Tällä palstalla yritetään kaupata uusiutuvia energialähteitä ydinvoiman korvaajaksi Suomessa. Otetaanpa hiukan kertaluokkia esille (vuosi 2003, http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/5fdfd459cb2eedf9b18e757083143d33/Motiva-uus_osa1a.pdf*), vaatii kärsivällisyyttä lukea:
Uusiutuvat olivat 32.3 % Suomen sähköntuotannon energialähteistä. Uusiutuvat olivat 22,4 % kokonaisenergian kulutuksesta (92,6 TWh). Uusiutuvat jakaantuvat keskenään taas vastaavasti seuraavasti:
puu 86,7 %
vesi 10,2 %
lämpöpumput 1,4 %
kierrätyspolttoaineet 1,1 %
biokaasu 0,3 %
muu bioenergia 0,2 %
tuuli, aurinko ja liikenteen biopolttonesteet 0,1 %.
Puu jakaantuu taas seuraavasti:
mustalipeä 50,8 %
teollisuuden puutähteet 32,8 %
pienkäyttö 16,9 %.
Mitä näistä luvuista voimme päätellä? Ainakin sen, että tällä keskustelupalstalla meuhkataan liikaa (tai vastaaja meuhkaa) täysin marginaalisilla kysymyksillä liittyen tuulivoiman käyttöön.
Vesivoimaa ei voi juurikaan lisätä. Vuotos olisi vielä jäljellä, mutta poliittista päätöstä siitä ei synny.
Puuhun varmaan kannattaa hetkisen keskittyä. Mikäli metsäklusteri ei investoi lisää, niin teollisuuden tuottama sähköenergia ei juuri lisäänny. Mitkä ovat risunpolton tai biopolttoaineiden mahdollisuudet? Vaikka se kaksinkertaistuisi, sillä ei vielä ratkaista syntyvää sähköpulaa vuoden 2012 jälkeen. Vain osa siitä saadaan sähköksi. Tavoite on nostaa vuoteen 2010 mennessä 114 TWh:iin. Tavoite on aika hyvin harkittu eri asiantuntijaryhmien toimesta. se on varsin vaatimaton määrä.
Ja kuten Pekkarinen totesi, ilman tukia puunpoltto ei lisäänny, ei edes nämä suunnitellut. Valitettavasti. Lisäksi on muitakin ongelmia kuin kannattavuus. Tehokkaaseen korjuuseen liittyy myös ongelmia. Metsän uudistuminen on hidasta. Voi kestää jopa 25 vuotta, ennen kuin metsän kasvussa päästään siihen vaiheeseen, että sen kasvukyky korvaa sen käytön polttopuiksi. Se tietää myös sitä, että istutuksilla ei kyetä tyydyttämään tulevaa puunkysyntää. (http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm). Puun kerääminen taas aiheuttaa päästöjä korjuu ketjussa. Eli kuljetusetäisyyksillä on taloudelliset ja ympäristön vaikutuksista lähtevät rajansa. Niukkaravinteisiin metsiin tulee lisätä lannoitusta, jos hakkuu jäte korjataan kaikki pois. Olemassa oleviin laitoksiin ei välttämättä myöskään ole kannattavaa sotkea puuta sekaan. Se on tutkittu oheisessa tutkimuksessa: Puun poltto nostaa polton kustannuksia, jos puuta sekoitetaan yli 10 % turvelaitoksessa. Eli turpeen polton kannattavuus heikkenee. Tutkimus VTT/ A. Suomalainen/2001.
http://websrv1.tekes.fi:8080/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Paattyneet/Puuenergia/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/JORY-raportit/PUUJ05.pdf
Muut uusiutuvat ovat marginaalisia sähkön tuotannon näkökulmasta. Myöskään niillä ei tuoteta samassa suhteessa sähköä kuin ne on tässä primäärienergiana esitetty. Esimerkiksi lämpöpumput tarvitsevat sähköä. Eli korvattaessa öljylämmitteisiä taloja lämpöpumpuilla, kasvaa samalla sähkön kulutus.
Edelleenkin vahvasti sitä mieltä, että säästetään metsiä tulevaisuuteen ja arvokkaampaan käyttöön ja lisätään ydinvoimaa.
