Tuo oli kyllä röyhkeästi sanottu miehestä joka sanoo uskovansa Jeesuksen sovitukseen, on valaistunut ja muutenkin perin viisas yksilö, mutta en voi muutakaan.
Olen huolissani siitä, että hän ( ja muutkin ) vievät ihmisiä harhaan. Kauemmas Jeesuksesta.
Aion nyt esittää kristinuskon ydin asiat lyhyesti. Asioita, joita EI VOI poistaa kristinuskosta..
Jumala loi maailman hyväksi ja antoi ihmiselle mahdollisuuden valita myös ero Jumalasta ( 1 Moos 2:17 )
Ihminen lankesi syntiin, jolloin yhteys Jumalaan särkyi ( 1 Moos 3:6 )
Pahuus tuli maailmaan. Tämän päivän pahuus ei ole Jumalan syy vaan meidän ihmisten. Myös Jeesus todistaa tästä sanoessaan, että rakastamme enemmän pimeyttä kuin valoa ( Joh 3:19 ) Syntiinlankeemus ei ole myytti sillä paha kuvataan osana historiaa ( esim. Luuk 3:38 )
Herää kysymys MIKSI? Miksi Jumala, joka näkee kaiken ennalta, antoi ja antaa kaiken pahan tapahtua? Miksi kaikki kärsimys? Tähän kysymykseen ei kukaan – ei edes Mörri – osaa vastata. Teodigea ei kuitenkaan kaada kristinuskoa. Jumala nimittäin ei hyväksy pahaa.. lopullisesti. Tilinteon päivä tulee aikanaan.
Jumala ei hylkää ihmistä vaan antaa lupauksen Eevalle ( 1 Moos 3:15 ) Tämä lupaus täyttyi Jeesuksessa. Sama lupaus annettiin myös Aabrahamille ( Gal 3:16 )
Jumala käynnisti historiassa pelastussuunnitelmansa. Myöhemmin Jumalan kansa sai lain Siinailla. ( Gal 3:19- 4:7 )
Jeesus vahvisti tämän lain vuorisaarnassaan ( Matt 5: 18 ) Samalla hän osoittaa, että lakia on mahdotonta noudattaa ( Matt 5: 22 ) Se vaatii virheettömyyttä, johon yksikään ihminen ei pysty. ( Luuk 18: 25-27 ) Jumalan laki siis vaatii. Jos väitämme, ettei mitään Jumalan vihaa ole, teemme Jeesuksesta valehtelijan ja teemme samalla lain turhaksi. Laki toimii meille peilinä, josta näemme oman pahuutemme ( Room 7:7- ) Jos väitämme, ettemme olekaan pahoja, syntisiä, teemme Jeesuksesta ja Jumalasta valehtelijan ( 1 Joh 1: 9-10 )
Jumala tunsi ihmisten surkeuden. Siksi hän antoi oman Poikansa Jeesuksen kuolla kaikkien ihmisten syntien puolesta. Lain mukaan tämä tuomio olisi kuulunut meille, mutta evankeliumin mukaan Jeesus tuli sijaiskärsijäksemme. Juuri tästä Jesaja profetoi ( Jes. 52: 13 – 53: 12 )
Tämä on kristinuskon ydin. Se EI OLE rakkauden kaksoiskäsky, sillä rakkauden kaksoiskäsky on LAKIA. Ristillä Jumala hylkäsi poikansa, emmekä voi koskaan ymmärtää kuinka suurta rakkautta sellainen viha on. Juuri tästä hetkestä profetoi Sakarja ( Sak 3: 9 )
Jeesus opetti, että me saamme pelastuksen lahjaksi, jos uskomme häneen. ( esim. Luuk 23: 41-43 ) Tämä pätee universaalisti. Se, että uskomme, ei ole oma tekomme vaan Jumalan ( Joh 6: 44)
Mitään tekoja ei tarvita. Kuitenkin laki on edelleen voimassa ja laki vaatii tekoja. Kun usko syntyy, se tapahtuu hengessä, eikä sitä voi järjellä huomata. Teot taas ovat lihassa ja ne näkyvät tässä maailmassa. Teoissa usko siis konkretisoituu. Mutta koska teot ovat lihassa, niillä ei ole mitään pelastusvoimaa. Tämän takia Paavalikin uskalsi kirjoittaa ( 1 Kor. 6:12 )
Lopulta jokainen meistä tuomitaan tekojemme mukaan ( 1 Kor 5:10, Matt. 25: 31-46 ) Mutta miksi tekojen eikä uskon? Siksi, että niille, jotka ovat turvanneet Jeesukseen, luetaan hänen tekonsa. Muut tuomitaan lain mukaan, eikä sitä kautta voi kukaan pelastua. Uskon tähden Jumala lukee meidät vanhurskaiksi ( 1 Moos 15:6 ) Tämä ei tarkoita, että olisimme synnittömiä ( Room 7:14:21 ) vanhurskas ei tarkoita synnitöntä, vaan Jumalalle kelvollista.
Jeesuksen sovituskuolema pelastaa meidät ikuiselta kadotukselta ( Dan 12:2, Matt. 25:46 ) Se EI PELASTA meitä lukuisista jälleensyntymistä, tai väliaikaisesta kadotuksesta. Jos alamme opettaa, ettei kadotusta ole, tai että se kestää vain tietyn ajan, tai että voimme itse pelastua, teemme Jeesuksesta valehtelijan ja julistamme hänen sovitustyönsä turhaksi. Silloin voimme ehkä saada ihmisten suosion, mutta totuus on meistä kaukana.
Näin kirjoitin ja rukoilen, että ette uskoisi minua. Sanon tämän siksi, että ette rakentaisi uskoanne minun, ettekä yhdenkään ihmisen varaan. Rakentakaa ainoastaan Jeesuksen ja hänen sanansa varaan!
Jos joku opettaa toisin kuin Jeesus, älkää uskoko häntä. Vaikka kyseessä olisi kuinka viisas kaveri ja vaikka perustelut olisivat kuinka hyviä.
Jos teillä kuitenkin on ongelmia, kysymyksiä, epäilyjä, valittamisenaihetta tai jos teille joskus näitä tulee, haluan auttaa. Voitte kirjoittaa minulle. Tänään, huomenna tai vaikka kymmenen vuoden päästä.
[email protected]
Olen huolissani siitä, että hän ( ja muutkin ) vievät ihmisiä harhaan. Kauemmas Jeesuksesta.
Aion nyt esittää kristinuskon ydin asiat lyhyesti. Asioita, joita EI VOI poistaa kristinuskosta..
Jumala loi maailman hyväksi ja antoi ihmiselle mahdollisuuden valita myös ero Jumalasta ( 1 Moos 2:17 )
Ihminen lankesi syntiin, jolloin yhteys Jumalaan särkyi ( 1 Moos 3:6 )
Pahuus tuli maailmaan. Tämän päivän pahuus ei ole Jumalan syy vaan meidän ihmisten. Myös Jeesus todistaa tästä sanoessaan, että rakastamme enemmän pimeyttä kuin valoa ( Joh 3:19 ) Syntiinlankeemus ei ole myytti sillä paha kuvataan osana historiaa ( esim. Luuk 3:38 )
Herää kysymys MIKSI? Miksi Jumala, joka näkee kaiken ennalta, antoi ja antaa kaiken pahan tapahtua? Miksi kaikki kärsimys? Tähän kysymykseen ei kukaan – ei edes Mörri – osaa vastata. Teodigea ei kuitenkaan kaada kristinuskoa. Jumala nimittäin ei hyväksy pahaa.. lopullisesti. Tilinteon päivä tulee aikanaan.
Jumala ei hylkää ihmistä vaan antaa lupauksen Eevalle ( 1 Moos 3:15 ) Tämä lupaus täyttyi Jeesuksessa. Sama lupaus annettiin myös Aabrahamille ( Gal 3:16 )
Jumala käynnisti historiassa pelastussuunnitelmansa. Myöhemmin Jumalan kansa sai lain Siinailla. ( Gal 3:19- 4:7 )
Jeesus vahvisti tämän lain vuorisaarnassaan ( Matt 5: 18 ) Samalla hän osoittaa, että lakia on mahdotonta noudattaa ( Matt 5: 22 ) Se vaatii virheettömyyttä, johon yksikään ihminen ei pysty. ( Luuk 18: 25-27 ) Jumalan laki siis vaatii. Jos väitämme, ettei mitään Jumalan vihaa ole, teemme Jeesuksesta valehtelijan ja teemme samalla lain turhaksi. Laki toimii meille peilinä, josta näemme oman pahuutemme ( Room 7:7- ) Jos väitämme, ettemme olekaan pahoja, syntisiä, teemme Jeesuksesta ja Jumalasta valehtelijan ( 1 Joh 1: 9-10 )
Jumala tunsi ihmisten surkeuden. Siksi hän antoi oman Poikansa Jeesuksen kuolla kaikkien ihmisten syntien puolesta. Lain mukaan tämä tuomio olisi kuulunut meille, mutta evankeliumin mukaan Jeesus tuli sijaiskärsijäksemme. Juuri tästä Jesaja profetoi ( Jes. 52: 13 – 53: 12 )
Tämä on kristinuskon ydin. Se EI OLE rakkauden kaksoiskäsky, sillä rakkauden kaksoiskäsky on LAKIA. Ristillä Jumala hylkäsi poikansa, emmekä voi koskaan ymmärtää kuinka suurta rakkautta sellainen viha on. Juuri tästä hetkestä profetoi Sakarja ( Sak 3: 9 )
Jeesus opetti, että me saamme pelastuksen lahjaksi, jos uskomme häneen. ( esim. Luuk 23: 41-43 ) Tämä pätee universaalisti. Se, että uskomme, ei ole oma tekomme vaan Jumalan ( Joh 6: 44)
Mitään tekoja ei tarvita. Kuitenkin laki on edelleen voimassa ja laki vaatii tekoja. Kun usko syntyy, se tapahtuu hengessä, eikä sitä voi järjellä huomata. Teot taas ovat lihassa ja ne näkyvät tässä maailmassa. Teoissa usko siis konkretisoituu. Mutta koska teot ovat lihassa, niillä ei ole mitään pelastusvoimaa. Tämän takia Paavalikin uskalsi kirjoittaa ( 1 Kor. 6:12 )
Lopulta jokainen meistä tuomitaan tekojemme mukaan ( 1 Kor 5:10, Matt. 25: 31-46 ) Mutta miksi tekojen eikä uskon? Siksi, että niille, jotka ovat turvanneet Jeesukseen, luetaan hänen tekonsa. Muut tuomitaan lain mukaan, eikä sitä kautta voi kukaan pelastua. Uskon tähden Jumala lukee meidät vanhurskaiksi ( 1 Moos 15:6 ) Tämä ei tarkoita, että olisimme synnittömiä ( Room 7:14:21 ) vanhurskas ei tarkoita synnitöntä, vaan Jumalalle kelvollista.
Jeesuksen sovituskuolema pelastaa meidät ikuiselta kadotukselta ( Dan 12:2, Matt. 25:46 ) Se EI PELASTA meitä lukuisista jälleensyntymistä, tai väliaikaisesta kadotuksesta. Jos alamme opettaa, ettei kadotusta ole, tai että se kestää vain tietyn ajan, tai että voimme itse pelastua, teemme Jeesuksesta valehtelijan ja julistamme hänen sovitustyönsä turhaksi. Silloin voimme ehkä saada ihmisten suosion, mutta totuus on meistä kaukana.
Näin kirjoitin ja rukoilen, että ette uskoisi minua. Sanon tämän siksi, että ette rakentaisi uskoanne minun, ettekä yhdenkään ihmisen varaan. Rakentakaa ainoastaan Jeesuksen ja hänen sanansa varaan!
Jos joku opettaa toisin kuin Jeesus, älkää uskoko häntä. Vaikka kyseessä olisi kuinka viisas kaveri ja vaikka perustelut olisivat kuinka hyviä.
Jos teillä kuitenkin on ongelmia, kysymyksiä, epäilyjä, valittamisenaihetta tai jos teille joskus näitä tulee, haluan auttaa. Voitte kirjoittaa minulle. Tänään, huomenna tai vaikka kymmenen vuoden päästä.
[email protected]
Vastaukset 48
Vanhimmat
Tuo on hyvin raskas syytös. Mutta minun on puolustauduttava omalta osaltani. Ensimmäisenä premissinä todettakoon, että en ole fundamentalisti, eli en usko Raamattuun kirjaimellisena Jumalan totuutena ja sanana. Toisena premissinä todettakoon, etten sitoudu yhdenkään kirkkokunnan dogmeihin, ja minulle yksi gramma kokemusta vastaa tonnia teoriaa.
