Valtio toisensa jälkeen, joka ei löydä tietä todella sosiaaliseen uudelleenjärjestelyyn, menee kaaoksen polulle. Liberaali aika on menneisyyttä. Usko siihen, että voit vastustaa tätä kansan hyökkäystä parlamentaarisesti demokraattisilla puolitoimenpiteillä, on lapsellista ja yhtä naiivia kuin Metternichin menetelmät, kun kansalliset pyrkimykset yhdistyä olivat matkalla läpi 1800-luvun. Todella sosiaalisen uuden elämänmuodon puute johtaa henkisen tahdon puuttumiseen paitsi kansojen lisäksi myös niiden johtajien moraalisen vastustuskyvyn puutteesta. Näemme kaikissa maissa, että demokratian renessanssin yritys on osoittautunut tuloksettomaksi. Entisen porvarillisen maailman poliittisten diletanttien ja sotilaspoliitikkojen hämmentynyt sotku, jotka järjestävät toisiaan ympärilleen, valmistautuu tappavan varmuudella kaatumiseen ja Euroopan osalta taloudelliseen ja etniseen katastrofiin. Ja loppujen lopuksi yksi asia on jo todistettu: tämä maailman tiheimmin asuttu maanosa joutuu joko elämään järjestyksessä, jossa huomioidaan eniten yksilölliset kyvyt, taataan suurimmat saavutukset, ja kesyttämällä kaikki itsekeskeiset ajatukset, estää niiden liioittelut, tai sellaiset valtiot kuin meillä Keski- ja Länsi -Euroopassa osoittautuvat kelpaamattomiksi elämään, mikä tarkoittaa, että niiden kansat ovat siten tuomittuja tuhoon! Tällä tavalla-kuninkaallisen Italian-Suomen esimerkin mukaisesti-Romania, Bulgaria ja Unkari romahtivat tämän vuoden aikana. Tämä romahdus johtuu pääasiassa johtajien pelkuruudesta ja päättämättömyydestä. He ja heidän tekonsa voidaan ymmärtää vain porvarillisen maailman turmeltuneen ja sosiaalisesti moraalittoman ilmapiirin valossa. Viha, jota monet valtiomiehet, erityisesti näissä maissa, ilmaisevat nykyistä Saksan valtakuntaa kohtaan, ei ole mitään muuta kuin syyllisen omantunnon ääni, alemmuuskompleksin ilmaus, kun otetaan huomioon ihmisyhteisöjärjestömme, joka on heille epäilyttävä, koska pyrkivät menestyksekkäästi tavoitteisiin, jotka eivät taaskaan vastaa heidän kapeaa taloudellista itsekkyyttään ja siitä johtuvaa poliittista lyhytnäköisyyttä
1.1.1945 Adolf Hitler arvioi Suomen poliittisen johdon pelkureiksi
Anonyymi
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Harhaista juttua. Jos Hitler ei olisi itse leikkinyt kenraalia vähän joka tilanteessa, niin Saksa olisi voinut voittaa sodan.
Suomen missio ei ollut Saksan kansallissosialismin tukeminen, vaan selviytyminen hengissä ja mahdollisimman pienin tappioin. Liittolaisuus Saksan perustui siihen, että tämä liittosuhde tuki Suomen tavoitteita. Saksa ryssi oman osansa ja Suomen ei ollut sen jälkeen enää mitään järkeä jatkaa taistelua.
Hitler oli tosiaan oikea mies muita arvioimaan...
Saksa oli tuhon partaalla ja enää kuoliniskua vailla.
Olisi ollut parasta tuomioiden jakeluna semesta keskittyä miettimään omaa aikaansaannosta ja Saksan tilannetta..