Uusiutuvat olivat 32.3 % Suomen sähköntuotannon energialähteistä. Uusiutuvat olivat 22,4 % kokonaisenergian kulutuksesta (92,6 TWh). Uusiutuvat jakaantuvat keskenään taas vastaavasti seuraavasti:
puu 86,7 %
vesi 10,2 %
lämpöpumput 1,4 %
kierrätyspolttoaineet 1,1 %
biokaasu 0,3 %
muu bioenergia 0,2 %
tuuli, aurinko ja liikenteen biopolttonesteet 0,1 %.
Puu jakaantuu taas seuraavasti:
mustalipeä 50,8 %
teollisuuden puutähteet 32,8 %
pienkäyttö 16,9 %.
Mitä näistä luvuista voimme päätellä? Ainakin sen, että tällä keskustelupalstalla meuhkataan liikaa (tai vastaaja meuhkaa) täysin marginaalisilla kysymyksillä liittyen tuulivoiman käyttöön.
Vesivoimaa ei voi juurikaan lisätä. Vuotos olisi vielä jäljellä, mutta poliittista päätöstä siitä ei synny.
Puuhun varmaan kannattaa hetkisen keskittyä. Mikäli metsäklusteri ei investoi lisää, niin teollisuuden tuottama sähköenergia ei juuri lisäänny. Mitkä ovat risunpolton tai biopolttoaineiden mahdollisuudet? Vaikka se kaksinkertaistuisi, sillä ei vielä ratkaista syntyvää sähköpulaa vuoden 2012 jälkeen. Vain osa siitä saadaan sähköksi. Tavoite on nostaa vuoteen 2010 mennessä 114 TWh:iin. Tavoite on aika hyvin harkittu eri asiantuntijaryhmien toimesta. se on varsin vaatimaton määrä.
Ja kuten Pekkarinen totesi, ilman tukia puunpoltto ei lisäänny, ei edes nämä suunnitellut. Valitettavasti. Lisäksi on muitakin ongelmia kuin kannattavuus. Tehokkaaseen korjuuseen liittyy myös ongelmia. Metsän uudistuminen on hidasta. Voi kestää jopa 25 vuotta, ennen kuin metsän kasvussa päästään siihen vaiheeseen, että sen kasvukyky korvaa sen käytön polttopuiksi. Se tietää myös sitä, että istutuksilla ei kyetä tyydyttämään tulevaa puunkysyntää. (http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm). Puun kerääminen taas aiheuttaa päästöjä korjuu ketjussa. Eli kuljetusetäisyyksillä on taloudelliset ja ympäristön vaikutuksista lähtevät rajansa. Niukkaravinteisiin metsiin tulee lisätä lannoitusta, jos hakkuu jäte korjataan kaikki pois. Olemassa oleviin laitoksiin ei välttämättä myöskään ole kannattavaa sotkea puuta sekaan. Se on tutkittu oheisessa tutkimuksessa: Puun poltto nostaa polton kustannuksia, jos puuta sekoitetaan yli 10 % turvelaitoksessa. Eli turpeen polton kannattavuus heikkenee. Tutkimus VTT/ A. Suomalainen/2001.
http://websrv1.tekes.fi:8080/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Paattyneet/Puuenergia/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/JORY-raportit/PUUJ05.pdf
Muut uusiutuvat ovat marginaalisia sähkön tuotannon näkökulmasta. Myöskään niillä ei tuoteta samassa suhteessa sähköä kuin ne on tässä primäärienergiana esitetty. Esimerkiksi lämpöpumput tarvitsevat sähköä. Eli korvattaessa öljylämmitteisiä taloja lämpöpumpuilla, kasvaa samalla sähkön kulutus.
Edelleenkin vahvasti sitä mieltä, että säästetään metsiä tulevaisuuteen ja arvokkaampaan käyttöön ja lisätään ydinvoimaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vähättelet uusiutuvilla tuotettua sähköä. Haluttaessa voitaisiin biokaasulla tuottaa kannattavasti yhden ydinvoimalayksikön verran sähköä.
Tämä on fakta.
Eipä taida oikein halut tässä asiassa auttaa. Tai sitten haluajia täytyy olla aika paljon. Voisit perustaa yhtiön Biokaasun Haluajat Oy ja viedä sen vaikkapa pörssiin ja esittää sitä kuudennen ydinvoimareaktorin sijasta TVO:lle ja muulle teollisuudelle....