"Jumala loi maailman hyväksi ja antoi ihmiselle mahdollisuuden valita myös ero Jumalasta ( 1 Moos 2:17 ) Ihminen lankesi syntiin, jolloin yhteys Jumalaan särkyi ( 1 Moos 3:6 )"
Ihan ensimmäisenä todettakoon, että syntiinlankeemuskertomus on myytti. Se on sadun muotoon puettu kertomus siitä, miten ensimmäisistä ihmisapinoista tuli ihmisiä ja miten he kehittivät moraalin ja tietoisuuden oikeasta ja väärästä; ja miten he samalla tajusivat oman kuolevaisuutensa.
Evoluutio on fakta. Se ei ole pelkästään paradigma, se on osoitettu oikeaksi - uusia lajeja syntyy jatkuvasti ja Stephen Jay Gould esittää valaan kehityskaaren aukottomasti fossiilitodisteilla kirjassaan "Hirmulisko heinäsuovassa". Joudumme hylkäämään kreationismin ollaksemme älyllisesti rehellisiä.
Syntiinlankeemuskertomus ei siis kuvasta vajoamista jumalallisesta autuudesta raadolliseen ihmisyyteen, vaan sitä, miten evoluutio saavutti sen pisteen, jossa ihmisapinoista tuli ihmisiä, ja miten heille kehittyi tietoisuus oikeasta ja väärästä. Samalla myös alkoi Jumalan suuri suunnitelma siitä, miten sielut - hänen lapsensa - laskeutuivat alas maan pinnalle ja alkoivat asuttaa ihmisruumiita ja pukeutua materiaan.
Meissä on elukan puolemme - olemme biologisen evoluution tuotteita ja meissä on kaikki elukan pahat puolet. Psyykemme, joka on genetiikkamme ja sielumme yhteistuotos, on biologiamme leimaama. Itsekkyys ja pahuus on "syväkoodattu" aivoihimme, mutta se on biologiaamme - ei sieluamme. Meidän tehtävämme on voittaa biologiamme ja tahdollamme hallita ainetta.
Pahuus ei tullut maailmaan tämän tapahtuman myötä, vaan se oli meissä syväkoodattuna aina siitä lähtien, kun biologinen evoluutio käynnistyi ensimmäisistä Miller-synteeseistä lähtien. Syntiinlankeemusmyytin pointti on siinä, että silloin tulimme tietoisiksi tästä pahuudesta - "huomasimme olevamme alasti". Tajusimme oikean ja väärän eron, ja silti biologiamme ohjaa meitä tekemään jatkuvasti väärin - jotta ylipäänsä selviäisimme elämän olemassaolotaistelussa hengissä ja kykenisimme jatkamaan sukuamme. Tähän viittaavat myös Jeesuksen sanat; biologiamme takia olemme taipuvaisia valitsemaan aina itsekkäästi.
Mutta emme ole predestinoituja pahuuteen emmekä läpikotaisin turmeltuneita, vaan meille on annettu myös mahdollisuus nousta biologiamme yläpuolelle ja voittaa biologiamme. Tästä on historiassa lukuisia esimerkkejä.
"Herää kysymys MIKSI? Miksi Jumala, joka näkee kaiken ennalta, antoi ja antaa kaiken pahan tapahtua? Miksi kaikki kärsimys? Tähän kysymykseen ei kukaan – ei edes Mörri – osaa vastata."
Olen pohtinut teodikean ongelmaa, joka Idässä tunnetaan kärsimyksen ongelmana. Mielestäni parhaimman ratkaisun tähän kuitenkin antaa olettamus siitä, että olemme täällä oppimassa. Olemme täällä kehittymässä, kasvamassa ja oppimassa, tämä materiaalinen elämämme on oppitunti, ja tehtävämme on voittaa biologiamme ja luoda tänne pieni pala taivasta toisillemme. Olemme lähteneet Taivaasta ja sinne palaamme; Rakkauden yhteyteen tästä maailmasta, joka ei meille rakkautta tarjoa. Ehkä vain on, että jotta osaisimme arvostaa Jumalan rakkautta iankaikkisuudessa, meidän on täällä maailmassa kärsittävä oma osamme.
"Teodikea ei kuitenkaan kaada kristinuskoa. Jumala nimittäin ei hyväksy pahaa.. lopullisesti. Tilinteon päivä tulee aikanaan."
Eikä kuolemaa enää ole.
"Jeesus vahvisti tämän lain vuorisaarnassaan ( Matt 5: 18 ) Samalla hän osoittaa, että lakia on mahdotonta noudattaa ( Matt 5: 22 ) Se vaatii virheettömyyttä, johon yksikään ihminen ei pysty."
Tämä väite on räikeässä ristiriidassa sen premissin kanssa, että Jumala on Rakkaus. Rakkaus nimittäin ei vaadi mahdottomia. Sellainen lainsäätäjä, joka antaa lain, jota on mahdotonta noudattaa, on joko epäpätevä (omat lainsäätäjämme laatiessaan kieltolain 1919) tai sitten julma diktaattori, kuten Ceausescu, joka käyttää lakia, jota on mahdotonta noudattaa, alamaistensa alistamiseen ja nujertamiseen. Jos Jumala vaatii ihmiseltä mahdotonta ja uhkaa häntä iankaikkisella kidutuksella, silloin hän EI ole Rakkaus, vaan hyvin julma diktaattori.
"Jumalan laki siis vaatii."
Mutta ei mahdottomia. Vaikeita kyllä, mutta ei mahdottomia.
"Jos väitämme, ettei mitään Jumalan vihaa ole, teemme Jeesuksesta valehtelijan ja teemme samalla lain turhaksi."
Jeesus ei tuossa Luukkaan evankeliumin snipetissä valehdellut. Hän vain totesi, kuinka vaikeaa on rikkaan (= tähän maailmaan kiintyneen ihmisen) päästä Jumalan valtakuntaan.
"Laki toimii meille peilinä, josta näemme oman pahuutemme"
Tuo ei ole minkään juridiikan mukaista. Laki on olemassa sen takia, että sitä noudatetaan ja että se antaa pelisäännöt ihmisten väliselle toiminnalle, ei sen takia, että sillä nöyryytetään ja nujerretaan omat lapset. Sellainen Jumala, joka potkii omia lapsiaan päähän, kertakaikkiaan ei voi olla Rakkaus.
"Jos väitämme, ettemme olekaan pahoja, syntisiä, teemme Jeesuksesta ja Jumalasta valehtelijan"
Ei suinkaan. Emme ole enkeleitä, mutta emme ole myöskään demoneja. Olemme ihmisiä. Sielumme on Jumalasta, ei Paholaisesta, lähtöisin. Olemme pahoja ja syntisiä, mutta emme toivottomia - tämä itsesäälissä rypeminen on protestanttisten kirkkokuntien vastenmielisin piirre.
"Jumala tunsi ihmisten surkeuden. Siksi hän antoi oman Poikansa Jeesuksen kuolla kaikkien ihmisten syntien puolesta. Lain mukaan tämä tuomio olisi kuulunut meille, mutta evankeliumin mukaan Jeesus tuli sijaiskärsijäksemme. Juuri tästä Jesaja profetoi ( Jes. 52: 13 – 53: 12 )"
Siis minkä lain? Karman lain vaiko Mooseksen lain? Mooseksen laki puhuu vain maallisista asioista ja jakaa maallisia tuomioita; kristinusko ei tunnusta muodollisesti karman lakia, mutta karman laki puolestaan tulee hyvin selväksi sanoissa "mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää".
Ja tästä Jeesus meidät vapautti. Hän nollasi tämän syntivelkamme sovitustyöllään.
"Tämä on kristinuskon ydin. Se EI OLE rakkauden kaksoiskäsky, sillä rakkauden kaksoiskäsky on LAKIA. Ristillä Jumala hylkäsi poikansa, emmekä voi koskaan ymmärtää kuinka suurta rakkautta sellainen viha on."
Argumentum ad absurdum, eli järjettömyyteen vetoaminen. Rakkaus ei voi olla vihaa eikä viha rakkautta. Tuo kappale oli lähinnä sanahelinää.
Jatkan uudessa tekstissä hetken päästä.
Varmasti loukkaava syytös. Minulla ei ole mitään sinua vastaan, mutta katson, että opetat valhetta, joten en aio perua sanaani. Nooh, sinun kärsivällisyys riittänee..
"Ihan ensimmäisenä todettakoon, että syntiinlankeemuskertomus on myytti."
Perustelusi olivat sen verran asiantuntevia, ettei kaksikymmpisellä Nitrolla ole niihin paljonkaan sanottavaa.
Riittäisi, jos myöntäisit, että Raamattu sekä Jeesus pitivät luomiskertomusta historiallisena asiana, asiana joka vaikuttaa tänäänkin.
Voitko myöntää sen?
"Ehkä vain on, että jotta osaisimme arvostaa Jumalan rakkautta iankaikkisuudessa, meidän on täällä maailmassa kärsittävä oma osamme."
Kaunista.
"Tämä väite on räikeässä ristiriidassa sen premissin kanssa, että Jumala on Rakkaus. Rakkaus nimittäin ei vaadi mahdottomia."
Myönnät siis, ettet usko Jeesuksen sanoihin? Jumala on rakkaus ja hänen lakinsa on meille hyväksi. Se näyttää millaisia olemme. Jos sairastan syöpää, minulle on hyvä, jos joku kertoo sen. Ennen lakia tuli lupaus eli evankeliumi. Rakkaus ei todellakaan vaadi mahdottomia, siksi Jumala antoi poikansa
"Mutta ei mahdottomia. Vaikeita kyllä, mutta ei mahdottomia."
Tähän vastaisin 1. käskyllä
"Jeesus ei tuossa Luukkaan evankeliumin snipetissä valehdellut. Hän vain totesi, kuinka vaikeaa on rikkaan (= tähän maailmaan kiintyneen ihmisen) päästä Jumalan valtakuntaan."
Minun käännöksessä lukee "mahdotonta"..
"Laki on olemassa sen takia, että sitä noudatetaan ja että se antaa pelisäännöt ihmisten väliselle toiminnalle, ei sen takia, että sillä nöyryytetään ja nujerretaan omat lapset."
sadistinen, verenhimoinen, diktaattori, vihantäyteinen.. minulle sanan käyttösi osoittaa ymmärtämättömyytesi, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Laki on juuri tuotakin varten tietysti. Ihmiselle on hyväksi, jos hän huomaa oman pahuutensa, sillä miksi hän muuten turvaisi Jumalaan. Nöyryyttäminen ja nujertaminen taas ovat sinun omia sanojasi
"tämä itsesäälissä rypeminen on protestanttisten kirkkokuntien vastenmielisin piirre."
Kuka puhui rypeämisessä? Synnithän saa heti uskoa anteeksi! Toivo on Jeesuksessa, ei teoissa.
"Siis minkä lain? Karman lain vaiko Mooseksen lain?"
Herttinen sentään! Jumalan lain!!!
"Argumentum ad absurdum, eli järjettömyyteen vetoaminen. Rakkaus ei voi olla vihaa eikä viha rakkautta."
Juuri niin. Jumalaankaan uskominen ei ole järjen ymmärtäminen. Jumala osoitti rakkautensa vihassaan. Maailman suurin paradoksi. Ristin saarnan hulluus, minun uskontoni.
"Jatkan uudessa tekstissä hetken päästä."
Voi ei! Hengitetäänkö välillä!
"Riittäisi, jos myöntäisit, että Raamattu sekä Jeesus pitivät luomiskertomusta historiallisena asiana, asiana joka vaikuttaa tänäänkin. Voitko myöntää sen?"
Titesin jo, että syntiinlankeemuskertomus on myytti, ja sitä tulee tulkita myyttinä, ei historiallisena tosiasiana. Aivan samalla tavoin kuin kuningas Arthurin tarinoiden Excalibur on myytti; miekan vetäminen kivestä on symbolinen kuvaus siitä, miten roomalaiset opettivat britannialaisille teräksen valmistamisen malmista.
"Myönnät siis, ettet usko Jeesuksen sanoihin? Jumala on rakkaus ja hänen lakinsa on meille hyväksi."
Mikä laki? Mooseksen laki, karman laki vai jokin muu? Jeesus totesi vain "mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalalle mahdollista", mutta hän ei todennut Mooseksen lain noudattamisen mahdottomuutta. Hän kyllä osasi tehdä eron lain hengen ja lain kirjaimen välille.
"Jos sairastan syöpää, minulle on hyvä, jos joku kertoo sen."
Sen tekee lääkäri, ei juristi. Siihen ei tarvita lakimiehen lausuntoa vaan lääkärin diagnoosi.
"Rakkaus ei todellakaan vaadi mahdottomia, siksi Jumala antoi poikansa"
Eikö siiä pitäisi olla iloinen eikä vaatia ihmisiä rypemään itsesäälissä? Miksi haluamme kuvitella Jumalan julmaksi ja oikukkaaksi sadistiksi, joka vihaa lapsiaan?
