Lapuan keskustakin on osa vasemmistopuoluetta

Koska vihreitä ja vasemmistolaisia ei Lapualla ole riittävästi voisi kepu järkätä elokapinoinnin Kauppakadulla. Olisi edes jotakin elämää kadulla ja joku voisi eksyä kauppaankin.

Keskusta on tosiaankin tullut samanlainen kuin vasemmistoliitosta, vihreistä ja demareista. Hävettää.

Perussuomalaisille on tuleva jytky.

Kommunistitkin ovat keskustalaisia parempia. He ovat rehellisesti sitä mieltä mitä ovat. Keskustalaiset teeskentelevät olevansa keskustassa tai oikealla, mutta harjoittavat kommunistien kanssa samaa politiikkaa.

Hoskonen on ainut keskustalainen joka katsoo rehellisesti suoraan silmiin ja sanoo sanottavansa kiertelemättä. Muut tiirailevat häpeillen kengänkärkiään ja outoa viherliturgiaa kuuluu suusta. Uskomaton aivopesty selkärangattomien porukka.

Päivikki Karhula – Uusi Suomi puheenvuoro, 3.10.2021, sensuroitiin 4.10.21:

Koronapassi – tulevaisuusongelma
HE 131/2021 eli lakiesitys koronapassin käyttöönottamiseksi on parhaillaan päättäjien käsiteltävänä. Rajoitukset, joiden purkamiseen koronapassia on tarjottu välineeksi, ovat kuitenkin jo tätä kirjoitettaessa loppuneet lähes koko maassa. Mihin koronapassia enää tarvitaan?

Tässä kirjoituksessa kurkistetaan kolikon toiselle puolelle – miksi koronapassi olisi ongelma. Myös jatkossa.

Miten koronapassi perustellaan?
Talous on koronapassin keskeinen myyntiargumentti. Suomen talous ei kestä, jos pandemiaa vielä hallitaan laajoilla rajoituksilla. Aivan oikein, laajojen rajoituksien pitkäaikainen käyttö on mahdotonta. Miksi kuitenkaan tarvittaisiin koronapassi?

Miksi ulkorajat ja alueelliset rajoitukset ”koronaryppäiden mukaan” eivät toimisi? Tapahtumia ja tilaisuuksia on voitu järjestää ”terveysturvallisilla” rajoilla tähänkin saakka.

Yhteiskunnan avaamista koronapassin ehdolla tarjotaan ratkaisuksi. Suomi ei kuitenkaan ole ollut kiinni monellakaan alueella. Uudenmaan ulkopuolella ja maaseudulla on eletty koko pandemian pitkälti kuin normaalioloissa. Rajoitukset poistuivat tätä kirjoittaessa 1.10.2021 pääosin ilman koronapassiakin. Mihin koronapassia enää tarvitaan?

Ennätysmäiset rokotehaitat
Amerikkalaiset, eurooppalaiset ja suomalaiset rokotehaittarekisterit – VAERS, EMA, FIMEA – todistavat historian korkeimmista rokotehaittaluvuista. Rokotehaittojen määrä ylittää kaikkialla muiden rokotteiden yhteenlasketut haittaluvut vuosien, USA:ssa useiden vuosikymmenien aikajaksoilta.

FDA:n asiantuntijawebinaarissa kuultiin hiljattain useammassa puheenvuorossa epäilys siitä, ovatko rokoteriskit suurempia kuin rokotteiden hyödyt (”publicly claim that the vaccines harm more than save…the fact that we do not have a clinical evidence of it should terrify us all”, Joseph B. Fraiman, 4:18-), sekä suoranaisesti esittäen, että kuolleisuus koronarokotteista on suurempi kuin koronasta (”we kill more people than we save”, Steve Kirsch 4:20-).

Koronarokotteiden hyöty-haitta-suhde on lasten ja nuorten osalta poikkeava. Lapset ja nuoret ovat yleisesti sairastaneet koronan lievemmässä muodossa. He eivät myöskään näytä levitä koronaa. Nämä käyvät esille myös hallituksen esityksestä koronapassista.

Lapsille koronarokote voi tuottaa enemmän riskejä kuin koronan sairastaminen. Suomessa yksikään alle 19-vuotias ei ole kuollut koronaan koko pandemian aikana. Sen sijaan koronarokoteohjelman käynnistymisen jälkeen myös lasten ja nuorten osalta on ilmoitettu useita kymmeniä vakavia rokotehaittatapauksia FIMEAn rekisteriin (42 vakavaa rokotehaittaa 23.9.2021 mennessä).

Kuinka monta kuollutta ja vakavasti rokotteista vammautunutta lasta ja nuorta tarvitaan ennen kuin rokoteohjelmien järkevyyttä uudelleenarvioidaan?

Rokote ei takaa turvallisuutta
Hallituksen esityksessä koronapassista vedotaan toistuvasti terveysturvallisuuteen, jota pyritään takaamaan käytännössä rokotekattavuuden nostamisella. Maailmalta tulee toistuvasti todistusaineistoa siitä, että koronarokotteet eivät toimi takeena ”terveysturvallisuuteen”. Tutkimustieto tukee käsitystä siitä, että myös rokotetut levittävät virusta.

Tästä on todisteita myös tapahtumista. Britanniassa järjestetyssä konsertissa, jossa pääsyn ehtona oli koronapassi, korona levisi 5 000 henkilöön. Mihin rajaaminen tiloihin ja palveluihin pääsy vain rokotetuille vaikuttaa?

Rokotetut sairastuvat. Rokotetut joutuvat sairaalahoitoon. Rokotetut joutuvat tehohoitoon. Rokotetut myös kuolevat. Britannian viimeaikaisesta koronadatasta esimerkiksi selviää, että rokotetut ja kahdesti rokotetutkin olivat sairaalahoitoon ja kuolleiden joukossa. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä kahdesti rokotettujen kuolleisuus koronaan oli huomattavasti suurempi kuin rokottamattomien.

Israelin ja Britannian koronatilastoista selviää, että rokottamattomat eivät ole se ryhmä, joka täyttää sairaaloita, kuten Suomessa annetaan ymmärtää. Singaporessa noin puolet sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevista on rokotettuja.

Joissakin maissa korona on lähtenyt leviämään rokotusten myötä – miten tämä on selitettävissä? Esimerkkeinä Seychelles ja Gibraltar.

Onko rokotekattavuudella merkitystä?
Rokotekattavuuteen vetoaminen on keskeinen perustelu. Saadaanko pandemiaa hallintaan rokottamalla koko väestöä? Tämä on edelleen epäselvää. WHO:n Euroopan johtaja esitti hiljattain epäilyksiä siitä, saadaanko rokotteella pandemian leviämistä haltuun. Rokotusohjelmien lopputulokset eivät ole näyttänee
https://mvlehti.net/2021/10/05/lue-usn-sensuroima-blogi-koronapassi-tulevaisuusongelma/

Keskustalta puuttuu johto. Keskustan puheenjohtajat ja muut kärkivaikuttajat ovat syyllisiä puolueen nykyiseen alennustilaan.