EU on luonteeltaan jäsenmaan talouteen ja elämän eri sektoreihin kajoavaa. EU säätää lait, asetukset jne., joista tulee osa jäsenmaan elämää. Jäsenmaahan kajoaminen ulottuu valtapolitiikan lisäksi markkinoihin, jotka sulautetaan laajempiin EU:n markkinoihin. Tässä integroitumisessa jäsenmaan hyvinvointia ylläpitävät resurssit hajautuu yrityskauppojen, fuusioiden jne. myötä EU-markkinoilla toimivien hyvinvoinnin edistäjäksi, ja EU-markkinoita ylläpitäväksi.
Kun jäsenmaan markkinat sulautuu osaksi laajempia markkinoita, on tällä myös negatiivisia seurauksia: esim. työttömyys, ostovoiman heikentyminen, verotulojen väheneminen, kotimaisen tuotannon väheneminen, viennin väheneminen / tuonnin kasvaminen jne., sekä velkaantuminen. Ja tällä laajalla kokonaisuudella on taas omat seurauksensa. Yksi niistä on riippuvuus velkarahasta ja toinen on riippuvuus tuontituotteista. Ja tämä on sitä usein mainittua "liimaa", joka pitää jäsenmaan kiinni EU:ssa.
Brexit näytti eurooppalaisille, millainen prosessi on EU:sta eroaminen ja mitä jää jäljelle, kun maan eroaa. Eron jälkeen nähdään maa rikkonaisena, mutta huomataan myös se, kuinka paljon EU on korvannut maan sisäisiä asioita omilla versioillaan vastaavista asioista. Oman rikkonaisen järjestelmän korjaamiseen menee aikaa ja rahaa; tappioita ja muita seurauksia on väistämättä edessä. Mutta ne on korjattavissa. Kun asioita saadaan korjattua, maa alkaa toipumaan EU:n aiheuttamista vahingoista. Ja tämä on sitä myrkkyä federalisteille ja eu-uskovaisille: he eivät halua nähdä eronneen maan menestyvän ilman EU:ta. He haluavat nähdä sen kärsivän ja romahtavan, sekä odottavat jalkovälit märkänä, että maa anoo jäsenyyttä takaisin häntä koipien välissä. Britannia kuitenkin näyttää Euroopalle, että EU:n ulkopuolella on menestystä ja vapautta. Koska tämä informaatio on EU-rintamalle sietämätöntä, pyritään sitä peittelemään jatkuvalla propagoinnilla, sekä kauhutarinoita viljelemällä, kuin myös kärjistämällä ongelmia.
EU-jäsenyys on ollut Suomelle erittäin vahingollinen: olemme nimittäin menettäneet kykymme pärjätä itsenäisesti; olemme riippuvaisia eu-sossun tuista ja riippuvuus tuontituotteista kasvaa koko ajan. Mm. SDP on suomalaisuuden ja kotimaisuuden alasajoa ajava puolue: tätä ei sanota ääneen, vaan puhutaan 'integraation syventämisestä'. Tähän on myös "hyviä" syitäkin: maantieteellinen sijainti, sekä historian aikana syntyneet pelot, jopa fobiat. EU-rintamalla onkin helppoa pelotella meitä ja kun vaihtoehtona on "EU:n turva" ja "Venäjäuhka", niin tietenkin EU:n kannatus pysyy korkeana. Valitettavasti em. molemmat vaihtoehdot on populistista huuhaata. Meillä on vielä pieni mahdollisuus, mutta se vaatii paljon aikaa ja rahaa: pakollisten velkaeuron sijoittamista itsenäisen pärjäämisen palauttamiseksi! Mutta onko enää aikaa tähän?
Kun jäsenmaan markkinat sulautuu osaksi laajempia markkinoita, on tällä myös negatiivisia seurauksia: esim. työttömyys, ostovoiman heikentyminen, verotulojen väheneminen, kotimaisen tuotannon väheneminen, viennin väheneminen / tuonnin kasvaminen jne., sekä velkaantuminen. Ja tällä laajalla kokonaisuudella on taas omat seurauksensa. Yksi niistä on riippuvuus velkarahasta ja toinen on riippuvuus tuontituotteista. Ja tämä on sitä usein mainittua "liimaa", joka pitää jäsenmaan kiinni EU:ssa.