Tuo koko Luukkaan evankeliumin snipetti menee näin:
"Kaikkea tätä olen noudattanut nuoresta pitäen", vastasi mies.Tämän kuullessaan Jeesus sanoi: "Yksi sinulta vielä on tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua." Kun mies kuuli tämän, hän tuli murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas. Nähdessään sen Jeesus sanoi: "Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan! Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." "Kuka sitten voi pelastua?" kysyivät kuulijat. Jeesus vastasi: "Mikä on ihmiselle mahdotonta, se on mahdollista Jumalalle.""Entä me?" kysyi silloin Pietari. "Me olemme luopuneet kaikesta, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua."Jeesus sanoi heille: "Totisesti: kuka ikinä Jumalan valtakunnan tähden on luopunut kodistaan, vaimostaan tai veljistään, vanhemmistaan tai lapsistaan, hän saa jo tässä ajassa moninkertaisesti takaisin, ja tulevassa maailmassa ikuisen elämän."
Eli tuo Jeesuksen toteamus on retorinen tehokeino; hän toteaa, että sellaisen ihmisen, joka on kiintynyt tähän maailmaan ja sen houkutuksiin, on lähes mahdotonta päästä taivaaseen. Mutta ihminen, joka kykenee luopumaan maailmasta, pääsee. Tämä muuten on myös rajakokemusten opetus: ihmiselle, joka on kiintynyt tähän maailmaan ja sen houkutuksiin, tulee viimeisen rajan jälkeen tukalat olot.
"sadistinen, verenhimoinen, diktaattori, vihantäyteinen.. minulle sanan käyttösi osoittaa ymmärtämättömyytesi, mutta tämä on vain minun mielipiteeni."
Vanhan testamentin jumalakuvaan sopivat kaikki nuo attribuutit - valitettavasti.
"Laki on juuri tuotakin varten tietysti. Ihmiselle on hyväksi, jos hän huomaa oman pahuutensa,"
Minä kutsun tuota nöyryyttämiseksi ja simputtamiseksi. Se taas ei kuulu Rakkauden toimenkuvaan.
"sillä miksi hän muuten turvaisi Jumalaan."
Ehkäpä siksi, että tämä maailma ei tarjoa turvaa, nautintoa, lohtua eikä onnea. Kaiken nautinnon kääntöpuolena on aina kärsimys, ja vaikka olemme tulleet pitkälle kahdentuhannen vuoden aikaisesta maailmasta, silti maailmassa on yhä valtava määrä kärsimystä ja nykyínen rosvokapitalismin aikakausi tulee johtamaan lopulta kansainväliseen talousromahdukseen ja sen jälkeen fasismiin. Kyse ei ole siitä, että olisimme kyvyttömiä tai pahoja, vaan siksi, että tämä maailma ei tarjoa pysyvää onnea, ja lopulta meidän jokaisen on aika jättää tämä maailma. Mitään muuta emme saa täältä mukaamme kuin oppimamme sekä tekomme seuraukset.
Vain Luojassa on turvamme. Ei kaikkivaltiaassa eurossa eikä muissa tämänpuoleisen maailman epäjumalissa.
"Herttinen sentään! Jumalan lain!!!"
Nyt se pakollinen kysymys on: mikä on Jumalan laki? Sitä ei löydy Raamatusta - sieltä löytyy vain Mooseksen laki.
Jos Jumalan laki on rakkauden kaksoiskäsky, jota itse pidän koko maailmankaikkeuden perustuslakina, niin siihen voin todeta, että sitä ei ole mahdotonta noudattaa - vaikeaa kyllä, mutta ei mahdotonta.
"Juuri niin. Jumalaankaan uskominen ei ole järjen ymmärtäminen. Jumala osoitti rakkautensa vihassaan. Maailman suurin paradoksi. Ristin saarnan hulluus, minun uskontoni."
Ei suinkaan paradoksi, vaan oksimoroni. Oksimoroni on termi, sana, väite tai käsite, joka on sisäisesti itse itsensä kanssa ristiriidassa ja kiistää itse itsensä; "osoittaa rakkautensa vihassaan" on oksimoroni. Argumentoinnin virheenä tuo tunnetaan nimellä contradictio in adjecto, eli määritelmän ristiriita.
Silti oksimoroni ei kelpaa argumentiksi. Tertullianuksen "creo, quia absurdum es" on mieletön argumentti: "uskon, koska se on järjetöntä" ei ole kovinkaan kestävä pohja. Sensijaan skolastiikka pyrki keskiajalla uskon ja tiedon yhdistämiseen; kuinka iloinen Tuomas Akvinolainen olisikaan nykypäivänä tiedosta ja siitä, mitä esimerkiksi kuolemanrajakokemusten kautta on saatu asioista selville,.
Uskonpuhdistajat halveksuivat skolastikkoja ja pitivät heitä turhanpäiväisinä saivartelijoina, ja protestanttisessa Länsi-Euroopassa heistä ei ole juurikaan arvostettu. Mutta he loivat pohjan äärettömän pienelle ja äärettömän suuren käsitteelle ja antoivat alkusysäyksen infinitesimaalilaskennalle, josta alkoi derivaatan käsitteen kautta differentiaalikalkyyli eli korkeampi matematiikka, joka on kaikkien luonnontieteiden pohja.
Jos gramma kokemusta vastaa tonnia teoriaa, niin mikset pitäydy vain kokemuksessa? Teoriasi alaslaskeutuvista sieluista on nimittäin yhtä todistamaton kuin luomisoppi. Yhden todistamattoman hylkäät, toisen hyväksyt. Johdonmukaistako?
Puhut eläimellisestä pahasta puolestamme joka on paha kuin elukoilla. Eivätkö eläimet elä ilman hyvä-paha-arvomaailmaa? Eihän niillä esiinny tietoista pahuutta. Jos olemme samaa eläimellistä olemusta, olemmeko mekin vain kuvitelleet asiat hyviksi ja pahoiksi?
Rakkaus ei ole vihaa, mutta voiko rakkaus käyttää hyväkseen vihaa päästäkseen sellaiseen päämäärään, joka on oikeaa ja hyvää eli siis rakastettavaa - eli rankaista yhtä vapaaehtoista sijaista, jotta kymmenet miljoonat muut välttyisivät rankaisulta?Tämä sijainen osoitti rakkautta ottaessaan vastaan sen vihan joka jokaisen muun kuuluisi ottaa osakseen. Rankaisija osoitti rakkautta suostuessaan poistamaan vihan monien päältä yhden sijaisen takia. Kenelle tämä on huono diili?
"Hän kyllä osasi tehdä eron lain hengen ja lain kirjaimen välille."
Minä en osaa. Voisitko selittää.
"Eikö siiä pitäisi olla iloinen eikä vaatia ihmisiä rypemään itsesäälissä? Miksi haluamme kuvitella Jumalan julmaksi ja oikukkaaksi sadistiksi, joka vihaa lapsiaan?"
Tietty! Sinä puhut julmasta, oikukkaasta ja sadistisesta Jumalasta, minä en.
"Mutta ihminen, joka kykenee luopumaan maailmasta, pääsee."
Siis omin voimin voi myös päästä taivaaseen? entä
Matt. 5:22
Matt. 22:1-14
Matt. 25:31-46
Joh. 3:3
Joh 3:18
Joh 8: 23-24
Kun sanot, että ihmiset voivat päästä taivaaseen omin voimin, turhennat mielestäni Jeesuksen sovitustyön. Miksi hän kuoli jos kerran pärjäämme itsekin?
"Minä kutsun tuota nöyryyttämiseksi ja simputtamiseksi. Se taas ei kuulu Rakkauden toimenkuvaan"
Nöyryyttämiseksi minäkin sitä kutsuisin ( lopulta ).. Kun löysin rakkauden Jumalan olin iloinen, mutta jatkoin syntieni tekemistä. Vasta kun ymmärsin, että Jumala vihaa vääryyttä, nöyrryin, pyysin anteeksiantoa ja muutuin.
Miten ihminen voi saada syntinsä anteeksi, jos hän ei usko syntiin? Miten hän voi uskoa, jos kukaan ei kerro?
"Kyse ei ole siitä, että olisimme kyvyttömiä tai pahoja, vaan siksi, että tämä maailma ei tarjoa pysyvää onnea,"
Mutta jos me emme ole pahoja, onko sitten maailmakaan? ( Room. 3:10-)
Uskotko Saatanaan?
"Nyt se pakollinen kysymys on: mikä on Jumalan laki? Sitä ei löydy Raamatusta - sieltä löytyy vain Mooseksen laki."
Minä luulin, että Jumala saneli lain Moosekselle. Luulin, että Jumala itse kirjoitti laintaulut.
"Jos Jumalan laki on rakkauden kaksoiskäsky, jota itse pidän koko maailmankaikkeuden perustuslakina, niin siihen voin todeta, että sitä ei ole mahdotonta noudattaa - vaikeaa kyllä, mutta ei mahdotonta."
Minä uskon, että jos rikon yhdenkin kerran tätä käskyä, olen ansainnut helvetin tulen, sillä taivaaseen ei synti kuulu. Vetoan siis Raamattuun.
"Ei suinkaan paradoksi, vaan oksimoroni."
No voih! Minä uskon, että se oli rakkautta. Uskon, että oli Jumalan rakkautta sanoa, että olen väärässä.
"Uskonpuhdistajat halveksuivat skolastikkoja ja pitivät heitä turhanpäiväisinä saivartelijoina"
Voisin melkein yhtyä tähän, Muuten, sanoiko joku: uskon ymmärtääkseni?
Kiitos kirjoituksestasi.
Jatketaan.
"Jeesus opetti, että me saamme pelastuksen lahjaksi, jos uskomme häneen. ( esim. Luuk 23: 41-43 ) Tämä pätee universaalisti. Se, että uskomme, ei ole oma tekomme vaan Jumalan ( Joh 6: 44)"
Tästä päästään edelleen sola fide gratia -periaatteen dilemmaan. Ja samoin tästä on johdettu hyvin monta todella kyynistä, ylimielistä ja julmaa oppia, kuten kalvinistinen kaksinkertainen predestinaatio - joka on rajusti ristiriidassa premissin "Jumala on Rakkaus" kanssa.
Kuolemanrajakokemusten evidenssi puolestaan on toisin; teot merkitsevät. Jeesuksen sovitustyöllä saa kyllä syntivelan (karman) nollatuksi, mutta se, mitä meiltä vaaditaan ja miksi olemme täälä, ovat teot. Se, että kohtelemme lähimmäistämme siten kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan, vältämme kohtelemasta lähimmäistämme niin kuin emme itseämme haluaisi, ja rakastamme lähimmäistämme kuten itseämme ja Jumalaa yli kaiken.
Tuo toinen tuomittu osoitti sekä uskonsa (siihen, että Jeesuksen sovitustyö kuittasi hänen rötöksensä) että ennenkaikkea tekonsa (osoitti empatiaa ja myötätuntoa syyttömästi kärsivälle Jeesukselle ja lohdutti tätä). Kuolemanrajakokemuksissa on saatu selville, että nimenomaan juuri tällaiset pienet(kin) teot ovat usein niitä kaikkein merkittävimpiä - ne, jotka meillä kumpuavat suoraan sydämestä ja joita emme edes ajattele hyviksi teoiksi. Niillä hyvillä teoilla, joissa taka-ajatuksena on egoismi, ei rajakokemusten mukaan ole arvoa, ja tätä myös UT opettaa.
"Mitään tekoja ei tarvita. Kuitenkin laki on edelleen voimassa ja laki vaatii tekoja."
Mikä laki? Mooseksen laki vaiko karman laki vai jokin muu laki? Mooseksen laki ei ole ikinä koskenut ketään muita kuin juutalaisia, ja karman lakia kristinusko ei muodollisesti tunnusta. Myöskään sellaiseen lakiin ei voida vedota, jota ei vaadita noudatettavaksi.
Ja jos mitään tekoja ei vaadita, se merkitsee sitä, ettemme ole vastuussa teoistamme, kunhan vain uskomme, eli voimme ryöstää, murhata ja raiskata juuri niin paljon kun haluamme, kunhan vain uskomme.
"Kun usko syntyy, se tapahtuu hengessä, eikä sitä voi järjellä huomata. Teot taas ovat lihassa ja ne näkyvät tässä maailmassa. Teoissa usko siis konkretisoituu. Mutta koska teot ovat lihassa, niillä ei ole mitään pelastusvoimaa. Tämän takia Paavalikin uskalsi kirjoittaa ( 1 Kor. 6:12 )"
Tämän sanahelinän takana on vaatimus voittaa biologiamme eli tajuta se tosiasia, että olemme enemmän kuin alaston apina, ja meitä vaaditaan myös olemaan enemmän kuin elukka. Lyhyesti sanottuna: meitä vaaditaan ottamaan vastuu itsestämme ja teoistamme ja muistamaan, että joudumme vastaamaan lopulta kaikesta.
