Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta Lenongradin piirityksen alkamiseststa. Marsalka Mannerheim ei käsitele tapausta kovinkaan paljon. Ainoa toteamus on lause, että Pietarin piiritys oli osoitus saksalaisen sodanjohdon " epäröinnistä".
Toisin sanoen, Mannerheimin mielestä saksalaiset olivat epävarmoja sen suhteen, miten kaupungin valtaus olisi pitänyt tehdä ja sen vuoksi päätyivät pitkäkestoiseen piiritykseen.
Kommentilla oli sikäli perusteet, että Leningradin piiritys ei kuulunut alkuperäiseen suunitelmaan. Esimerkiksi " kädenlyönti Syvärillä" ei liitynyt kaupungin saartoon, vaan sen piti tapahtua sen jälkeen kun kaupunki olisi vallattu.
Voimm ymmärtää Mannerheimin asenteen kun tiedämme, että v.1918 Mannerheimille ehdotettiin Tampereen näänytämistä nälkällä ja siitä vapautuvia voimia olisi käytetty Viipurin valtaamiseen. Mannerheim hylkäsi juuri sellaisen ehdotuksen, jonka Hitler määräsi toimeen pantavaksi 23 vuotta myöhemmin ja halusi nopeaa ratkaisua.
Jos siis Mannerheim ei pitänyt kaupungin pitkäkestoista piiritystä hyvänä ratkaisuna keväällää -18, niin tuskin piti pitkäkestoiseen piiritykseen ryhtymistä hyvänä ratkaisuna syksyllä 1941, jolloin talvi oli tulossa. Ei ole näin ollen ihme, että Sotamarsalka alkoi epäillä Saksan voittoa, eikä samanlainen " epäröinti" Moskovan luona ainakaan häiventänyt epäilyksiä.
Näin ollen voimme todeta, että Mannerheimilla oli sotilaallinen syy kieltäytyä osallistumasta Leningradin saartoon.
Toisin sanoen, Mannerheimin mielestä saksalaiset olivat epävarmoja sen suhteen, miten kaupungin valtaus olisi pitänyt tehdä ja sen vuoksi päätyivät pitkäkestoiseen piiritykseen.
Kommentilla oli sikäli perusteet, että Leningradin piiritys ei kuulunut alkuperäiseen suunitelmaan. Esimerkiksi " kädenlyönti Syvärillä" ei liitynyt kaupungin saartoon, vaan sen piti tapahtua sen jälkeen kun kaupunki olisi vallattu.
Voimm ymmärtää Mannerheimin asenteen kun tiedämme, että v.1918 Mannerheimille ehdotettiin Tampereen näänytämistä nälkällä ja siitä vapautuvia voimia olisi käytetty Viipurin valtaamiseen. Mannerheim hylkäsi juuri sellaisen ehdotuksen, jonka Hitler määräsi toimeen pantavaksi 23 vuotta myöhemmin ja halusi nopeaa ratkaisua.
Jos siis Mannerheim ei pitänyt kaupungin pitkäkestoista piiritystä hyvänä ratkaisuna keväällää -18, niin tuskin piti pitkäkestoiseen piiritykseen ryhtymistä hyvänä ratkaisuna syksyllä 1941, jolloin talvi oli tulossa. Ei ole näin ollen ihme, että Sotamarsalka alkoi epäillä Saksan voittoa, eikä samanlainen " epäröinti" Moskovan luona ainakaan häiventänyt epäilyksiä.
Näin ollen voimme todeta, että Mannerheimilla oli sotilaallinen syy kieltäytyä osallistumasta Leningradin saartoon.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mannerheim pelkäsi, että hänen rakastamansa venäläiskaupunkin tuhotaan.
Ei pelännyt. Hänellä ei ollut mitään vaikutusta asioiden kulkuun. Kansanmurhalla rakennettua Nevan kaupunkia ei oltaisi voitu hänen hallitsemastaan nälänhätää potevasta maasta käsin huoltaa.
