Evoluutioteoria tieteen jarruna

Eräs arvostetuimmista biologian oppikirjoista on perinteisesti ollut Molecular Biology of the Cell eli "Alberts et al". Vuonna 2008 julkaistussa painoksessa Alberts et al. kirjoittavat: "Suurin osa proteiineja koodaamattomasta DNA:sta on lähes varmasti hyödytöntä roskaa, joka on säilynyt kuin kasa vanhoja sanomalehtiä."

Darvinistit uskoivat kymmeniä vuosia, että noin 97 % ihmisen genomista on evoluution jälkeensä jättämää roskaa, ja että vain proteiineja koodaavat alueet ovat toiminnallisia. Tämä usko perustui satunnaisten mutaatioiden varaan rakennettuun evoluutioteoriaan. Evoluution periaate ”yritysten ja erehdysten kautta eteenpäin” johtaa loogisesti olettamaan, että siinä touhussa syntyy geneettistä roskaa. Evoluutiouskoinen maailmankuva siis vaikutti ajatteluun, jonka tiede osoitti olevan vailla perustaa. Näin vahvan aseman ihmisten todellisuuskuvassa pelkkä uskomus pystyy ottamaan.

Usko evoluutioon vaikutti sen, etteivät darvinistiset tutkijat ottaneet huomioon suurinta osaa genomista. Kun koko perimä saatiin avattua niin huomattiin, että koko genomi on toiminnallista. Suurin osa on vieläpä monitoiminnallista, koska useampaa DNA-jaksoa luetaan monin eri tavoin. Se mitä darvinistit pitivät roskana, sisältää tärkeitä säätelyalueita.

USA:n liittovaltion rahoittama ENCODE-projekti käynnistettiin sen selvittämiseksi, mitä teki se 98 prosenttia DNA:sta, joka ei koodannut proteiineja. Syyskuussa 2012 projektissa julkaistiin samanaikaisesti sarja tieteellisiä artikkeleita tutkimustyön tuloksista. Tutkijat ilmoittivat, että ainakin 80 prosenttia proteiineja koodaamattomasta DNA:sta oli toimivaa. Saatiin selville, että suurin osa siitä 98 prosentista DNA:ta, joka ei koodannut suoraan proteiineja, sääteli proteiinin tuotantojärjestelmää. Se oli osa geneettisen järjestelmän monitoiminnallista säätelyä.

Evolutionistit tuomitsivat raportin nopeasti huolimatta siitä tosiasiasta, että yli 400 maailman parhaimmistoon kuuluvaa kreationistista molekyylibiologia oli työskennellyt projektin parissa. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittautuneet tieteellisesti paikkansapitäviksi, ja nyt ne hyväksytään laajalti.

Fysiikan Nobelisti Rogert Laughlin kuvaa evoluutioteoriaa aatejärjestelmäksi, loogiseksi umpikujaksi ja antiteoriaksi. Näin siksi että evoluutioteoria on vastoin kokeellisen luonnontieteen testattavia havaintoja. Laughlinin mukaan havainnot, joilla on koetettu puolustella evoluutioteoriaa, ovat parhaimmillaankin kyseenalaisia ja pahimmillaan täysin virheellisiä. Monet luulevat, että evoluutioteoria on tieteellinen teoria, joka ohjaa tieteen tekemistä. Sellainen luulo on väärä, sillä kokeellinen luonnontiede ei tarvitse evoluutioteoriaa. Vastaavasti evoluutioteoria ei saa tukea kokeellisesta luonnontieteestä. Nobel-palkittu Robert B. Laughlin todistaa, että tiede ei tarvitse evoluutioteoriaa. Hänen kantansa on sitäkin merkittävämpi, kun fysiikkaa pidetään muiden tieteiden perustana.

Evoluutioteoria on jarruttamassa tieteellistä edistymistä, koska se uskomusjärjestelmänä estää monia tiedemiehiä etenemästä sinne, mihin tieteellinen todistusaineisto loogisesti johtaa. Evoluutioteoria on naturalismin aatejärjestelmä. Naturalismi ei ole neutraali tapa tarkastella maailmaa. Se rajaa todistusaineiston selitykset uskomusten maailmaan. Tästä hyvänä todisteena on Nature-lehdessä ollut kirjoitus:

”Vaikka kaikki näyttö viittaisi älykkääseen suunnittelijaan, sellainen hypoteesi suljetaan tieteen ulkopuolelle, koska se ei ole naturalistinen”. Todd, S.C., A view from Kansas on the Evolution debate, Nature 401(6752):423, 1999.