"Lopulta jokainen meistä tuomitaan tekojemme mukaan ( 1 Kor 5:10, Matt. 25: 31-46 ) Mutta miksi tekojen eikä uskon? Siksi, että niille, jotka ovat turvanneet Jeesukseen, luetaan hänen tekonsa. Muut tuomitaan lain mukaan, eikä sitä kautta voi kukaan pelastua."
Tuo viimeinen virke on ristiriidassa sen premissin kanssa, että Jumala on Rakkaus. Rakkaus ei edelleenkään vaadi keneltäkään mahdottomia eikä uhkaa rangaista niitä, jotka eivät kykene mahdottomaan, iankaikkisella kidutuksella. Julma psykopaatti voi kyllä tehdä näin.
Vielä jälleen on vastaamatta: minkä Lain? Mooseksen lain (joka on validi vain juutalaisille) vaiko karman lain, vai jonkin muun? Tuomitaanko meidät goyimit omien lakiemme mukaisesti?
(Goyim = juutalainen nimitys ei-juutalaiselle, hyvin halventava, sivumerkitys "ihmiskarja".)
Matt. 25:40: Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
"Uskon tähden Jumala lukee meidät vanhurskaiksi ( 1 Moos 15:6 ) Tämä ei tarkoita, että olisimme synnittömiä ( Room 7:14:21 ) vanhurskas ei tarkoita synnitöntä, vaan Jumalalle kelvollista."
"Jeesuksen sovituskuolema pelastaa meidät ikuiselta kadotukselta ( Dan 12:2, Matt. 25:46 ) Se EI PELASTA meitä lukuisista jälleensyntymistä, tai väliaikaisesta kadotuksesta."
Entä, jos kadotus merkitseekin syntymistä jälleen takaisin tänne maailmaan? Kuolemanrajakokemusten mukaan Jeesus pelastaa myös kuoleman jälkeenkin Tyhjöstä - ja Helvetistä. Tästä voi vakuuttua lukemalla Howard Stormin kokemuksesta:
http://www.near-death.com/storm.html
"Jos alamme opettaa, ettei kadotusta ole, tai että se kestää vain tietyn ajan, tai että voimme itse pelastua, teemme Jeesuksesta valehtelijan ja julistamme hänen sovitustyönsä turhaksi."
Ei suinkaan. Mistä lähtien hän on valehdellut, ja miksi hänen sovitustyönsä olisi turha? Eikö se, että hän on kuitennut syntivelkamme, ole sama asia? Mieluummin minä siihen luotan kuin alan itse räpistelemään epätoivoisesti.
"Näin kirjoitin ja rukoilen, että ette uskoisi minua. Sanon tämän siksi, että ette rakentaisi uskoanne minun, ettekä yhdenkään ihmisen varaan. Rakentakaa ainoastaan Jeesuksen ja hänen sanansa varaan!"
Mutta ei kuitenkaan VT:n tai Paavalin?
Kommenttisi syntiinlankeemuksesta oli mielenkiintoinen. Eedenin puutarhassa näyttikin olleen jotenkin arkisempi ,työhön perustuva yhteiselo Jumalan kanssa. Opettiko Jumala tai hänen edustajansa ihmisille sivistystä ja maanviljelyn alkeita puutarhassaan?
Kunnes ihminen heräsi ja havahtui oppiessaan elämään itsellisesti, ilman Jumalan ohjausta ja oli myöskin itse vastuussa tekemisistään.
Jumal-suhdekin muuttui etäisemmäksi ja erilaiseksi.Mutta ihmiselle jäi kaipaus läheisempään isä/äiti suhteeseen ja hän rukoilee ja toivoo edelleenkin saavuttavansa sen kultaisen aikakauden Jumal-suhteen.
Miksi sinulle Mörri Jumala on vain rakkaus?
Eikö se jumalan vain yhden puolen todistaminen typistä Jumalaa.?
Myös VT:ssä on totuus ja viisaus, mutta usein kätkettynä.
Mörri, kirjoitat paljon sellaista minkä
itsekin tunnen sydämessäni oikeaksi ja
todeksi.
Useassa kohdassa puhut Jeesuksen kuitanneen
tai sovittaneen ihmisten karman, syntivelan.
Onko mielestäsi niin että Jumalan suureen
suunnitelmaan todella kuului tällainen että
ihmiseksi tulleen Jumalan on kuoltava jotta
muut voivat pelastua? Onko niin että karmavelan
kuittaus edellytti Jeesuksen surmaamista?
Voisitko kertoa tästä hieman tarkemmin?
Millä perusteella, minkä periaatteen mukaan
Jeesus sovitti karmamme?
-etsijä
Täsmälleen noin. Lopultakin eihän siinä muu kuollut kuin Jeesuksen fyysinen ruumis - sieluamme ei mikään maanpäällinen surmateko kykene tuhoamaan.
Meksikolaiset ovat hyvin syvästi uskonnollisia, ja he omaksuivat innokkaasti kristillisyyden, sillä heille tuo uhrin käsite oli atsteekkiuskonnossa tuttu - he olivat tottuneet uhraamaan jumalilleen arvokkainta, mitä heillä oli, eli ihmisiä. Mutta lopulta tuli jumala, joka uhrasi itse itsensä ihmisten edestä, ja antoi viimeisen uhrin.
Tottakai voimme yrittää itsekin räpistellä ja hankkia positiivista karmaa ja yrittää sitäkautta. Se vain on hyvin työlästä ja onnistuu vain aniharvoin. Miksi räpiköidä, jos Jeesuksen sovitustyö tarjoaa valmiin ratkaisun? Miksi keksiä pyörä uudelleen?
Mörri: "Tottakai voimme yrittää itsekin räpistellä ja hankkia positiivista karmaa ja yrittää sitäkautta. Se vain on hyvin työlästä ja onnistuu vain aniharvoin. Miksi räpiköidä, jos Jeesuksen sovitustyö tarjoaa valmiin ratkaisun?"
Jos ajatellaan että Jumala on Rakkaus, niin
mitä sitten merkitsevät käsitteet "armo" tai
"anteeksianto" ja miten ne suhtautuvat
tuohon sovitustyön ideaan?
Minun on edelleen vaikea ymmärtää miten
(universaali) Rakkaus voisi edellyttää että
joku kuolee jotta joku toinen voisi pelastua.
Sen kyllä ymmärrän, että joku voi ikään kuin
uhrata itsensä - esim. henkivartija heittäytyy
luodin eteen pelastaakseen jonkun toisen.
Hmm... Voisiko Jeesuksen ajatella olevan kaikkien
meidän henkivartija, uhrautuja, joka heittäytyy
luodin eteen jotta pelastuisimme? Mutta kuka
ampui tuon luodin? Karman lain valossa me itse
("mitä kylvämme sitä niitämme"). Siispä tämä
merkitsisi sitä että Kristus on uhrautuva
henkivartija joka heittäytyy meidän itsemme
itseämme kohti ampuman luodin eteen?
-etsijä
Sanotaan, ettei ole suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä jonkun toisen puolesta. Jeesus teki täsmälleen tuon. Mielestni olet päässyt asian ytimeen. Kristus on uhrautuva
henkivartija joka heittäytyy meidän itsemme
itseämme kohti ampuman luodin eteen.
Jos tämä on eksytystä, olen valmis ottamaan Luojamme edessä siitä vastuun.
Olen totuuden etsijä ja viisauden
rakastaja, filosofi (termi tarkoitti
alkujaan viisauden, tiedon (sofia)
rakastamista (filos), vrt. filharmoonikko,
harmonian rakastaja). Minulle viisaus
ei ole "maallista" tietoa, vaan elävää
tietoa elävästä Jumalasta, gnosista.
Tässä tietämisen tavassa ei enää ole
erillisyyttä, vaan tietäjä, tieto ja
tietämisen kohde ovat yhtä Rakkaudessa.
En usko että Sinä tai minä haluamme
eksyttää ketään.
Minä uskon, että Sinut ja minut, ihan meidät
kaikki on kutsuttu tuntemaan Totuus, joka
on Rakkaus. Minä uskon että Kristus edusti
lihaksi tullutta, ihmiseksi tullutta
Rakkautta. Joka näki Kristuksen, näki
käytännössä mitä Rakkaus on. Joka tänään
elää Kristuksessa, tai jonka sydämessä
elää Kristus - hän on muuttunut, tai hän
on muuttumassa rajallisesta itsekkyyden ja
pelon runtelemasta ihmisyydestä tosi-ihmisyyteen,
ihmisyyteen jossa ihminen ei enää ajattele,
eikä puhu eikä toimi minäkeskeisyydestä käsin
vaan hänen olemuksensa keskipisteessä on
Rakkaus ja hänen ajattelunsa ja sanansa ja
tekonsa ovat (universaalin) Rakkauden
ilmentymistä.
Uskon, että kaikki ihmiset ovat sisaria
ja veljiä Rakkauden kautta.
Tähän meidät on kutsuttu. Jos olen väärässä
niin uskon että Jumala joka on Rakkaus,
ohjaa minua tuntemaan Totuuden.
Näin minä uskon.
Uskoa-verbi on minulle ollut jo vuosia
ongelmallinen. Tulinpa kuitenkin käyttäneeksi
sitä edellä monta kertaa. Ajattelen niin,
että uskominen on luottamista. Se ei ole
sokeaa, sillä luottaminen perustuu johonkin.
Kokemusteni perusteella olen vakuuttunut
siitä että ihminen on paljon enemmän kuin
mitä arkiajattelun valossa on käsitettävissä.
Olen vakuuttunut että ihminen on paradoksaalinen
olento, olento jossa taivas ja maa kohtaavat,
olento joka pystyy tekemään upeuksia, olento
joka pystyy tekemään pahoja asioita.
Ihminen on kutsuttu tekemään upeuksia, ihminen
on kutsuttu löytämään todellisen itsensä,
Rakkauden. Rakkauden löytänyt ihminen on
kirkastuu Jumalan kuvaksi. Rakkaudessa elävä
ihminen on sanoinkuvaamattoman kaunis.
Kristuksen Rakkaudessa,
-etsijä
"Tästä päästään edelleen sola fide gratia -periaatteen dilemmaan. Ja samoin tästä on johdettu hyvin monta todella kyynistä, ylimielistä ja julmaa oppia, kuten kalvinistinen kaksinkertainen predestinaatio"
No voih! mutta joh 6:37, 44
Mutta jos uskon Jeesukseen, hän nollaa karmavelkani ja pääsen taivaaseen? Vaikka olisin tehnyt pahasti?
"Mikä laki? Mooseksen laki vaiko karman laki vai jokin muu laki?"
Uusi vastaus: Jumalan laiksi voidaan kutsua sitä, että kaikesta väärästä ja pahasta seuraa rangasitus, joka on kuolema.
"Ja jos mitään tekoja ei vaadita, se merkitsee sitä, ettemme ole vastuussa teoistamme, kunhan vain uskomme, eli voimme ryöstää, murhata ja raiskata juuri niin paljon kun haluamme, kunhan vain uskomme."
Mutta miksi "armon alle päässeet" harvemmin tekevät harvoin tällaisia?
"Mistä lähtien hän on valehdellut"
Sano itse, onko hän oikeassa Matt 25:46
"Mutta ei kuitenkaan VT:n tai Paavalin?"
Näidenkin. Mutta jos eräillä on vaikeuksia, uskokoon vain Jeesukseen :)
"Jos tämä on eksytystä, olen valmis ottamaan Luojamme edessä siitä vastuun."
Niin minäkin.
Mikä tämän viestisi funktio oikein on?
Kaikkihan me ollaan mielestäsi eksyttäjiä, koska emme usko kuten sinä!
Ei me ketään eksytetä sen enempää kuin sinäkään eksytät muita.
Jos sinä et pilkkaamatta kestä keskustella toisten kanssa, voisitko poistua tällaisilta palstoilta, joilla on lisäksesi muitakin ihmisiä?
Ei ole mukavaa, että alat pilkata, ivata ja haukkua toisia.
Ei ihmiset ala uskomaan kuten sinä, vaan kukin me ollaan mitä ollaan. Sinä vaan olet sellainen, tämän viestisi perusteella, että pilkkaat niitä, jotka eivät ajattele kuin sinä.
Meitä on tässä maailmassa miljardeja, jotka ei ajatella kuin sinä. Selvä: ollaan sinun mielestäsi eksyttäjiä. Kun kerran et pilkkaamatta toisia voi olla, niin yritä ainakin tajuta:
ei me ihmiset aleta ajatella kuin sinä, vaan me ollaan meitä ja sinä olet sinä. me näillä palstoilla olevat ihmiset emme ajattele kuin sinä, ja jos sinä et voi täällä keskustella pilkkaamatta meitä eksyttäjiksi tai muilla tavoin, niin slloin sinun on paras häipyä kaltaistesi palstalle.