Brexit näytti eurooppalaisille, millainen prosessi on EU:sta eroaminen ja mitä jää jäljelle, kun maan eroaa. Eron jälkeen nähdään maa rikkonaisena, mutta huomataan myös se, kuinka paljon EU on korvannut maan sisäisiä asioita omilla versioillaan vastaavista asioista. Oman rikkonaisen järjestelmän korjaamiseen menee aikaa ja rahaa; tappioita ja muita seurauksia on väistämättä edessä. Mutta ne on korjattavissa. Kun asioita saadaan korjattua, maa alkaa toipumaan EU:n aiheuttamista vahingoista. Ja tämä on sitä myrkkyä federalisteille ja eu-uskovaisille: he eivät halua nähdä eronneen maan menestyvän ilman EU:ta. He haluavat nähdä sen kärsivän ja romahtavan, sekä odottavat jalkovälit märkänä, että maa anoo jäsenyyttä takaisin häntä koipien välissä. Britannia kuitenkin näyttää Euroopalle, että EU:n ulkopuolella on menestystä ja vapautta. Koska tämä informaatio on EU-rintamalle sietämätöntä, pyritään sitä peittelemään jatkuvalla propagoinnilla, sekä kauhutarinoita viljelemällä, kuin myös kärjistämällä ongelmia.
EU-jäsenyys on ollut Suomelle erittäin vahingollinen: olemme nimittäin menettäneet kykymme pärjätä itsenäisesti; olemme riippuvaisia eu-sossun tuista ja riippuvuus tuontituotteista kasvaa koko ajan. Mm. SDP on suomalaisuuden ja kotimaisuuden alasajoa ajava puolue: tätä ei sanota ääneen, vaan puhutaan 'integraation syventämisestä'. Tähän on myös "hyviä" syitäkin: maantieteellinen sijainti, sekä historian aikana syntyneet pelot, jopa fobiat. EU-rintamalla onkin helppoa pelotella meitä ja kun vaihtoehtona on "EU:n turva" ja "Venäjäuhka", niin tietenkin EU:n kannatus pysyy korkeana. Valitettavasti em. molemmat vaihtoehdot on populistista huuhaata. Meillä on vielä pieni mahdollisuus, mutta se vaatii paljon aikaa ja rahaa: pakollisten velkaeuron sijoittamista itsenäisen pärjäämisen palauttamiseksi! Mutta onko enää aikaa tähän?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt on Tehtaankadulla paneuduttu tekstiin aikaisempaa huolellisemmin, mutta ei se silti poista asiavirheitä ja vääriä johtopäätöksiä.
Esim.?
Nyt on joku Venäjään kallellaan oleva persu suoltanut koko poliittisen osaamisensa kerralla ulos. Jotain asian tynkää tekstistä on löydettävissä, mutta mitkään tutkimukset ei tätä itänaapurin nuoleskelijan kommenttia tue. Esimerkiksi työttömyys on laskenut EU-aikana ja EU:n vaikutus on laskettu tarkasti ja se on huomattavan positiivinen. Mutta kuten suurpersu, huumeiden käytön anteeksiantava Slunga-Potsalokin on sanonut, niin tärkeintä ei aloittajallakaan ole faktat vaan hyvä tarina.
afrikka on osa eurooppaa 🤣
Mutta sehän on jo täällä.
EU ja kaikki muutkin uskovaiset saattavat lähitulevaisuudessa joutua kohtaamaan karun realismin, toden totta. Saksan suurissa pankeissa muhii mahtava velkayllätys. Jos se räjähtää tuulettimeen, silloin rytisee. Lisänä on Italian heiluva talous ja konkurssikypsät pankit. Aika näyttää, miten käy. Sieltä lähtee liikkeelle niin suuri mullistus, ettei siihen riitä edes Suomen rahat. Vaikka olemmekin " rikas maa" , kuulemma.
En ymmärrä tuota persujen isänmaataan halveksivaa näkemystä Suomen köyhyydestä. Itse olen ylpeä siitä, että Suomi on sadassa vuodessa noussut Euroopan köyhimpien maiden joukosta rikkaimpien joukkoon. Persut eivät ole köyhyyttä nähneetkään, kun saavat sossusta aina halutessaan rahaa ja katto on lämpimän asunnon päällä. Persut on sääliä hakevia turhan valittajia.
Persut odottaa myrskyä? Toiset näkee murroksessa suuria mahdollisuuksia, persuilla taas alkaa muutoksissa aivot lyödä tyhjää ja tulee löysät verkkareihin.
Tiesitkö, että Norjakin maksaa EU:lle vuosittain yli 800 miljoonaa euroa, että saa myydä tuotteitaan EU-maille, ja ostaa niiltä tarvitsemiaan tuotteita.