Euroopan unioni on monille ennen kaikkea arvoyhteisö, joka edistää rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Näistä asioista EU:lle myönnettiin myös Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2012.
Onko arvoyhteisö kuitenkaan uskottava? Voiko unioniin kuulua jäsenmaita, jotka eivät piittaa EU:n yhteisistä arvoista?
– Se on tällainen kumpi-kampi-juttu, vastaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) Ylen meppisarjan haastattelussa.
– Sitähän tässä yritetään, että nämä maat korjaisivat reittiään.
Lähiviikkojen aikana selviää, kuinka tosissaan EU aikoo pitää kiinni yhteisistä arvoistaan.
Ongelmia on etenkin Unkarissa ja Puolassa, jotka ovat luisuneet kohti autoritarismia. Unkarin valtapuolue Fidesz on järjestelmällisesti heikentänyt esimerkiksi oikeuslaitoksen, median, vähemmistöjen ja opposition asemaa. Vastaavanlainen kehitys on meneillään Puolassa.
EU on kipuillut Unkarin ja Puolan liikkeiden kanssa jo vuosia. Tammikuussa tuli voimaan asetus, jonka aikaansaamisessa Sarvamaalla oli merkittävä rooli parlamentin pääneuvottelijana.
EU-tukia on median tekemien selvitysten mukaan valunut suoraan
Asetuksen perusteella EU voi jäädyttää tukien maksamisen maihin, jotka rikkovat unionin perussopimuksen mukaista oikeusvaltioperiaatetta. Tiivistettynä periaatteessa on kyse siitä, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin. Jäsenmaiden hallitukset eivät siis saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja kansalaisten pitää pystyä haastamaan päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.
Suomenkin ajama asetus on voimassa, mutta sitä ei olla vielä käytetty. Toimeenpano on komission vastuulla ja työ yhä kesken. Tämä on turhauttanut parlamenttia ja monia asiantuntijoita.
Onko arvoyhteisö kuitenkaan uskottava? Voiko unioniin kuulua jäsenmaita, jotka eivät piittaa EU:n yhteisistä arvoista?
– Se on tällainen kumpi-kampi-juttu, vastaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) Ylen meppisarjan haastattelussa.
– Sitähän tässä yritetään, että nämä maat korjaisivat reittiään.
Lähiviikkojen aikana selviää, kuinka tosissaan EU aikoo pitää kiinni yhteisistä arvoistaan.
Ongelmia on etenkin Unkarissa ja Puolassa, jotka ovat luisuneet kohti autoritarismia. Unkarin valtapuolue Fidesz on järjestelmällisesti heikentänyt esimerkiksi oikeuslaitoksen, median, vähemmistöjen ja opposition asemaa. Vastaavanlainen kehitys on meneillään Puolassa.
EU on kipuillut Unkarin ja Puolan liikkeiden kanssa jo vuosia. Tammikuussa tuli voimaan asetus, jonka aikaansaamisessa Sarvamaalla oli merkittävä rooli parlamentin pääneuvottelijana.
EU-tukia on median tekemien selvitysten mukaan valunut suoraan
Asetuksen perusteella EU voi jäädyttää tukien maksamisen maihin, jotka rikkovat unionin perussopimuksen mukaista oikeusvaltioperiaatetta. Tiivistettynä periaatteessa on kyse siitä, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin. Jäsenmaiden hallitukset eivät siis saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja kansalaisten pitää pystyä haastamaan päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.
Suomenkin ajama asetus on voimassa, mutta sitä ei olla vielä käytetty. Toimeenpano on komission vastuulla ja työ yhä kesken. Tämä on turhauttanut parlamenttia ja monia asiantuntijoita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kumpi lähtee/lentää ensin?
EU ei ole ollut uskottava missään.
EU:iin uskoo 27 demokraattista jäsenmaata.
Parilla kyllä on uskottavuusongelma. Niitä kiinnostaa lähinnä
budjettituki,jolla sitten pönkitetään hallitsevan puolueen valtaa.
Ihmettää tämä suomalaisten eu suosio vaikka nähty kuinka täysin vietävissä ollaan , täysin ilman sananvaltaa käytännössä , sitä tehdään mitä isommat sanovat , aina löytyy päättäjiltä selityksiä vaikka kuinka epäedullisia päätöksiä suomelle tulee solkenaan vaan aina puheilla käännetään faktat päälaelleen.
Suomella on sama sananvalta kuin kaikilla muillakin jäsenmailla.
Asiat sovitaan yhdessä ja yleensä yksimielisyyteen pyrkien.
Päätökset ovat samat kaikille,ei Suomelle erikseen.
Energia ja ruokapula ovat seuraava koetinkivi EU:lle. Siinä punnitaan
myös yksimielisyys.
Ku Korona puhkesi niin Saksa esti kaiken sairaudenhoito laitteiden
viennin ulkomaille, periaatteella Germaani ensin.