Liputuspäivä katsoin kalenterista kenen
no Aleksis Kiven.Muistelin että mummon
kirjahyllyssä on kyseinen eeppos.
No olihan se kun oikeen etsi vanhempien kodista
tuotu kun kuolinpesän tavaroita pois kannettiin
Paksuja paperisivuja ja rösönen reuna
Vanhoilla hienoilla kirjaimilla kirjoitettu ettei siitä
oikeen luettua saa ainakaan tällä näöllä
Seitsemän veljestä tehnyt liputus päivänsankari
somistanut Gallen Gallela ja kustantanut
oskeyhtiö Kirja Helsinki 1931
hitsi vähäks mummo yllätty pitää tästälähtien
pyykiä pölyt varovasti.
Katsokaahan teidänkin hyllyjä yllätyksiä voi löytyä
no Aleksis Kiven.Muistelin että mummon
kirjahyllyssä on kyseinen eeppos.
No olihan se kun oikeen etsi vanhempien kodista
tuotu kun kuolinpesän tavaroita pois kannettiin
Paksuja paperisivuja ja rösönen reuna
Vanhoilla hienoilla kirjaimilla kirjoitettu ettei siitä
oikeen luettua saa ainakaan tällä näöllä
Seitsemän veljestä tehnyt liputus päivänsankari
somistanut Gallen Gallela ja kustantanut
oskeyhtiö Kirja Helsinki 1931
hitsi vähäks mummo yllätty pitää tästälähtien
pyykiä pölyt varovasti.
Katsokaahan teidänkin hyllyjä yllätyksiä voi löytyä
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mukavaa kun joku muistaa tämän Suomen kansalliskirjailijan päivän.
Lippu liehuu sen kunniaksi. 🇫🇮
Suomalainen kirjallisuus on arvostettua ja nyt suorastaan trendikästä.
En kilpaile aarteesi kanssa, joka on tosi hieno ja erikoisen ajankohtainen tänään.
Minulla on vain yksi kirja perintönä, jota pidän arvokkaana sisällöltään.
Se on historioitsija Bernh. Estlanderin kirja "Eugen Schauman, eräs henkilökuva Suomen taistelusta Venäjään vastaan".
Kirja on Otavan kustantama vuodelta 1924. Niin vanhaksi kirjaksi on yllättävää,
että siinä on 31 valokuvaakin.
Tarkempaa aikalaisen kuvausta noista ajoista en ole löytänyt.
Soisi useampien tietävän minkälaisia olivat Bobrikoffin toimet Suomen venäläistyttämiseksi. Kirja on vavahduttava.
Myös Aleksis Kiven tarina on merkillinen eikä hänestä ole kovin paljon varmaa tietoakaan ja vain yksi piirretty kasvokuva, jonka oletettiin olevan hänestä.
Se on se yksi ja sama kuva, joka on aina hänestä kertovan artikkelin yhteydessä
ja jonka mukaan Helsingin rautatientorin patsaan pää/kasvot on mukaeltu.
M
Minullakin on vanha Maailman Kartasto -maapallo ja tähtitaivas
kartoin, sanoin ja kuvin 1935.Se on synnyinkodistani myös ja on iso
ja painaa kuin synti.
Kartat on painettu Tukholmassa Bengtsonin litografisessa laitoksessa
Textit Werner Söderström kirjapainossa Porvoossa ja F.Tilgmann oy
kirjapainossa Helsingissä
Siinä on sekä Suomen että muidenkin maiden rajat vähän eri mallilla
kuin nykyään uskokaa pojat on mielenkiintoista katseltavaa vaikka
meikäläinen jo suurennuslasin tarviikin.
Aleksis Kiven päivänä tulee aina nummisuutarit ja 7 veljestä mieleen
oli köyhä ja kova elämä ja muistaakseni kuoli alle 40 ppisenä mutta
kyllä todella ansaitsee liputuspäivän
Minulla on tallella vanha koulun historian kartasto. Sillä ei ole kuin tietoarvo.
Tarkistan siitä joskus noita samoja mielenkiintoisia asioita. Sitä on mukavampi tutkia kuin nettiä.
Usein kyllä tulee mieleen tämä teos Aleksis-veljen 7 kiveksestä!
T. Lyyli Parkanosta.
Teemu Keskisarja on kirjoittanut Aleksis Kivestä pienen opuksen:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/saapasnahka-torni-aleksis-kiven-elamankertomus/
Aika moni on kirjoittanut, tuo on uusimmasta päästä.
Voisitko yst. luetella, mitkä ovat ne muut Aleksis Kivestä kirjoitetut kirjat. Kiitos.
Olen huono googlaamaan.