Ja miljardit ihmiset ovat aina oikeassa, niinkö?
Kristinusko-palstalla on kyllä syytä pitää kristinopin peruskäsitteet selvinä. Muuten tulee helposti eksytetyksi, kuten on käynyt ilmi tällä samaisella palstalla.
Näissä keskusteluissa eräät innokkaimmista kirjoittajista ovat johdattamassa kanssaihmisiään suoraan perikatoon. Siksi tarvitaan kirjoittajia, jotka eivät anna hämätä itseään, jotka tuntevat Raamatun sanoman ja uskaltavat kirjoittaa niin kuin Sanassa sanotaan. Heillä on rohkeutta panna itsensä likoon varottaakseen eksyttäjistä.
Se, että uskovat kirjoittavat asiat niin kuin ne Raamatussa on selitetty, tapahtuu meidän kaikkien iankaikkisen elämän pelastukseksi.
Muuten – missä sinä vietät iäisyytesi?
"Kaikkihan me ollaan mielestäsi eksyttäjiä, koska emme usko kuten sinä!"
Kukaan ei usko kuin minä. Tämä on kristinuskon palsta. Siksi uskalsin käyttää tuota otsikkoa.
En pilkkaa ketään, vaan totean. Mörri on eksyttäjä, jos ajatellaan kristinuskon, Jeesuksen sanojen olevan totuus. Voit ajatella toki muutakin, omalla vastuullasi..
Niinhän se on, että miljardi kärpästä ei voi olla väärässä, eli kakka on hyvää! Se on tämän päivän trendi, että maallistunut enemmistö huutaa koviten ja on siis automaattisesti oikeassa. Maailman Mörrit ottavat hitusen Jumalan sanasta, taivuttavat sen itselleen sopivaksi ja kansaan meneväksi. Tottahan jokainen haluaa kuulla ja uskoa vain hyvää ja kaunista. Harmi, että se on valhetta. Mutta se toimii, peittäen totuuden ja saaden "järjen" nimissä teilattua uskon sanoman. Kun oikein tarkaan katsoo, niin Mörrin perusteluissa ei ole faktaa, eikä kokemuspohjaistakaan tietoa. Ja pilkkaa niissä on vähintään yhtä paljon kuin muillakin. JOnkun keskustelun hänen kanssaan taannoin kävin, mutta se lopui lyhyeen, koska hänen peräänkuuluttamansa järki on täysin hukassa itselläänkin. Katsokaa nyt niitä kommenttejansa. Tutkikaa hänen hedelmänsä objektiivisesti, niin huomaatte niiden olevan tyhjiä ja maallista ihmistä miellyttämään sorvattuja sanahelinöitä. Se on vaan harmi, että hän tuo esille Jumalan sanasta oman version, joka on muutettu miellyttäväksi ja rauhoittavaksi, saaden todellisen sanan näyttämään äkkiä katsottuna kohtuuttomalta ja typerältä. Täälläkin on paljon ihmisiä, jotka eivät itse osaa/viitsi tutkia sanaa, ja luottavat kaiken maailman Mörreihin ja antavat itsensä eksyä.
Itse kunkin täytyy muistaa, että totuus on aina totuus, vaikkei se sillä hetkellä ole miellyttävä. Eikä vika ole peilissä jos sieltä katsoo ruma naama! Jos siis sinulla(kuten minullakin) tuntuu pisto omassatunnossa, tutkittaessa Jumalan sanaa, niin vika ei ole sanassa. Mutta Jumala on rakastava ja armollinen, sekä antaa meille mahdollisuuden korjata elämäämme omaksi parhaaksemme.
Nykyihmisen on niin kamalan vaikea myöntää, ettemme ole kaikkivoipia. Systeemi nyt vaan on sellainen, että jokainen on vastuussa itsestään, oman onnensa seppä ja sisäinen sankari. Harmi vaan, että yhteiskunnallinen henki löyhkää. Sen vuoksi ympärillämme voidaan pahoin ja toimitaan sen mukaisesti. Jokaisen pitäisi olla vahva selviytyjä ja luoda oma menestys. Siellä niitä menestyjiä sitten on kaduilla iltaisin ja osa jo mullan alla. Vaikkei olisi uskova, niin vähäiselläkin kriittisellä ajattelulla ja normaalilla älyllä varustettu ihminen tajuaa katsellessaan ympärilleen, että jokin on pahasti vialla. Me tarvitsemme Jumalaa.
"(...) jos ajatellaan kristinuskon, Jeesuksen sanojen olevan totuus. "
Tässä piilee mielenkiintoinen kysymys;
missä määrin voimme pitää Jeesuksen
sanoja ja kristinuskoa samana asiana
ja ennen kaikkea: ovatko UT:n sivuilla
esitetyt Jeesuksen sanat
a) todella Hänen sanojaan
b) ainoat muistiinkirjatut sanat
On esitetty, että osa UT:n teksteissä
Jeesuksen suuhun laitetuista sanoista
olisi virheellistä tietoa, tahattomasti
tai jopa tahallisesti muutettua.
On myös esitetty, että Jeesuksen sanoja,
hänen oppiaan olisi kirjattu myös muihin
teksteihin. Esimerkkinä kaanonin ulkopuolelle
jätetyt evankeliumit (kuuluisin lienee
Tuomaan evankeliumi).
-etsijä
"kauniittenkin rakkausjumalien" kuvausten keskellä vielä siitä yhdestä ja ainoasta asiasta, jota ilman ei ole pelastusta ja jossa todellinen Jumalan rakkaus on meille ilmestynyt eli Jeesuksen Kristuksen sovitustyö.
""(...) jos ajatellaan kristinuskon, Jeesuksen sanojen olevan totuus.""
Tässä se on kompastuskivi niin monelle ihmiselle. Jeesuksen sanat ja Raamatun ilmoitus Jumalan pelastussuunnitelmasta kun haastavat ihmisen sen todellisuuden eteen, että syntinen ihminen saa armon turvautumalla yksin Jeesukseen. Tästä ja vain tästä on, Etsijä, kysymys kristinuskossa. Kautta kristinuskon historian on ollut ja tulee olemaan ihmisiä, jotka haluaisivat edes vähäsen kunniaa itselleen Kristuksen täytetystä sovitustyöstä; tämä on sitä turmeltuneen ihmisluonnon mukaista "oppia", johon me keikki olemme syyllistyneet.
Näihin "On myös esitetty..." argumentteihin toteaisin, että jo Raamatun alkulehdillä esitettiin niistä ensimmäinen; "Onko Jumala todella sanonut?" Tästä lähdettiin ja onpa se paljon versonnut matkan varrella...
Pelastit päiväni,sillä vaikka tekstisi on kovaa siitä löytyy ydin. Ja se ydin on tämä.
"ottavat hitusen Jumalan sanasta, taivuttavat sen itselleen sopivaksi"
Olen huomannut, että mitään kirjaa ei ole pahoipidelty niin julkeasti kuin raamattua täällä netissä.
Raamattua voi tutkia kahdella tavalla.
1 tutkii sitä ja yrittää ymmärtää, mitä siellä sanotaan.
2 Etsii sopivia kohtia ottaa ne pois asiayhteydestään käyttäen niitä niin, että ne sopivat siihen miten itse haluaa asian olevan.
Jokainen voi miettiä, sitä kummalla tavalla haluaa toisten suhtautuvan omiin kirjoituksiinsa.
- "(...) yhdestä ja ainoasta asiasta, jota ilman ei ole pelastusta ja jossa todellinen Jumalan rakkaus on meille ilmestynyt eli Jeesuksen Kristuksen sovitustyö."
Minun on vaikea sovittaa sovituskuolema-ajatusta
ajatukseen Jumalasta joka on Rakkaus.
- "Jeesuksen sanat ja Raamatun ilmoitus Jumalan pelastussuunnitelmasta..."
Käsityksesi Raamatusta on ilmeisesti erilainen
kuin minun käsitys. Ajattelen, että Raamattu
on inhimillistä ja jumalallista asiaa sisältävien
kirjoitusten kokoelma. Ajattelen, että UT:n
kaanonin muodostumiseen vaikuttivat erilaiset
(valta)poliittiset tekijät. Tekstejä on
valikoitu, tekstejä on muokattu...
Ydinkysymys: mikä on Raamatun status?
Kuinka luotettavan todistuksen se antaa?
Minä katson, että Raamatuksi kutsuttuun
kirjoitusten kokoelmaan on mielekästä suhtautua
rakentavan kriittisesti.
Katson, että Jumalaa ja Totuutta rakastava
suhtautuminen Raamattuun ja kaikkeen muuhunkin
on oikein.
Minun on vaikea hahmottaa Raamattua loogisesti
kestävänä ristiriidattomana kokonaisuutena,
josta olisi johdettavissa loogisesti kestävä
kokonaisuus, oppi.
Ymmärrän kyllä, että monelle tämänkaltainen
ajatusmalli on kauhistus tmv. Minä taas
uskon että on oikeutettua tutkia ja koetella
kaikki.
- "(...) syntinen ihminen saa armon turvautumalla yksin Jeesukseen. Tästä ja vain tästä on, Etsijä, kysymys kristinuskossa."
Osa korostaa Jeesusta henkilönä - Jeesus on
pelastus, Jeesus on Tie... Osa taas korostaa
Jeesuksen viestiä - Etsi ensin Jumalan valtakuntaa,
rakasta Jumalaa kaikesta sydämestä ja lähimmäistä
kuin itseäsi...
Jotkut sanovat, että Jeesus ei itse olisi
halunnut mitään itseensä kohdistuvaa henkilöpalvontaa.
Toisessa viestissäni esitin, että kenties
Jeesuksen voisi ajatella olevan kaikkien
uhrautuva henkivartija - henkilö joka heittäytyy
meitä uhkaavan luodin eteen. Me itse olemme
ampuneet tuon luodin ja se sama luoti uhkaa
surmata meidät. En tiedä, onko asian laita
näin. Mutta se on yksi tapa yrittää ymmärtää.
Ja ihminen on olento, joka haluaa ymmärtää,
ihminen haluaa tietää.
- "Kautta kristinuskon historian on ollut ja tulee olemaan ihmisiä, jotka haluaisivat edes vähäsen kunniaa itselleen Kristuksen täytetystä sovitustyöstä; tämä on sitä turmeltuneen ihmisluonnon mukaista "oppia", johon me keikki olemme syyllistyneet. "
Näinkin varmasti on. Tekojen ja armon suhde
on ongelmallinen kysymys, kuten Mörri on
useassa viestissä todennut.
Luulen, että molemmat ovat tärkeitä elementtejä
kun ihminen siirtyy/siirretään tietämättömyydestä
tietoon (Rakkauteen).
- "Näihin "On myös esitetty..." argumentteihin toteaisin, että jo Raamatun alkulehdillä esitettiin niistä ensimmäinen; "Onko Jumala todella sanonut?" "
Niin. VT:n kirjoituksia luettaessa minä ja
monet muut voivat kyllä (oikeutetusti) kysyä:
onko rakastava Jumala todella sanonut näin...
VT:n mukaan monenlaisia raakuuksia ja surmatöitä
on tehty sillä perusteella että "Jumala käski"
jne. Olisiko sittenkin niin, että Jumalaa
on haluttu käyttää valtapoliittisena
"keppihevosena" - on pyritty legitimoimaan
asioita Jumalaan vetoamalla?
-etsijä
- "Raamattua voi tutkia kahdella tavalla.
1 tutkii sitä ja yrittää ymmärtää, mitä siellä sanotaan.
2 Etsii sopivia kohtia ottaa ne pois asiayhteydestään käyttäen niitä niin, että ne sopivat siihen miten itse haluaa asian olevan. "
Ymmärrän kyllä näkökantasi. Itse olen tutkinut
ja koettanut ymmärtää mitä Raamatussa
sanotaan. Tällä retkellä tullaan jossakin
vaiheessa oleelliseen kysymykseen:
mikä on Raamatun status, millä tavoin siihen suhtaudutaan?
Vaihtoehtoja:
a) Raamattu on kokonaisuudessaan Jumalan sanaa, totuutta
b) Raamattu sisältää sekä maallista että jumalallista
c) Raamattu on kokonaisuudessaan inhimillisen prosessin tulos, Raamatussa on totuutta ja epätotuutta
Sen perusteella mitä olen oppinut ja
kokenut, suhtaudun Raamattuun tällä hetkellä
b-kohdan mukaisesti.
Esimerkiksi VT:n monet kohdat on muutoin
mahdoton ymmärtää (viittaan lähinnä kuvauksiin
kostonhimoisesta, mustasukkaisesta jumalasta).
Myös kaanonin syntyhistoriaan perehtyminen
johtaa helposti siihen johtopäätökseen, että
Raamattuun on viisasta suhtautua b-kohdan
mukaisesti.
