Elämme julmassa yhteiskunnallisessa järjestelmässä. Tällä järjestelmällä ei tarkoiteta demokratiaa eli kansanvaltaa vaan meritokratiaa eli kyvykkäimpien valtaa.
Nyt vuosikymmeniä ollaan oltu kuitenkin ilman sotia, joka syö melkein kaiken, kun sodan loputtua melkein aloitettava tyhjästä.
Meritokratia tarkoittaa (esimerkiksi yrityksen tai valtion) hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden (meriittien) perusteella. Meritokratiassa valta jaetaan esimerkiksi suoritusten, pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän, sukupuolen, etnisyyden, yhteiskuntaluokan, perhesuhteiden, suosion, iän tai yhteisöllisen aseman perusteella.
Meritokraattiset yhteiskunnat, valtiot ja organisaatiot painottavat todistettua osaamista, koulutusta ja pätevyyttä yhteiskuntaluokan, kansallisuuden tai sukupuolen sijaan. Meritokratiaan liittyvät keskeisesti tutkintotodistukset ja tutkintovaatimukset, joiden avulla kyvykkyyttä pyritään mittaamaan objektiivisesti. Kokemus on myös meriitti. Meritokratian termiä on alun perin käytetty kielteisessä merkityksessä kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa yksilön asema määräytyy kilpailun kautta, mutta monet pitävät käsitettä myös myönteisenä.
Meritokratiaa voidaan pitää myös vastakohtana demokratialle, jos sillä tarkoitetaan yhteiskuntajärjestelmää, jossa johtajia ei valita kansansuosionsa vaan oletettujen kykyjensä perusteella. Näin ymmärretyn meritokratian aatteelliset juuret ovat Platonin Valtiossa, jossa ihanneyhteiskunnassa ihmisten kyvyt määräävät heidän asemansa.
Suomen suuriruhtinaskunta (Suomen suuriruhtinaskunta on myös esimerkki historiallisesta meritokraattisesta järjestelmästä. Vaikka valta oli virallisesti keskitetty itsevaltiaalle, hallinnosta vastasi käytännössä koulutettu luokka, johon pääsemiseen ei vaikuttanut syntyperä vaan ainoastaan koulutus. Korkean koulutuksen saaminen tosin vaati käytännössä yleensä korkeaa varallisuutta.
-Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917. Autonominen suurruhtinaskunta oli Suomenmaan vallan käyttäjänä itsenäisen Suomen edeltäjä, joka täytti jo suuren osan itsenäisen valtion tunnusmerkistöstä.
Singaporen pitkäaikainen johtaja Lee Kuan Yew on todennut maan olevan meritokratia, koska länsimaistyylinen demokratia ei voi toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset eivät äänestä etujensa mukaan, vaan rodun tai uskonnon mukaan.
Nyt vuosikymmeniä ollaan oltu kuitenkin ilman sotia, joka syö melkein kaiken, kun sodan loputtua melkein aloitettava tyhjästä.
Meritokratia tarkoittaa (esimerkiksi yrityksen tai valtion) hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden (meriittien) perusteella. Meritokratiassa valta jaetaan esimerkiksi suoritusten, pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän, sukupuolen, etnisyyden, yhteiskuntaluokan, perhesuhteiden, suosion, iän tai yhteisöllisen aseman perusteella.
Meritokraattiset yhteiskunnat, valtiot ja organisaatiot painottavat todistettua osaamista, koulutusta ja pätevyyttä yhteiskuntaluokan, kansallisuuden tai sukupuolen sijaan. Meritokratiaan liittyvät keskeisesti tutkintotodistukset ja tutkintovaatimukset, joiden avulla kyvykkyyttä pyritään mittaamaan objektiivisesti. Kokemus on myös meriitti. Meritokratian termiä on alun perin käytetty kielteisessä merkityksessä kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa yksilön asema määräytyy kilpailun kautta, mutta monet pitävät käsitettä myös myönteisenä.
Meritokratiaa voidaan pitää myös vastakohtana demokratialle, jos sillä tarkoitetaan yhteiskuntajärjestelmää, jossa johtajia ei valita kansansuosionsa vaan oletettujen kykyjensä perusteella. Näin ymmärretyn meritokratian aatteelliset juuret ovat Platonin Valtiossa, jossa ihanneyhteiskunnassa ihmisten kyvyt määräävät heidän asemansa.
Suomen suuriruhtinaskunta (Suomen suuriruhtinaskunta on myös esimerkki historiallisesta meritokraattisesta järjestelmästä. Vaikka valta oli virallisesti keskitetty itsevaltiaalle, hallinnosta vastasi käytännössä koulutettu luokka, johon pääsemiseen ei vaikuttanut syntyperä vaan ainoastaan koulutus. Korkean koulutuksen saaminen tosin vaati käytännössä yleensä korkeaa varallisuutta.
-Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917. Autonominen suurruhtinaskunta oli Suomenmaan vallan käyttäjänä itsenäisen Suomen edeltäjä, joka täytti jo suuren osan itsenäisen valtion tunnusmerkistöstä.
Singaporen pitkäaikainen johtaja Lee Kuan Yew on todennut maan olevan meritokratia, koska länsimaistyylinen demokratia ei voi toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset eivät äänestä etujensa mukaan, vaan rodun tai uskonnon mukaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä ei ainakaan ole vallassa kyvykkäät vaan alemman keskitason ymmärtäjät käytännön elämästä vieraantuneina.
Valitettavasti näin on.
Saisi demokratiassakin olla valtaan jotain pääsykoetta, tuollaiset Sanna Marinit ym vihreät saisi jäädä pihalle.