Asiallinen totuuteen pyrkivä näkemys. Väitteet, että Saksa ei vaatinut muuta Suomelta kuin piirtämistä ovat valetta.
Täyttä pötyä koko avaus muun suoltamasi roskan tavoin. M halusi kukistaa punaisen Tampereen nopeasti ennen saksalaisten saapumista.
Lykkäät pötyä!!
Leningradin "piiritys" on seuraista siitä, että kaupunki on rakennettu ihan väärään paikkaan. Pietari I määräsi omaa nimeään kantavan kaupungin rakennettavaksi liian lähelle silloisen Ruotsin valtakunnan rajaa. Tästä johtuu kaikki ns. turvallisuusongelmat (tai haasteet niin kuin nykyisin sanotaan).
Stalin olisi voinut poistaa ongelman jo 30-luvulla siirtämäällä kaupungin kauemmas Suomen rajasta, jolloin minkäänlaista "ongelmaa" ei kaupungista olisi voinut koskaan tulla.
Hölynpölyä.
Pietari määräsi uuden pääkaupungin jo 1703 rakennettavaksi Ruotsin alueelle.
Venäjälle se siirtyi vasta Uudenkaupungin rauhassa 1721.
Mainittu alue oli venäläisten hallussa jo 1703. Ei sinne kaupunkia olisi tarvinnut rakentaa, koska se tuli liian lähelle rajaa.
Pönöttävät seipään nielleet Mannerheimin kritiikittömät ihailijat jälleen syyttä suotta närkästyvät. Miksi otatte kaiken liian henkilökohtaisesti? Mannerheim kuten Paasikivikin oli lopulta opportunisti.
Stalin aiheutti Pietarin nälänhädän ja kurjuuden kun kielsi evakuoinnin.
Saksalla oli iso sodan käymisen alue eikä pelkästään Suomen rintamaalla.
Suomen rintamaa oli vain pieni osa sodasta.
Saksalaiset saattoivat ajatella sodan käyntiä laaja-alaisemmin.
Kokemuksen mutta myös resurssien puutteessa.
Paikallisesti Mannerheim saattoi tehdä nopean ja höydyllisen ratkaisun.
Mutta se voisi vaatia lisää rahaa ja voimia Leningradin piiritykseen.
Ja mistä sellaisia saisi?
Korjaus:
Kokemukseen perustuen mutta myös resurssien puutteessa.
Narsisti Mannerheim antoi Hollywoodiin täysin erilaisen kuvan talvisodan päämajasta kuin tänne olisi voinut kertoa. Hän yksinkertaisesti väitti tunteneensa puna-armeijan strategiat läpikotaisin, mutta kuormitti omat rintamakomentajansa uuvuksiin. Summan murtuminen johtui tästä syystä. Päämaja sortui aina samoihin virheisiin, lähdettiin vastahyökkäyksiin hajanaisin voimin.
Suomalaisten avulla saksalaiset olisivat pystyneet etenemään Murmanskiin, sinne marskin hiihtopataljoonien teho olisi riittänyt.
Lahjakasta pötyä stallarilta.
Eiköhän Puna-Armeijan valtava ylivoima kuormittanut komentajat?
Talvisota oli mahtava torjuntavoitto,jota mikään valehtelu ei muuksi muuta.
Lykkäät pötyä!!
Jos Tampere olisi näännytetty nälkään olisi jokainen porvari Suomessa sen jälkeen koko Suomen olemassa olon ajan haudattu perunamaalle vähin äänin.
Leningradin näännyttämisestä nälkään ei yksikään suomalainen tiedä mitään, asiaa ei mainita suomalaisessa historian kirjoituksessa.
Suur-Suomi suunnitelma sisälsi Itä-Meren suomalaisuudessa myös Leningradin alueen, jonka eteläpuolelle, "ali-ihmisten" alueelle, Natsi-Saksa suunnitteli elintilansa laajentamista. Leningradin piiritys oli osa sekä Natsi-Saksan että Suur-Suomen pyrkimyksiä.