-etsijä
Jeps, tuli vielä mieleen sellainen vanhan kansan sanonta, joka kuvaa toimintaa hyvin: "...lukee kuin piru Raamattua". Tätä varmaan molemmat ajoimme takaa.
Siunausta!
Ensinnäkin itse lähden siitä, että tutkin, vaikka en heti ymmärtäisikään, jotenkin kooten kokonaisuutta ja tässä kehittyy, sitä mukaa kun kirjaa tutkii. Siis en anna itselleni lupaa lähteä ottamaan yhtäkään paikkaa pois. (paitsi joitain lisäyksiä, jotka eivät löydy vanhemmista kirjoituksista ja tutkin niitä muun raamatun kokonaisuuden valossa) Mutta annan itselleni luvan nostaa hattua kohdissa joita en ymmärrä siis en yritä ymmärtää väkisin.
Tuosta Raamatun syntyhistoriasta olen sitä mieltä, että on Jumalan viisautta jättää Vanha Testamentti Juutalaisten vartioimaksi ja Uusi testamentti riitaisten Kristittyjen vartioimaksi.
Kukaan ei voi vakavissaan väittää, että he olisivat yhteistyössä väärentäneet Vanhan Testamentin. Ja on hyvä tajuta ilman Vanhaa testamenttia ei olisi myöskään Uutta Testamenttia.
Meidän käännöksemme tuntee aika vihaisen Jumalan ja suosittelisin perehtymään Risto Santalan kirjaan " Suudelma hunnun läpi". Siinä käsitellään raamatun käännös ongelmia niin, että se auttaa raamattuun perehtymisessä.
Ai niin, mielestäni raamattu on kirja joka monin esimerkein kertoo millainen ihminen on ja millainen Jumala, joten olen tullut siihen tulokseen, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää tutkiminen.
"(...) mielestäni raamattu on kirja joka monin esimerkein kertoo millainen ihminen on ja millainen Jumala (...)"
Jos Raamatun todistus ihmisestä ja Jumalasta
pitää paikkansa niin kuva on kovin rikkonainen,
jopa ristiriitainen.
Esimerkkinä
Jumala on Rakkaus vs. Jumala on kostonhimoinen.
On siis joko
a) hyväksyttävä ristiriitaiset kohdat
(järjellä ei voi käsittää, suuret totuudet
ovat yliloogisia) tai
b) katsottava että ristiriidat selittyvät sillä
että Raamatussa on monenlaisia kerrostumia,
inhimillisen ja jumalallisen inspiroimaa
materiaalia
Minun on vaikea pitää totena VT:n ristiriitaista
jumalakuvaa; esim. psalmeissa kuvataan Jumalan
hyvyyttä ja toisaalta monessa kohtaa kuvataan
hirmutekoja, jotka olisivat Jumalan käskystä
tehty ja sillä perusteella oikeutettuja.
Mielestäni Raamatun arvokkain sanoma on
Rakkauden sanoma; Jumala on Rakkaus ja
me kaikki olemme tuossa Rakkaudessa.
"Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."
(1. Joh. 4:8)
"että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet
löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;
sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös
muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme
myös hänen sukuansa'." (Apt. 17:27-28)
Ihmisen osalta tärkeintä on mielestäni Jeesuksen
viesti siitä että Jumalan valtakunta ei ole
ulkoinen asia, vaan sisäisesti meissä.
"Ja kun fariseukset kysyivät häneltä,
milloin Jumalan valtakunta oli tuleva,
vastasi hän heille ja sanoi:
"Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla,
eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on',
tahi: 'Tuolla'; sillä katso,
Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä". "
(Luuk. 17:20-21)
On otollista etsiä ensin Jumalan valtakuntaa,
vasta sen jälkeen tulee kaikki muu.
"Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja
hänen vanhurskasta tahtoaan" (Matt. 6:33)
Mitä tämä etsimisprosessi käytännössä on?
Henkilö joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja
lähimmäistään kuin itseään, on löytämässä
Jumalan valtakunnan. Hän on siirtymässä
epätäydellisyydestä täydellisyyteen. Hän on
siirtymässä minäkeskeisyydestä Kristuskeskeisyyteen.
Hän voi tehdä virheitä, mutta hän ei jää
murehtimaan, vaan oppii ja jatkaa matkaa.
-etsijä
"Minun on vaikea sovittaa sovituskuolema-ajatusta
ajatukseen Jumalasta joka on Rakkaus."
Järjellisellä tasolla, jolla tässä tarkoitan lähinnä ihmisen omaa/kunkin omista lähtökohdista avautuvaa ymmärrystä, on sanoma ristinkuolemasta aika outoa ja hurjaa, eikö vain? Ja kun vielä tähän lisätään ihmisen turmeltuneen luonnon (synnin) värittämä ajatusmaailma, ei Jeesuksen sovituskuolema tahdo oikein istua tämän päivän ihmisen "logiikkaan".
Miksi Jumalan piti tehdä juuri näin? Tähän kysymykseen ei yksikään ihminen voi vastata. Evankeliumi, sanoma ristillä meidän syntiemme tähden kärsineestä, kuolleesta ja ylösnousseesta Kristuksesta on kuitenkin, hurjista lähtökohdistaan huolimatta, hyvin puhuttelevaa ihmiselle, joka turvautuu Jumalaan. Ristinsanoma ei avaudu ihmisen järjelle, vaikka sitä kuinka yrittäisi (ja on sitä yritettykin), koska Jumala katsoo aina ihmisen sydämeen. Hänen rakkautensa puhdistaa (antaa synnit anteeksi) ihmisen sydämen kaikesta, joka estää ihmistä vastaanottamasta rakkautta ja uudistaa ihmisen sydämen (sydämen kaipaus Jumalan puoleen, rukous) elämään yhteydessä Jeesuksen kanssa. Mutta tätä ei Jumala tee väkisin, vaan "Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän." (Ilm. 3:20)
"Ajattelen, että Raamattu
on inhimillistä ja jumalallista asiaa sisältävien
kirjoitusten kokoelma."
Itse ajattelen, että Raamattu on Jumalan ilmoitusta ihmiselle. Se on Pyhän Hengen opastamien ihmisten laatimia kirjoituksia; historiankirjoitusta, laulua, ylistystä, profetiaa, evankeliumia...kirjoittajina on ollut aina kalastajista kuninkaisiin.
Usein törmätään ajatukseen, mikä Raamatussa on ensi- ja toisarvoista; jos Raamatussa (VT:ssä) kuvataan esim. jotain sukuluetteloa, voitaisiin ajatella, että se olisi sitten sitä "toisarvoista". Mutta miksi ylipäätään meidän tulisi ajatella näin? Jos Jumala on nähnyt tarpeelliseksi kirjoituttaa sukuluetteloja yms. Raamattuun, niin miksi meidän tulisi "arvottaa" niiden merkitys? Ajan tällä takaa sitä, että me emme ole kuitenkaan kaikesta huolimatta niin "jumalallisia" ajattelussamme, että pystyisimme erottelemaan Raamatusta ns. ensi-ja toissijaisen tuotoksen. Raamattua lukiessa, Jumalalta apua pyytäessä ja toisiiin uskoviin tukeutuen kyllä jokaiselle selviää, mikä Raamatussa on tärkeintä, mitä Jumala tahtoo meille kertoa. Kaikkea emme voi ymmärtää emmekä tule tässä ajassa ymmärtämään, mutta se ei ole tarkoituskaan.
"Ajattelen, että UT:n
kaanonin muodostumiseen vaikuttivat erilaiset
(valta)poliittiset tekijät. Tekstejä on
valikoitu, tekstejä on muokattu..."
Siis, onko Raamattu luotettava? Itse ajattelen ja uskon Jumalan olevan paljon suurempi kuin ihmisten "juonittelut". Tällä tarkoitan sitä, että vaikka usein jokin asia näyttäisi palvelevan jotain muuta tarkoitusta, on Jumalalla on kuitenkin asiassa viimeinen sanansa. Eli Raamattuun voi luottaa ja voihan sen asettaa myös koetukselle; kumpi kestää Raamatun ilmoitus vaiko esim. Mörrin mainostama valitse-itse-ja sekoita-oppi.
"Katson, että Jumalaa ja Totuutta rakastava
suhtautuminen Raamattuun ja kaikkeen muuhunkin
on oikein."
Hienoa, mutta muista, että ihmisen totuus on Raamatun mukaan synnin värjäämää totuutta. Jumalan totuus ihmisestä on aina hieman erilainen kuin ihmisen totuus niin ihmisestä kuin Jumalasta. Sen tähden Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä.
"Minun on vaikea hahmottaa Raamattua loogisesti
kestävänä ristiriidattomana kokonaisuutena,
josta olisi johdettavissa loogisesti kestävä
kokonaisuus, oppi."
Raamattussa kuvataan Jumalan tahtoa suhteessa ihmiseen ja se ei varmasti näytä ristiriidattomalta.
"Minä taas
uskon että on oikeutettua tutkia ja koetella
kaikki."
Samalla on hyvä muistaa, että kaikki mikä kiiltää ei ole kultaa.
"Osa korostaa Jeesusta henkilönä - Jeesus on
pelastus, Jeesus on Tie... Osa taas korostaa
Jeesuksen viestiä - Etsi ensin Jumalan valtakuntaa,
rakasta Jumalaa kaikesta sydämestä ja lähimmäistä
kuin itseäsi...
Jotkut sanovat, että Jeesus ei itse olisi
halunnut mitään itseensä kohdistuvaa henkilöpalvontaa."
Tärkeintä on rukoilla Jeesusta ja antaa Hänen kertoa itse itsestään.
"Luulen, että molemmat ovat tärkeitä elementtejä
kun ihminen siirtyy/siirretään tietämättömyydestä
tietoon (Rakkauteen)."
Tässä asiassa sinä törmäät joko Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön tai ihmisviisaudella luotuun epäjumalaan. Tämä asia sinun on ratkaistava elämässäsi ja voit olla varma, että neuvojia riittää (itseni mukaanlukien), mutta minä en voi olla hiljaa, kun olen saanut niin suuren armon osakseni. Toivon sinun vain muistavan sen, että Jeesus Kristus on elävä Jumala, joka tahtoo jokaisen ihmisen pelastuvan.
""- "Näihin "On myös esitetty..." argumentteihin toteaisin, että jo Raamatun alkulehdillä esitettiin niistä ensimmäinen; "Onko Jumala todella sanonut?"
Niin. VT:n kirjoituksia luettaessa minä ja
monet muut voivat kyllä (oikeutetusti) kysyä:
onko rakastava Jumala todella sanonut näin...
VT:n mukaan monenlaisia raakuuksia ja surmatöitä
on tehty sillä perusteella että "Jumala käski"
jne. Olisiko sittenkin niin, että Jumalaa
on haluttu käyttää valtapoliittisena
"keppihevosena" - on pyritty legitimoimaan
asioita Jumalaan vetoamalla?"
Tämän kysymyksenhän esitti perkele, valehtelija. Ole huoleti, Jumala kyllä kantaa vastuunsa, mutta kannammeko me ihmiset...
Paremmat kokonaisuudet lainaamistasi kohdista. Ja pyytäisin sinua hieman vertailemaan, että onko asiayhteytesi oikea. Esim. jakeet 10 ja 15 ovat sellaisia joiin kannattaa kiinnittää erikoista huomiota, sillä tuo yksi jae ei riitä, koska kyseisessä kohdass selitetään lisää. On jokaisen oma asia tutkia tai olla tutkimatta, mutta ei pitäisi noin pahasti pätkiä, sanoi sen sitten kuinka kauniisti tahansa.
Kokonaisuus on melko kova tekstiä, mutta on parempi lukea kokonaisuudesta kuin jäädä yhden jakeen varaan. Antamistasi kohdista löyty melkoinen määrä viitteitä Vanhaan Testamenttiin.
Jumalan Henki ja Antikristuksen henki
1 Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. [Matt. 24:11; 1. Kor. 14:29; Ilm. 16:13]
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. [1. Kor. 12:3; 1. Joh. 5:1]
3 Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa. [2. Tess. 2:6,7; 1. Joh. 2:18,22]
4 Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
5 He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä.
6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
Jumala on rakkaus
7 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan.
8 Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9 Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.
10 Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. [Joh. 3:16; Room. 5:8; 1. Joh. 2:2]
11 Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme.
12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.
13 Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään.
14 Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme.
15 Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa.
16 Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. [1. Kor. 13:13]
Rakkaudessa ei ole pelkoa
17 Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, [1. Joh. 2:28, 3:21; Jaak. 2:13]
18 vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. [Room. 8:15]
Joka rakastaa Jumalaa, rakastaa myös veljeään
19 Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.
20 Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. [Ef. 4:31; Jaak. 3:14]
21 Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään. [3. Moos. 19:18 | Joh. 13:34 ]
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Joh. 4:1&rnd=1114694188837
Seuraava
22 Paavali astui keskelle Areiopagia ja alkoi puhua: "Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta.
23 Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan.
