1.se ei paranna huonoa itsetuntoa
2.Ei tee kenestäkään sankaria
3.Ei ratkaise ongelmia
4.ei tee iloiseksi
Tää on se mitä ajattelen laihduttamisesta..
2.Ei tee kenestäkään sankaria
3.Ei ratkaise ongelmia
4.ei tee iloiseksi
Tää on se mitä ajattelen laihduttamisesta..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen kyllä samaa mieltä muista, mutta kohta 2 on mielestäni joissain tapauksissa totta. On oman elämänsä sankari jos saa painonsa hallittua - tämä tosin pätee molempiin suuntiin eli ei anoreksia ole sankaruutta kuten ei hillitön lihavuuskaan.
..kohta ykkönen pitää jonkun verran paikkaansa. Olen itse hyvin yipainoinen (kymmeniä kiloja ylipainoa) ja kyllä laihtuminen on parantanut itseluottamustani. Kun laihtuminen/laihduttaminen menee sairaalloiseksi, niin silloin itsetunto ei kyllä parane... päinvastoin. Olen itse kärsinyt bulimiasta aikoinaan ja itsetuntoni oli ihan nollassa, jos ei jo miinuksenkin puolella. Onneksi paranin. Symishäiriöt ovat todella pirullisia sairauksia. Voimia kaikille syömishäiriöstä kärsiville!
Että minun itsetuntoni todella paranee kun laihdun.
Tunnen olevani oman elämäni hallitsija, pystyn vaikuttamaan siihen ainoaan asiaan, johon itse kykenen.
Saan voiman tunnetta kevyemmästä olemuksesta, tunteesta, kuin olisin niin kevyt, että kohta lähden leijailemaan.
Vaikka se ei totuus olekaan, ainakaan vielä.
Tunteeni johtuvat ehkä siitä, että huono itsetuntoni tuli kilojen ja muiden ongelmien muodossa.
Pelkään kyllä välillä aiheuttavani itselleni entisiä pahemmat ongelmat, ja putoavani täältä pilven reunalta alemmas kuin milloinkaan ennen.
Mutta elämässä on otettava riskejä.
Laihtuminen ratkaisee osan ongelmista, mutta tuo monia uusia tilalle.
Ja vanha pulma, itsensä näkeminen peilistä lihavana ei muutu miksikään.