Opimme kieliopin, matematiikan, joskin termit olivat suomalaisia mutta samat asiat. ( Tietenkin oppimiskyvystä riippuen)
Biologiaa, kasvit tuli tutuiksi. Nuori sukuun tullut ihmetteli kun tunsin luonnonkasvien ja - kukkien nimiä enemmän kuin hän, maisteri sentään.
Kirjallisuutta opiskeltiin paljon, 1900- luvun kirjailijoihin perehdyttiin, pidettiin esitelmiä heistä jne.
Tätä mietin kun tuossa jossain keskustelussa joku mainitsi Algot Untolan. Varmaan jokainen on kesäteatterissa tai elokuvana katsonut Tulitikkuja lainaamassa. Hänellähän oli useampikin kirjailijanimi, maiju lassila lienee tunnetuin.
Seitsemässä kansakouluvuodessa ehti maallakin paljon oppia. Tosin koko elinikä on senjälkeen oppimista, mottona: yksi uusi asia joka päivä.
Biologiaa, kasvit tuli tutuiksi. Nuori sukuun tullut ihmetteli kun tunsin luonnonkasvien ja - kukkien nimiä enemmän kuin hän, maisteri sentään.
Kirjallisuutta opiskeltiin paljon, 1900- luvun kirjailijoihin perehdyttiin, pidettiin esitelmiä heistä jne.
Tätä mietin kun tuossa jossain keskustelussa joku mainitsi Algot Untolan. Varmaan jokainen on kesäteatterissa tai elokuvana katsonut Tulitikkuja lainaamassa. Hänellähän oli useampikin kirjailijanimi, maiju lassila lienee tunnetuin.
Seitsemässä kansakouluvuodessa ehti maallakin paljon oppia. Tosin koko elinikä on senjälkeen oppimista, mottona: yksi uusi asia joka päivä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kunnioitettiin koti uskonto ja isänmaata.
nyt ei opita mitään kaikki nuoret voi vain pahoin ahdistukissa.
vaatikaa nuoret opetusta vanhaanmalliin.
Kävin kansakoulun 60-luvulla.
Kävin 50 - luvulla. Poikani ihmetteli kirjoista kun laskimme "vaikeita" laskuja mitä nyt yläkoululaisensa.
Silloin ei ymmärretty nuoria vaan kuri oli kova . Tosin koulumme opettaja oli ankarampi köyhien lapsille, klyhyys on laiskuutta, oli hänen mottonsa.