(En kysy Aleksis Kiven itsensä kirjoittamia kirjoja)
Voisi olla mahdollisesti niitä velkojien tilikirjoja??
Veijo Meren kirjoittama "Aleksis Stenvallin elämä" (1979) muistuu mieleen. Sitä näyttää olevan saatavilla useissa divareissa ja kierrätyskeskuksissa. Postittavat kyllä ja hinta ei ole kummoinen.
Aleksei Kamen'
Alex Stone
Alexis Stenvall .-
Joka suomettui :(
Työväenluokkaiset ovat materialisteja ja rahanperään, siis kulutuksen. Rahaa niillä ei ole pääoma-mielessä. Mielessä on kulutus ja kulttuurille annetaan pätkät
Ylempi luokka omistaa ja saa rahaa tarpeeksi, sitä ei tarvitse murehtia. Siksi voi satsata kulttuuriin.
Saatatte olla oikeassa, Anot 17.50 ja 17.58. Kultuuri - mitä siihen siten sisällytetäänkin - on perinteisesti nähty sen "paremman väen" harrastuksena ja katsottu, että vain heillä on varaa siihen.
Vähän olisin kuitenkin eri mieltä. On paljon mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria köyhänäkin. Meillä on ilmainen kirjastolaitos, telkkari taitaa olla jokaisessa taloudessa, pienituloisten (alle 14000/v), ei tarvitse edes maksaa Yle-veroa.
Monet meistä ovat joidenkin eläkeläis- tai potilasjärjestojen jäseniä. Niiden kautta on tarjolla monenlaisia kulttuuririentoja, edullisesti, eikä museokorttikaan kovin kallis ole. Jos halukkuutta ja kekseliäistyyttä riittää, voi mielestäni harrastaa kulttuuria niin paljon kuin sielu sietää, jopa maaseudulla, missä tarjonta on tietysti vähäisempää, mutta musiikki, kuvataide ja teatteri elävät mielestäni hyvin sielläkin.
Ei sovi myöskään unohtaa meidän käsityöperinnettä. Sen taitajia on täälläkin. Itse olisin mielelläni elvyttämässä jonkinlaista tarinankerrontaperinnettä - tai millä nimellä sitä kutsutaankin - suullista tai kirjallista. Ainakin kirjallisen perinteen osalta sukututkijat ja elämäkertakirjoittajat tekevät arvokasta työtä.
Niin, että ehkä ei kannattaisi viljellä rikas/köyhä- vastakkainasettelua tässäkään. Voi muistaa vaikka Erno Paasilinnan aforismin (joka tietysti kokonaisuudessaan sisälsi sarkasmia):
"Köyhäkin voi elää rikasta elämää....""
demeter1
Meillä on myös kuuluisa keramiikkataiteilija täällä palstalla! Et kai tahallasi unohtanut?
Ai, ai, Ano 13.40..)) Ei vanha jaksa muistaa kaikkea ohjeistusta mitä on saanut. Tasapuolinen pitäisi olla ! Niinhän, mutta kyllä: ne työt mitä tänne on tuotu ovat mielestäni olleet hyviä, persoonallisia ja miniatyyrihahmoista pidin erityisesti.
Nimenomaan persoonallisia, tekijänsä näkösiä🤣🤣🤣
Korona kuritti pitämällä kulttuurinnälässä. Monen museokortti sai kuivua hyllyllä, mutta onneksi nyt taas sen avulla saa valtavasti edullisia elämyksiä, varsinkin jos asuu seudulla, missä museoita on lähellä tai voi edes hiukan matkustaa kotiseutuaan kauemmaksi. Suomen maaseutukin on täynnään hienoja kulttuurikohteita, kuvataiteiden esittelyn lisäksi maakuntien ruokakulttuuri on kohottanut profiiliaan. Kesäisissä musiikkijuhlissa ja kesäteattereissa löytyy jokaiselle jotain ympäri Suomea. Vanhojen kivikirkkojen kesäiset urkukonserit ovat hieno kesäperinne. Kotimaan matkailu elpyi elähdyttäen kulttuurin kulutusta, mutta valitettavasti hintaa kertyy kulttuurillekin polttoaineiden hurjien hinnannousujen myötä.
Eläkeläisliput ja sarjaliput tulevat edullisemmiksi, itse aikoinaan kävin paljonkin konserttien ja teatteriesitysten halvemmissa kenraaliharjoituksissa. Telkkari tarjoaa paljon ja monipuolista kulttuuria, esimerkiksi seuraan usein RSO:n konsertteja.
3D näköismalli Aleksis Kiven muistomerkistä Helsingissä: https://skfb.ly/pCNGq