Ennen kuin yritystä perustat, voisit esitellä faktojasi täällä palstalla vaikkapa Vastaajan arvioitavaksi, se olisi aika tukeva paperi, kun menet pankin johtajan puheille yrityslainaa hakemaan…
Suomen merkittävin biopolttoaine on puu. Biopolttoaineiden puolestapuhujat antavat ymmärtää puun riittävän miltei rajattomasti. Tämä on harha.
Suomen puusto kasvaa vuosittain noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuotuisesta kasvusta kerätään talteen noin 55 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kun muutama vuosi sitten laadittiin Suomen energiaohjelmaa, arvioitiin puun käytön kasvattamista energiantuotantoon pystyttävän lisäävän noin 5 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Nyt näyttää senkin olevan hiukan ylioptimistista. Ministeri Pekkarinenhan vaati lisää tukia risunpolttolaitoksilla pari viikkoa sitten.
Miksi ei voida korjata enemmän:
- Natura- ja luonnonsuojelualueilla ei saa korjata puustoa normaalilla tehokkuudella.
- Muut puistot (kunnat ja kaupungit) ja piha-alueet eivät salli korjaamista.
- Ympäristöjärjestöt haluavat lisätä entisestään suojelualueita. Myös asenteet metsien käytön rajoittamiseen ovat kasvussa.
- Laki rantojen suojelusta poisti runsaasti keruualueita. Suomi on tuhansien järvien maa.
- Taloudellinen keruu säde on noin 100 kilometriä ja asutuskeskuksia tällä laskennalla ei ole määräämättömästi. (Tarvitaan lämmön kuluttaja, jotta laitos kannattaa tehdä)
- Metsien omistus on Suomessa jakaantunut hyvin pieniin yksiköihin ja omistajat suurelta osin kaupunkilaisia. Heillä ei ole kiinnostusta, ammattitaitoa ja taloudellisia edellytyksiä käydä hakkaamassa risuja polttoa varten.
- Metsäpinta-ala ei kasva. Peltoja on raivattu viime vuosina runsaasti. Väkiluvun kasvu ja väestön vaatimat alueet vähentävät metsäpinta-alaa.
- Maatalouden harjoittajat ovat merkittävä risujen kerääjäryhmä. Maatalouden harjoittajat vähenevät nyt ja tulevaisuudessa. Edullinen keruuresurssi on merkittävästi vähenemässä.
- Metsäklusteri ei juuri pysty lisäämään hakkuumääriä Suomessa. Metsäklusterin yhteydessä tulee käyttöön merkittävin osuus puun primäärienergiaa lämpöä ja myös sähköä varten.
- Kuljetuskustannukset kasvavat fossiilisten polttoaineiden hintojen noustessa ja risunpolton kannattavuus heikkenee näiltä osin.
- Puuraaka-aineesta kilpailee tulevaisuudessa myös muut kohteet kuin poltto.
- Suomen metsänkäytön hyötysuhde on jo erittäin tehokasta (kiitos laadukkaan Metsänhoitoyhdistys toiminnan) ja hyötysuhteen kasvattaminen ei ole helppoa, ainakaan taloudellisesti järkevällä tavalla.
Ydinvoimalat tuottavat SÄHKÖÄ. Sähköstä syntyy Suomessa pulaa vuoden 2015 tietämillä. Tehostamalla puun käyttöä (arviolta voitaisiin miltei kaksinkertaistaa tuotettu energiamäärä) tuodaan lisää primäärienergiaa. Tästä primäärienergiasta merkittävä osa synnyttää lämpöä, EI SÄHKÖÄ. Nykyiset pienet ja keskisuuret risunpolttolaitokset tuottavat pääsääntöisesti lämpöä. Lisäksi ne tarvitsevat runsaasti varapolttoainetta, joka on usein öljy. Sähköä tarvitaan myös kesällä. Lämmön tarve yhdyskunnissa on vähäisempää kesäisin. Kasvihuoneilmiön on väitetty kiihdyttävän puuston kasvua. Tämä vaikutus ei kuitenkaan ehdi syntyvää sähköpulaa pelastamaan.