"Saksan eli Hitlerin alkuperäinen suunnitelma oli Leningradin nopea valtaus huoltosatamaksi Moskovaan hyökkäämistä varten."
Ei ollut, kyseessä on pöhveIin ihkaoma suunnitelma:-D
" Ei ollut, kyseessä on pöhveIin ihkaoma suunnitelma:-D "
Kerro sinä lähteisiisi viitaten Hitler suunnitelmista Leningradin suhteen Barbarossan käynnistyttyä.
Hitler, OKW ja useat korkeat komennot olivat eri mieltä siitä, mitä päätavoitteita pitäisi olla. Barbarossaa valmistautuessaan suurin osa OKW:stä puolusti suoraa hyökkäystä Moskovaan, kun taas Hitler väitti jatkuvasti aikovansa valloittaa resurssirikkaat Ukrainan ja Baltian maat ennen kuin keskittyi Moskovaan. Alkuviive, joka lykkäsi Barbarossan alkamista toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun 1941, saattoi olla ratkaiseva, kun Hitler ja OKW keskeyttivät toimintansa kiistelläkseen strategisista tavoitteista.
Strategisten tavoitteiden ohella saksalaiset päättivät myös laittaa takajoukkoja valloitetuille alueille vastustaakseen kaikkea partisaanitoimintaa. Niihin kuului Waffen-SS:n ja Gestapon yksiköitä, jotka olivat erikoistuneet vastustajien vangitsemiseen ja tappamiseen.
Näin ollen oli luotava mahdollisuus siirtää vahvoja liikkuvia yksiköitä pohjoiseen, jotta yhteistyössä Itä-Preussista Leningradin suunnassa operoivan Pohjois-armeijaryhmän kanssa Itämerellä taistelevat vihollisjoukot voidaan tuhota. Vasta tämän tärkeimmän tehtävän suorittamisen jälkeen, jota on seurattava Leningradin ja Kronstadtin miehityksellä, aletaan jatkaa Moskovan tärkeän liikenne- ja asekeskuksen miehittämiseen tähtääviä hyökkäysoperaatioita.
Näin Hitlerin direktiivi olisi edennyt Volgan mutkaan ja häätänyt Stalinin Samaran ja Kazanin suuntaan tai AA-linjalle, mikä oli yhtä hullu kuin lännen suunnitelma WW1 lopulla. Suunnitelma petti siinä, että Euroopan puoleinen Venäjä sisältää ainoastaan Ukrainen pellot, joita ei voi tuhota peräännyttäessä. Eikä hyödyntänyt sitäkään, että puna-armeijassa oli vanhat pienarmeijat, joita Stalin kirosi pettureiksi, kun ne nostivat kädet pystyyn. Nämä saksalaiset tappoivat nälkään.
Hitlerin hyväksymä Barbarossa-suunnitelma nimenomaan edellytti Leningradin valtausta ensin ja sitten kääntymistä Moskovaan.
Kenraalit ja OKH olivat eri mieltä ja keskittivät päävoimat Moskovan suuntaan.
Lopulta Hitler taipui siihen seikkailtuaan ensin Ukrainassa.
Tähän ristiriitaan perustui Barbarossan sortuminen ja tietenkin Puna-Armeijan sitkeään taisteluun,huoltovaikeuksiin sekä lopuksi kelirikkoon ja aikaiseen talven tuloon.
Saksalaisia upseereita Mannerheim ärsytti, he kutsuivat häntä diivaksi, mutta Hitler ihaili Mannerheimia viimeisenä ritarina. Olisiko Hitler ihaillut homoa!
Bandalissimus Hitler rakasti marskia ja säästi kaupungin nyyhkien.
Homostallarien jutut kuvavat parhaiten kertojiaan.