kuin rokottamaton kun kuvittelee olevansa suojassa ja suojaavansa muita.
Ja muutenkin parempi ihminen.
Ei millään. Rokote ei suinkaan tapa viruksia, vaan estää vain rokotettua sairastumasta (jos estää). Viruslinkona rokotettu toimii paremmin kuin rokottamaton kun kuvittelee olevansa suojassa ja suojaavansa muita.
Ja muutenkin parempi ihminen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rokotettu,+kuten+koronan+sairastanutkin+voi+levittää+virusta,+vaikkei+itse+sairastukaan.++Tämän+vuoksihan+nk+laumasuojaa+ei+perinteisessä+mielessä+synnykään+ja+siksi+rokottamattomat+ovat+erityisen+riskialttiita+nyt+varsinkin+kun+rajoituksista+luovutaan.++Rokotetut+ovat+hyvässä+suojassa.+
Rokotetun immuunijärjestelmä tunnistaa ja tuhoaa viruksen parissa päivässä. Virus ei ehdi aiheuttaa laajaa infektiota. Rokotettu voi kyllä levittää tartuntaa, mutta levittämisen aikaikkuna on paljon kapeampi kuin rokottamattomalla.
Rokottamattoman immuunijärjestelmältä kuluuu jopa viikkoja viruksen tunnistamiseen ja tuhoamiseen. Rokottamaton levittää viruksia pidempään.
Rokotetut ovat alusta alkaen suhtautuneet koronaan vakavasti ja noudattaneet koronan vastaisia toimia (käsidesi, maskit, turvavälit jne.) tunnollisesti toisin kuin rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat, jotka eivät piittaa vähääkään koronan torjumiseen tähtäävistä toimista. Minä olen saanut molemmat rokotukset, mutta pyrin yhä suojelemaan muita käyttämällä yleisissä tiloissa maskia ja käsidesiä. Näin toimivat vastuulliset ihmiset.
"Millä mekanismilla rokote estää rokotettua henkilöä levittämästä virusta?"
Hankinnainen, eli adaptiivinen immuunijärjestelmä perustuu immunologiseen muistiin.
Primaarivasteen aikana immuunijärjestelmä tunnistaa elimistöön päässeen vieraan taudinaiheuttajan ja alkaa kehittää toimivaa puolustusta sitä vastaan. Tähän voi mennä 1-2 viikkoa tai enemmän. Tuona aikana ihminen yleensä sairastuu.
Yleensä immuunijärjestelmä oppii torjumaan infektion, jolloin patogeenin rakenne tallentuu T- ja B-muistisoluihin.
Sekundaarivaste käynnistyy kun aiemmin immunologiseen muistiin rekisteröity patogeeni pääsee elimistöön. Antigeeniä esittelevät solut (APC) esittelevät patogeenin muistisoluille ja kun vastaavuus löytyy, muistisolut käynnistävät immuunijärjestelmän erittämällä spesifejä T- ja B-soluja aktivoivia kemiallisia signaaleja.
T-solut ovat virusspesifejä. Immunologisen muistin aktivoimat T-solut alkavat lisääntyä nopeasti. Myös vasta-aineita erittävät B-solut lisääntyvät nopeasti. B-solut vastaavat humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä puolustuksesta ja sytotoksiset T-solut vastaavat soluvälitteisestä immuunivasteesta tuhoamalla viruksen infektoimia soluja.
Rokotetun immuunijärjestelmä ohittaa primaarivasteen ja siirtyy suoraan tehokkaaseen sekundaarivasteeseen. Tämä nopeuttaa immuunijärjestelmän toimintaa ja estää infektion leviämisen tehokkaasti. Viruksen tuhoamiseen menee rokotuksen tai sairastetun infektion kautta immuniteetin saaneilla 1-2 päivää. Rokottamattomilla immunologinen prosessi on paljon pidempi; tervehtymiseen voi mennä useita viikkoja.
Eikö rokotetusta tule rokottamaton puolessa vuodessa, kun rokotteen teho alenee?
Näinhän se menee siksi passikin pitää uusia 6kk välein eikä ole kauaa ilmanen nythän suomessa on osa saanut 3 rokotetta alle vuodessa eli tahti voi olla nopeampikin kuin tuo 6kk.