Puun käytön kaksinkertaistaminen lisää primäärienergiaa. Sillä korvataan tulevaisuudessa fossiilisia polttoaineita ja edes autetaan Kioton sopimuksen tavoitteisiin pääsemistä. Puupolttoaineilla ei tuoteta ratkaisevia määriä SÄHKÖÄ tulevaisuudessa. Myös puun keruumäärät ovat rajalliset.
Fuusio voima on perseestä. 0% sähkön tuotannosta! Mitä sellasta paskaa fuusiovoimaakaan kehitellään kun siitä ei energiaa saada?
Hienoa provosointia oikein voimasanoilla.
Oletko kuullut, että isoa kalaa kannattaa pyydystää, vaikkei saisikaan. Fuusio on todella ISO kala. Viittaat esille ottamaani tuuli- ja aurinkovoiman prosenttiin (0.1 %). Tuulivoima ei ole iso kala. Se ei ole perusvoimaa, kun ei tuule, se loppuu.
En vastusta kummankaan käyttöönottoa. Ainoa, mitä ihmettelen, on valtavat tuet. Tuulivoiman luulisi olevan jo niin pitkälle kehitetty, ettei se kehittämistukia tarvitsisi. Mitä tulee investointi tukiin, niin niitähän ruikutetaan varmasti jatkossakin, työkaluna luonnonsuojelu. Niin kauan kun tuulivoimaa tuetaan näin voimakkaasti, ei sen hinta halpene ja muutamat tekijät haalivat katteita. Epäterveet tuet vääristävät kilpailua.
Mitä on tapahtunut? Suomeenkin on perutettu tuulivoimapuistoja. Ketkä? Valmistaneet niitä ovat esimerkiksi pääomayhtiöt. Kuka maksaa ja kuka saa rahat? Pohdipa sitä. Tuulimyllykauppoja tuetaan veronmaksajien maksamilla investointituilla ja kehitystuilla. Lisäksi kalliista sähköstä maksetaan monen kuluttajaraukan toimesta, jolla rahoitetaan tuulimyllyinvestointia. Pääomayhtiöt ovat aina hallinneet bisneksen teon, kaikki kunnia siitä niille. En syytä ko. yrityksiä, kannatan yritteliästä liiketoimintaa. Muista myös, että monikansallisen ABB:n kautta virtaa veronmaksajien rahaa kansainvälisille omistajille.
Minä vaan en viitsisi syöttää monesta eri tuutista rahaa tähän pohjattomaan kaivoon. Jos joku eliittiryhmään kuuluva haluaa maksaa kalliista sähköstä, maksakoon. Veronmaksajien tukia ei tarvitse lisätä enää yhtään. Myöskään tuulimyllyjen valmistus ei tarvitse tukea. Vienti vetää, jos tuote on kunnossa. Luulisi jo olevan reippaan kymmenen vuoden harjoittelun jälkeen! Eli työllistämisargumentti alkaa olla jo loppuun kulunut tässä yhteydessä. Varmistetaan, että energiaintensiiviselle tuulivoimalaitos -toimialalla on kilpailukykyistä sähköä käytettävissä. Tehdään sitä ydinvoimalla.
Aurinkoenergiasta saa saman tarinan. Neste, Naps jne.
Toivottavasti risunpoltosta ei jouduta maksamaan yhtä paljon veronmaksajien tukiaisia, joita ohjautuu ulos kotimaasta kansainvälisten yritysten kautta.
lämpöpumput 1,4 %
Käytät ilman, veden tai maan sisältämää energiaa. Jotta saisit sen sisälle tarvitset lisäksi sähköä.
Puuttumatta filosofiseen pohdiskeluusi, jos kysymyksessä on fossiilisen polttoaineen korvaaminen, onnistut siinä osittain. Tarvitset kuitenkin sähköä. Eli sähkön kulutus kasvaa tässä tapauksessa, jos halutaan korvata fossiilisia polttoaineita ko. menetelmillä.
Luonnollisesti sähkölämmitteisessä talossa vähennät sähkön kulutusta. Jos lämmityksessä on käytössä suorasähkö, esimerkiksi maalämpöpumpun käyttöönotto edellyttää melkoisia lisäinvestointeja, pelkkä pumppu ja porakaivo ei riitä. Tarvitset vesikiertojärjestelmän ja uuden varaajan.