24 "Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. [Ap. t. 4:24, 14:15 | Ap. t. 7:48,49]
25 Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin -- itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun. [Ps. 50:12]
26 Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, [1. Moos. 2:7 | 5. Moos. 32:8]
27 jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. "Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: [Jes. 55:6; Jer. 23:23; Room. 1:20]
28 hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: 'Me olemme myös hänen sukuaan.' [Luuk. 3:38; Kol. 1:17]
29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus. [Jes. 40:18,19]
30 "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. [Luuk. 24:47; Ap. t. 14:16; Tit. 2:11]
31 Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista." [Luuk. 20:18; Ap. t. 10:42]
32 Jotkut ivailivat Paavalia, kun kuulivat hänen puhuvan kuolleiden ylösnousemuksesta, toiset taas sanoivat: "Kenties saamme kuulla sinulta tästä vielä toistekin." [Ap. t. 25:19, 26:24; 1. Kor. 1:23]
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ap. t. 17:1&rnd=1114694545404
Milloin Jumalan valtakunta tulee?
20 Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: "Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. [Luuk. 19:11, 22:18; Ap. t. 1:3,7]
21 Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."* [Toinen tulkinta: sisäisesti teissä.] [Ap. t. 28:31; Room. 14:17]
Ihmisen Pojan päivä
22 Opetuslapsilleen hän sanoi: "Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän mutta ette saa nähdä.
23 Teille sanotaan silloin: 'Hän on tuolla', ja: 'Hän on täällä', mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. [Matt. 24:23; Mark. 13:21; Luuk. 21:8]
24 Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä. [Matt. 24:27]
25 Mutta sitä ennen hänen täytyy kärsiä paljon, ja tämä sukupolvi hylkää hänet. [Luuk. 9:21,22,43,44, 18:31]
26 "Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan päivinä oleva. [17:26,27: 1. Moos. 6:5-7:1; Matt. 24:37-39; 1. Piet. 3:20]
27 Ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, ja tulva tuli ja tuhosi heidät kaikki.
28 On oleva niin kuin oli Lootin päivinä. Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat. [17:28-30: 1. Moos. 19:12-17]
29 Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, ja se tuhosi heidät kaikki. [1. Moos. 19:24,25; 5. Moos. 29:22; 2. Piet. 2:6; Juud. 7]
30 "Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.
31 Jos sinä päivänä joku on katolla ja hänen tavaransa ovat sisällä talossa, hänen ei pidä mennä alas noutamaan niitä, ja jos joku on pellolla, hänen ei pidä palata kotiin. [Matt. 24:17,18; Mark. 13:15,16]
32 Muistakaa Lootin vaimoa! [1. Moos. 19:26; Viis. 10:7]
33 Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen. [Matt. 10:39 ]
34 Minä sanon teille: Sinä yönä on kaksi samalla vuoteella: toinen otetaan, toinen jätetään. [17:34,35: Matt. 24:40,41]
35 Kaksi naista on yhdessä jauhamassa: toinen otetaan, toinen jätetään. [
36 Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään.]"* [Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista. Vrt. Matt. 24:40.]
37 "Missä, Herra?" kysyivät opetuslapset. Hän sanoi: "Missä on haaska, sinne kokoontuvat korppikotkat." [Matt. 24:28 ]
Jumalan huolenpito
25 "Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? [6:25-34: Luuk. 12:22-31 : Fil. 4:6; Hepr. 13:5; 1. Piet. 5:7]
26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! [Job 38:41; Ps. 147:9]
27 Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?
28 "Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää.
29 Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. [1. Kun. 10:5,25; 2. Aik. 9:4]
30 Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! [Ps. 90:5,6]
31 "Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet?'
32 Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. [Ps. 55:23; Matt. 6:8]
33 Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. [1. Kun. 3:13; Ps. 37:25, 127:2; 1. Tim. 4:8]
34 Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Matt. 6:1&rnd=1114694755065
Kiitos perusteellisesta ja rakentavasta
vastauksestasi!
etsijä:"Minun on vaikea sovittaa sovituskuolema-ajatusta
ajatukseen Jumalasta joka on Rakkaus."
käärmelahti:"Järjellisellä tasolla, jolla tässä tarkoitan lähinnä ihmisen omaa/kunkin omista lähtökohdista avautuvaa ymmärrystä, on sanoma ristinkuolemasta aika outoa ja hurjaa, eikö vain?"
Kyllä. Ja lopulta - mitä muuta lähtökohtaa
meillä voisi olla? Ihminen hahmottaa asioita
omasta ymmärryksestä käsin. Jos luovumme
ymmärryksestä, niin millä perusteella valitsemme
juuri Raamatun ohjenuoraksi? Minkä osan
Raamattua valitsemme? VT:n puolelta löytyy
monta mielenkiintoista ohjetta - esimerkiksi
kurittomien lasten kasvatukseen suositellaan
ääritapauksessa kivittämistä jne.
On mielestäni väistämätöntä, että ihmisen
on käytettyä ymmärrystään, älyään.
"Ja kun vielä tähän lisätään ihmisen turmeltuneen luonnon (synnin) värittämä ajatusmaailma, ei Jeesuksen sovituskuolema tahdo oikein istua tämän päivän ihmisen "logiikkaan". "
Niin. Toisaalta sinulla ja minulla on jonkinlainen
käsitys oikeasta ja väärästä, käsitys
oikeudenmukaisuudesta, jaloudesta, urheudesta,
epäitsekkyydestä, rakkaudesta jne.
Sovituskuolemaa voidaan tarkastella monesta
näkökulmasta. Kuten aiemmin esitin, yksi
näkökulma on ajatella asiaa niin, että Jeesus
on "taivaallinen henkivartija", meitä jokaista
rakastava ja uhrautuva henkilö joka heittäytyy
meitä kohti kiitävän luodin eteen. Tässä mallissa
me itse olemme tuon luodin itseämme kohti
ampuneet. Tämän voi ymmärtää.
Toisaalta sanotaan että Jumala kohdisti
viattomaan Jeesukseen ihmiskunnan syntiin
liittyvän vihansa. Sanotaan, että Jumala
hylkäsi Jeesuksen ristillä, Jumala antoi
Jeesuksen kuolla. Sanotaan, että tässä
tapahtumassa Jumala osoittaa suurta
rakkautta. Tätä minun on vaikea käsittää.
Minä en osaa nähdä rakkautta Jumalassa,
joka rankaisee viatonta. Sen sijaan
näen tässä kaikuja vanhatestamentillisesta
kiivaasta ja kostonhimoisesta jumalakuvasta,
jota pitää palvoa kyselemättä ja jonka
vihaa pitää lepyttää erilaisin (eläin)uhrein.
Minä en tunnista tässä Jumalaa, joka
Raamatun todistuksen mukaan on Rakkaus.
-etsijä
Minusta nuo Raamatunkohdat, joita
lainaat, vahvistaa sen käsityksen,
että Raamattu on epäyhtenäinen kirjoitusten
kokoelma, josta on vaikeaa tai jopa
mahdotonta rakentaa loogisesti yhtenäistä
kokonaisuutta.
Minusta on viisasta tutkia asioita
avoimin mielin mahdollisimman monipuolisesti.
Minä uskon, että Jumala joka on Rakkaus,
ymmärtää ja auttaa ihmistä, joka haluaa oppia
tuntemaan totuuden.
"Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden,
se, joka on tavoittanut tiedon,
sillä parempi on viisaus kuin hopea,
tuottoisampi on tieto kuin kulta.
Se voittaa korallit kalleudessa,
mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.
Sen oikeassa kädessä on pitkä ikä,
vasemmassa rikkaus ja kunnia.
Sen tiet ovat suloisia teitä,
sen polut onnen polkuja.
Se on elämän puu niille, jotka siihen tarttuvat --
onnellinen, ken pitää siitä kiinni! "
(Snl. 3:13-18)
-etsijä
aikaisemmin sanoin nämä asiat selviävät tutkimalla ei muuten. Toivottavasti vahvistui myös se, että et voi väittää asiasta pois otetun tekstin olevan raamatun Jumalan sanaa, vaan se on sinun sanaasi, joten suotavaa on, että kun puhut Jumalasta toteat minun Jumalani ei se Jumala josta Raamattu puhuu. Se Jumala josta sinä kerrot ei löydy raamatusta, vaan sinun päästäsi.
Siis se Universaali Jumala jota tyrkytätte ei ole minun Jumalani, Israelin Jumala josta raamattu kertoo. Ja olisi hyvä, jos ette yrittäisi edes yhdistää sellaista, mitä ei voi yhdistää.
"Jos luovumme
ymmärryksestä, niin millä perusteella valitsemme
juuri Raamatun ohjenuoraksi? Minkä osan
Raamattua valitsemme? VT:n puolelta löytyy
monta mielenkiintoista ohjetta - esimerkiksi
kurittomien lasten kasvatukseen suositellaan
ääritapauksessa kivittämistä jne."
Ei Jumala oleta, että meidän on luovuttava ymmärryksestä, vaan otettava vastaan se, mitä Jumala haluaa meille antaa. Kysymys on Jumalan tahtoon nöyrtymisestä. Tämä on jo lähtökohtaisesti vaikeaa syntiselle ihmiselle, sinulle ja minulle. Ja edelleen me helposti ajattelemme "valitsevamme" Jumalan ja sitä myöten Raamatun. Asia on aivan päinvastoin; Jumala kutsuu syntistä parannukseen ja antaa kutsun vastaanottavalle synnit anteeksi ja sitä myöten pelastuksen (=iankaikkisen elämän). Tämä otetaan uskolla (joka sekin on Kristuksen synnyttämää) vastaan. Tätä lahjaa on syntisen ihmisen mahdoton itsessään hyväksyä, koska se antaa kaiken kunnian yksin Jumalalle.
Raamatun "punainen lanka" on Jeesus Kristus, joten älä lähde ketään kivittämään...
Monesti törmää tähän ajatteluun, että noudattamalla jotain osaa Raamatusta saa uskon/pelastuksen. Tämä kyllä voi monesti johtaa umpikujaan ellei ole lukemassa juuri esim. evankeliumin kohdasta. Juuri siksi on niin tärkeää rukoilla, pyytää apua, ei Raamatun ilmoitus Jumalasta ole mitään salatiedettä, se on avoin kaikille, jotka haluavat ottaa Jeesuksen Kristuksen sydämensä Herraksi.
"Niin. Toisaalta sinulla ja minulla on jonkinlainen
käsitys oikeasta ja väärästä, käsitys
oikeudenmukaisuudesta, jaloudesta, urheudesta,
epäitsekkyydestä, rakkaudesta jne."
Niinpä ja ihmisen oma käsitys ei koskaan ole objektiivinen, vaan synnin värjäämä. Siksi tarvitsen Jeesusta ja syntien anteeksiantoa.
"Tätä minun on vaikea käsittää.
Minä en osaa nähdä rakkautta Jumalassa,
joka rankaisee viatonta."
Pyhä Jumala vihaa syntiä, ei ihmistä. Tämä on hyvä muistaa. Tämän ajan ihmisen ei ole helppoa ymmärtää Jumalan pyhyyttä, kun kaikki on suhteellistettu. Pyhä on toki edelleen pyhää, vaikka sitä miten selittäisimme. Ihminen haluaisi niin mielellään selittää myös Jumalan, määritellä tarkoin millainen Jumalan pitäisi olla, mutta ei se vaan niin mene. Tässä valossa on tavattoman luonnollista, että turmeltunut ihminen ei voi ymmärtää itsessään Jeesuksen Kristuksen sovitustyötä ja siinä Jumalan osoittamaa valtavaa rakkautta. Tämän Raamattukin toteaa 1. Kor. alkupuolella (ristin saarnan hullutus vs. maailman viisaus). Ja lopuksi on hyvä muistaa, että Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei ole jumala. Tässä on vissi ero.
Kiitos kommenteista, Eija!
"aikaisemmin sanoin nämä asiat selviävät tutkimalla ei muuten."
Kyllä. Paavalin ohje on hyvä.
"koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on"
(1.Tess.5:21)
"Toivottavasti vahvistui myös se, että et voi väittää asiasta pois otetun tekstin olevan raamatun Jumalan sanaa, vaan se on sinun sanaasi,"
Tätä en ymmärrä. Esimerkiksi käsitykset Jumalasta
Rakkautena, Jumalan valtakunnan sisäisestä
ulottuvuudesta, rakkauden kaksoiskäskystä,
Jumalan valtakunnan etsimisestä ennen kaikkea
muuta... Nämä ovat Raamatullisia ja lisäksi niiden
merkityksen ja totuuden voi myös sydämessään
vahvistaa. Mitä ongelmallista tässä on?
"joten suotavaa on, että kun puhut Jumalasta toteat minun Jumalani ei se Jumala josta Raamattu puhuu."
