Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Ruotsinkielinen oppilas tärkeämpi kuin suomenkielinen. Ruotsinkielisen on tärkeämpää saada korkeakoulutusta, suomenkielinen kelpaa amikseen vaikka suomenkielinen on parempi koulussa.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.
Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Ruotsinkielinen oppilas tärkeämpi kuin suomenkielinen. Ruotsinkielisen on tärkeämpää saada korkeakoulutusta, suomenkielinen kelpaa amikseen vaikka suomenkielinen on parempi koulussa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisipa lähettää pressa ehdokkaille kyselyn kyseisestä asiasta. Tietäisi ketä äänestää... ;-D
Ei se paljon auta. Halonen on vahva pakkoruotsittaja. Halonen ei ole Demari koska suunnitteli RKP:n jäsenyyttä uransa alussa.
Vihreiden Heidi Hautala on myös pakkoruotsittaja ja epäilen että myös Niinistö. Kokoomuksen Ilkka Kanerva ehdotti RKP:n ja Kokoomuksen yhdistymistä.
Ainoastaan Keskustan Matti Vanhanen voisi olla pakkoruotsituksen vastustaja, hänenhän aíkana päästiin YO-kirjoitusten pakkoruotsista.
Kunhan päästäisiin pakko-opiskelustakin vielä. Siinä Matti voisi auttaa kun huomaa että kansa niin haluaa.
Meistä suomalaisista vastustustaa 2/3 osaa pakkoruotsiamme (Taloustutkimus Oy 67%). Äänestäkäämme presidentiksi vain sellaista henkilöä, joka vastustaa pakkoruotsia. Se on siinä!!!