Lappajärvestä ja sen saarista pitäisi kirjoittaa historiikki. Jokaisesta saaresta edes yhden sivun verran esittelyä, valokuvia, tarinoita, legendoja ja historiaa.
Lisäksi käydä yleisesti järven historiaa; järven laskut, patokapina, tulivuoriteoria, meteoriittitutkimus....
Järvestä on jo muutama vuosi sitten tehty joku höpöhöpö taidekirja mutta siinä ei ollut mitään mielenkiintoista. Uskoisin että ehdottamani kaltaisella kirjalla olisi markkinaa ja siitä olisi hyötyä myös matkailussa. Kirja julkaistaisiin sitten sekä painettuna että verkossa vapaasti luettavana Open access kirjana.
Lisäksi käydä yleisesti järven historiaa; järven laskut, patokapina, tulivuoriteoria, meteoriittitutkimus....
Järvestä on jo muutama vuosi sitten tehty joku höpöhöpö taidekirja mutta siinä ei ollut mitään mielenkiintoista. Uskoisin että ehdottamani kaltaisella kirjalla olisi markkinaa ja siitä olisi hyötyä myös matkailussa. Kirja julkaistaisiin sitten sekä painettuna että verkossa vapaasti luettavana Open access kirjana.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No mä sain vuonna 87 ekaa kertaa pimppii, oltiin tulivuorirockissa ja homma hoitettiin puskassa. Saaria nyt lappajärvessåä ei niin paljon ole, että kirja syntyisi.
Pitkästössä kummitus ja tapetun piian muistokivi. Selkäsaarilla taukotupa. Kärnässä on kirjakieltä puhuvien ihmisten kylä. Ukonsaaressa laavu. Halkosaaressa lava. Veanteensaaressa muutama mökki. Kyrönsaareen tulee silta. Kuivakarilla ei mitään.
Siinä saakin käyttää luovuutta kun jostaan selkäkarista alkaa kirjaa tehdä. Ei siellä ole kuin paskantavia lokkeja! 😁
Kärnää ei voi mieltää saareksi, kuten ei Halkosaartakaan.
Jospa sinne olisi haaksirikkoutunut merirosvolaiva jonka kyydissä oli saunatonttu.
Ilkassa 19.1.1937 tarina Pitkästöstä isonvihan ajoilta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1989670?page=4
Isovihan aikaan kirkonkellot upotettiin Lappajärveen. Siksi tänäkään päivänä ei Lappajärvessä ole laisinkaan kaloja.