Minä uskon, että se ylikäsitteellinen todellisuus,
johon viittaan käsitteellä Jumala, on sama
Jumala, johon Raamatussa viitataan ilmaisulla
"Jumala on Rakkaus".
" Se Jumala josta sinä kerrot ei löydy raamatusta, vaan sinun päästäsi. "
Raamatusta ei löydy Jumalaa - sen sijaan
Raamattu voi toimia tienviittana, opasteena,
jonka avulla katseen voi suunnata Jumalaan.
Minä uskon, että Raamatun lisäksi myös
moni muu asia voi toimia kuten kuuta osoittava
sormi - ne voivat viitata tietä kohti
Jumalaa.
Ja kyllä - uskon, että Jumalan valtakunta on
sisäisesti sinussa ja minussa. Jumala joka on
Rakkaus on sisäisesti sinussa ja minussa, sillä
Hänessä me elämme, olemme ja liikumme.
Emme ole Hänestä kaukana. Luulen että ihmisen
suuri tragedia on erillisyyden harha -
pelkomme estää meitä tajuamasta sitä, että
olemme Valon lapsia. Rakkaudessa ei ole
pelkoa.
Kuten 1. Johanneksen kirjeessä todetaan:
"Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa,
pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17 Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä
täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme
rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on,
sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa
ei rakkaudessa ole,
18 vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.
Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. "
"Siis se Universaali Jumala jota tyrkytätte ei ole minun Jumalani, Israelin Jumala josta raamattu kertoo."
Ketkä "me"? Omalta osaltani pyydän Anteeksi -
tarkoitukseni ei todellakaan ole tyrkyttää
mitään. Tarkoitukseni on yrittää käydä
rakentavaa, totuuden ja Jumalan rakastamiseen
nojautuvaa keskustelua ihmiselämän isoista
kysymyksistä.
Totta - minä en ajattele Jumalaa Israelin
Jumalana. Tai jos käytetään sitä ilmaisua
niin sen rinnalle on nostettava myös ilmaisut
"Suomen Jumala", "Ruotsin Jumala" jne.
Tuntuisi hassulta ajatella, että Kaikkein
Korkein olisi vain jonkun tietyn kansan
Jumala.
"Ja olisi hyvä, jos ette yrittäisi edes yhdistää sellaista, mitä ei voi yhdistää. "
Taas - ketkä "me"?
Kuinka Sinä yhdistät Raamatun erilaiset
jumalakuvat (Jumala on Rakkaus vs.
"minä kostan isien pahat teot kolmanteen
polveen")
vilpittömästi Kristuksen Rakkaudessa,
-etsijä
Olen viime päivinä ja tänäänkin kirjoitellut
etsijä-nimimerkillä joitakin tekstejä.
Siltä varalta että joku toinen kirjoittaa
samalla nimimerkillä, varasin juuri itselleni
nimimerkin etsija1 (etsija oli jo varattu).
-etsijä
"Pyhä Jumala vihaa syntiä, ei ihmistä. Tämä on hyvä muistaa. "
Jos näin on, niin miksi ihmistä kuitenkin
uhkaa ikuinen kadotus ellei hän usko
sovituskuolemaan? Jos Jumala rakastaa
ihmistä, niin kuinka Hän voisi tuomita
ihmisen ikuiseen kadotukseen?
-etsijä
Siis kun keskustellaan raamatusta, niin olisi melko asiallista että keskusteltaisiin, siitä mitä siellä todella lukee,(oli siitä sitten mitä mieltä hyvänsä) Tulkita voi monin tavoin, mutta ei se ole tulkintaa jos lukee jakeen ja jättää koko muun asia yhteyden huomioimatta.
Siis tämä on ongelma. Luki Raamatussa mitä hyvänsä, niin on kerrottava siitä TOTUUDELLISESTI sellaisena kuin sen ymmärtää mitään postamatta ja lisäämättä.
"Luki Raamatussa mitä hyvänsä, niin on kerrottava siitä TOTUUDELLISESTI sellaisena kuin sen ymmärtää mitään poistamatta ja lisäämättä. "
Kaanonin muodostumisen historiaan tutustumisen
myötä Raamattua on aika vaikea hahmottaa
taivaasta tupsahtaneena kokonaisuutena.
Tulee vaikutelma että tekstejä on muokattu,
lisätty, poistettu.
Uskon, että Raamattuun on viisasta suhtautua
avoimen uteliaasti.
Uskon, että vilpitön Jumalaa ja totuutta
rakastava asenne johtaa hyvään tulokseen.
-etsijä
Tässä alla olevassa on jo aitoa etsimistä. (hymyä)
"Uskon, että Raamattuun on viisasta suhtautua
avoimen uteliaasti.
Uskon, että vilpitön Jumalaa ja totuutta
rakastava asenne johtaa hyvään tulokseen."
Hieman tuosta Uudentestamentin kaanonista.
Minun tietojeni mukaan vanhin tunnettu käsikirjoitus katkelma on ajoitettu vuodelta 125. Se on osa Johanneksen evankeliumista. Lisäksi on säilynyt yli 5500 varhaista kopiota joko täydellisenä tai osia niistä 300 luvulta. Käsikirjoituksissa on joitain eroja ja suurinosa johtuu tahattomista virheistä mutta osa eroista on tehty tarkoituksella. Käsikirjoituksia vertaamalla tutkijatovat päätyneet hahmottamaan alkuperäisen teksti muodon.
Lisäksi Vanhasta Testamentista on löytyneet niinsanotut Kuolleen Meren kääröt ja ne todistavat että Esim. Jesaja on säilynyt varhaisessa muodossaan. Monet Vanhan Testamentin kirjat on koottu erilähteistä. Itse asiasta siitä löytyy mainintoja jo Vanhassa Testamentissa itsessään. Joten mielestäni on melko tärkeää, että yritämme ymmärtää mitä siellä kerrotaan sen sijaan, että alamme kirjoittaa uutta raamattua väännellen raamatun tekstejä. Tähän on toinenkin syy miksi olen näin tiukka tässä ja se on että ihmisiä on kautta aikojen valheelisesti alistettu ykittäisten asiayhteydestään pois otettujen raamatun paikkojen avulla.
Jos saan vastata, niin tässä oma näkemykseni:
Ikuinen kadotus on lopulta IHMISEN OMA VALINTA. Ihminen saa vapaasti valita seuraako Jeesusta vai hylkääkö Hänet ja kärsii seuraukset. Jos Jumala pakottaisi ihmiset seuraamaan Jeesusta manipuloimalla heidän tahtoaan, Hän olisi paha jumala. Varmasti helvetissä ikuisesti palava ihminen käsittää, että hänellä oli mahdollisuus hyväksyä ilmainen pelastus. Ja helvetin ikuisessa tulessa kärsivät ihmiset varmasti edelleen vihaavat Jumalaa iankaikkisesta iankaikkiseen. Jumala ei voi pakottaa heitä muuttamaan asennettaan. He eivät hyväksyneet Jeesusta ja se oli heidän vapaaehtoinen valintansa.
Mörri tosiaankin on eksyttäjä, sillä hänen juttunsa turhentavat= mitätöivät Jeesuksen sovitustyön ristillä ja raamatun arvovallan.
USKOVAINEN kristitty uskoo, että Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmiselle, että Jeesus kuoli puolestani ristillä, jotta en joutuisi vastaamaan synneistäni kadotuksesta, että Pyhä Henki on Jumalan persoonallinen osa ja että raamatun sanalla on arvovalta. Uskomme myös, ettei käskyjen täyttämin eli kaiken oikein tekeminen riitä taivaspaikkaan.
Taivaaseen pääsee vain Jeesuksen sovitustyön henkilökohtaisesti vastaanottanut uudestisyntynyt kristitty( kristityn ei tarvitse olla länsimainen valkoinen, vaan hän voi olla musta ja pukeutua vaikka burkhaan. Kulttuurisilla tavoilla ei tässä ole mitään merkitystä).
Jos mörri ei usko näihin asioihin, hän ei ole uudestisyntynyt kristitty,vaan hän on kehittänyt oman korvasyyhynsä mukaisen uskonnon.
1.Joh.2:22. Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus?
Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä.
23. Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.
...
"Sellainen ihminen on antikristus" tarkoittaa, että henkilö on saatanan käytössä valheidensa kautta, sillä saatana on kaikkien valheiden ja harhaoppien isä.
...
1.Joh.2:24. Pysyköön siis teissä se, minkä jo alussa olette kuulleet.(evankeliumi Jeesuksesta,joka lunasti ristillä kaikki syntimme ja näin avasi taivaat sille, joka uskoo)
Jos se, minkä olette kuulleet alusta asti, pysyy teissä, tekin pysytte Pojassa ja Isässä.
25. Ja tämän hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän.
26. Tämän olen kirjoittanut teille niistä, jotka tahtovat johtaa teitä harhaan.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi."
(Matt 7:1)
Minä uskon, että (myös) Mörri on totuudenetsijä.
Myös Mörri on lähimmäinen. Totuutta etsivä
ja rakastava rakastaa lähimmäistä.
-etsijä
Kumpi on parempi, antaa eksyttäjän laupiaasti jatkaa eksytystä vai korjata asia kertomalla totuus?
Johannes ainakin päätti puhua totuuden, ei kierrellä ja kaarrella miellyttääksee ihmisten korvasyyhyä.
Osatotuuksiin piiloutuu saatanan voima. Hän ei kerro pahaa totuutta vaan kertoo osatotuuden joka johtaa etsijän harhateille.
26. Tämän olen kirjoittanut teille niistä, jotka tahtovat johtaa teitä harhaan. 27. Teissä kyllä pysyy se voitelu, jonka olette Pyhältä saaneet, ettekä te tarvitse kenenkään opetusta. Hänen Henkensä opettaa teitä kaikessa ja on tosi, hänessä ei ole petosta. .
7. Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan.
Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas.
8. Joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Juuri sitä varten Jumalan Poika tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot.
...
Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja TOTUUDESSA.
Onneksi etsivä löytää jos pyytää Jumalaa näyttämään tien rukoilemalla.
En kutsuisi vilpitöntä totuuden etsijää
eksyttäjäksi.
En halua tuomita ketään.
Jumalan valtakunnan etsiminen, Jumalan
ja lähimmäisen ja itsen rakastaminen
ei minusta ole eksytystä.
"Koetelkaa kaikkea ja
pitäkää se mikä on hyvää.
Pysykää erossa kaikesta pahasta."
(1 Tess 5:21-22)
-etsijä
Sinä ja muut kaltaisesi ihmisten eksyttäjät olette yhdessä legioona.
Teette pimeää myyräntyötänne täällä eroittaaksenne ihmisiä Jumalasta.
Alkaisit sinäkin Nitro vain etsimään sitä yhtä ja ainutta Jumalaa ja lopettaisit nuo pimeyden työsi Jumalaa vastaan!
Tarvitset vahvat perustelut, jos haluat, että sinua totellaan. Mistä asti Jeesus ja Raamattu ovat erottanut ihmisiä Jumalasta?
"Mistä asti Jeesus ja Raamattu ovat
erottanut ihmisiä Jumalasta? "
Vastaanpa, vaikka kysymystä et minulle
osoittanutkaan.
Itse olen törmännyt sellaiseenkin ajatteluun,
jossa Jeesuksen ja Raamatun välille piirretään
yhtäsuuruusmerkki. Itse en kyllä näin ajattele.
Raamattu on parhaimmillaan tienviitta, kartta,
jonka avulla me voimme löytää Jumalan yhteyteen.
UT:n teksteistä voimme löytää Jeesuksen
opetusta - uskon kuitenkin että Jeesuksen
ajatuksia on kirjattu myös kaanonin ulkopuolelle
jätettyihin kirjoituksiin. Pidän myös varsin
mahdollisena, että osa Jeesuksen opetuksesta
on kirjattu ylös vääristyneessä muodossa.
Korostan, etten missään tapauksessa halua
vähätellä Raamatun merkitystä - se on välittänyt
toivon näköaloja monelle.
Raamattu saattaa kuitenkin pahimmillaan toimia
niin että ihminen vieraantuu Jumalasta. Ainakin
minulle monet kohdat VT:n osalta ilmentävät
jumalakuvaa, jota en osaa pitää totena. Olen
käsittänyt Jumalan ennenkaikkea Rakkautena
ja uskon että jokainen ihminen on kutsuttu
tuohon Rakkauteen. En usko pelottelun enkä
koston voimaan. Pelottelu, kosto, viha -
kaikki nämä juontavat rakkaudettomuudesta.
En osaa ajatella Jumalaa pelottelevana,
kostavana, vihaisena.
Mielestäni luonnollisin selitys monitahoiselle,
jopa ristiriitaiselle jumalakuvalle on se että
Raamatussa on jumalallisen materiaalin lisäksi
myös inhimillistä materiaalia, materiaalia jossa
pyritään käyttämään Jumalaa valtapoliittisena
välineenä.
-etsijä
Kyllä