Kuka hullu sen on suunnitellut? Aivan mahdoton paikka. Ja olen sentään paljasjalka stadilainen. Miten on voitukin kasata niin pienelle alalle niin paljon ongelmia?
Mä todella suutuin. Eihän tää oo todellista!
Asun Stadissa vähän niinku "sivummalla", mutta tänään oli vihdoin pakko käydä Hgin keskustassa. Olisin voinut ajaa metrolla Kamppiin (ja olisin säästynyt paljosta!), mutta hyppäsinkin kyydistä Rautatieasemalla. Olen melko huonojalkainen. Ajattelin, että joo, kävelen tästä pitkää tunnelia ja päädyn Lasipalatsille.
Tunnelissa oli huonot viitat ja päädyin Foorumiin. Herrajumala sitä paikkaa, en tiennyt kuinka pääsen sieltä ulos! Ei mitään selkeitä viittoja tyyliin "Ulos ->" Itselläni oli muuten kiire. Pyörin kuin pieru Foorumissa, kiroillen, nousten ja laskien rullaportaita, eikö Simonkadulle ole missään ovea? Kaikenkaikkiaan, kun lopulta löysin ulos, olin jollain takapihalla, jossa muureja kaikkialla, mutta hartaasti sateessa märkänä joka kongin erikseen kurkkien löysin tieni Yrjönkadulle. Olin ihan väärässä paikassa. Mutta sentään tiesin missä olin. Partioaitta! Sinelli!
Nyt sitten könyten kohti Narinkkatoria. Joku nuori nainen edellä vilahti auttavasti jonkin kulman taa ja minä perässä, ei herranen aika: korkeat portaat alas, ei ramppia kuin lähempänä Mannerheimintietä: ajan säästämiseksi oli pakko mennä portaille.
Sitten yli Narinkkatorin. Mitä on vastassa? Julmettu määrä ylös meneviä portaita, oikealla ja vasemmalla ja monessa tasanteessa! Porrashelvetti. Eikö täällä jumankekka ole missään ramppeja? Pari ulkomaista kerjäläisakkaa tuijotti minua pohtien selvästi ryöstääkö tuo, myydäkö lehti vai ainoastaan pummata rahaa? Luikin raivostuneen näköisenä ohi, ylös portaita.
Uusi tasanne ja jumalauta taas portaat! Oli valittavana yhdet leveät portaat tai kahdet kapeat portaat. Yhtä korkeat... Määränpää häämötti jo kaukana horisontissa. Vettä satoi niskaan.
Läpimärkänä, hengitys vinkuen ja silmät leimuten saavuin minuutilleen sovittuun paikkaan.
Takastullessa päätin ilman turistikierroksia mennä suoraan Fredan yli Kampin asemalle ja sieltä metroon. Lasiovista sisään. Mutta missä helvetissä se metro on? Hissin napit eivät kertoneet mitään selväjärkistä viestiä. Nousin hissillä ylös. Ihan väärä paikka. Metro maan alla, ei taivaalla. Hissillä alas... Ei täälläkään. Missään ei lue auttavasti: "Metro, tuolla ->". Muuan samaan hissikarkeloon eksynyt nuori matu neuvoi minua huonolla suomella, kiitos hänelle: "Metro, tuola ->" Kiitos. Ja haa, taas lasihissi!
Joku muu matumies oli menossa samaan hissiin, mutta kun minä tulin perässä, matu syöksyi ulos! Eikö ne saa mennä vääräuskoisten naisten kanssa samaan hissiin?
Nousin sillä ensin ylös, sillä hissin napeissa ei ollut selventävää tekstiä, minne ne johtivat (juuri tämä samainen ongelma kaikissa näissä hisseissä). Lopulta, nappeja painellen, päädyin tasanteelle (nähden lasien läpi Fredan, eli olin jossain lähellä alkuperäistä pistettä A) ja nyt näin jo kauan kaivatut rullaportaat alas kuiluun. Löysin metron!
Ihan totta, en ole kotoisin Sysmän Perä-Vintturista, näin päivänvalon Helsingin Naistenklinikalla, aika kauan aikaa sitten, mutta kuitenkin.
Mä todella suutuin. Eihän tää oo todellista!
Asun Stadissa vähän niinku "sivummalla", mutta tänään oli vihdoin pakko käydä Hgin keskustassa. Olisin voinut ajaa metrolla Kamppiin (ja olisin säästynyt paljosta!), mutta hyppäsinkin kyydistä Rautatieasemalla. Olen melko huonojalkainen. Ajattelin, että joo, kävelen tästä pitkää tunnelia ja päädyn Lasipalatsille.
Tunnelissa oli huonot viitat ja päädyin Foorumiin. Herrajumala sitä paikkaa, en tiennyt kuinka pääsen sieltä ulos! Ei mitään selkeitä viittoja tyyliin "Ulos ->" Itselläni oli muuten kiire. Pyörin kuin pieru Foorumissa, kiroillen, nousten ja laskien rullaportaita, eikö Simonkadulle ole missään ovea? Kaikenkaikkiaan, kun lopulta löysin ulos, olin jollain takapihalla, jossa muureja kaikkialla, mutta hartaasti sateessa märkänä joka kongin erikseen kurkkien löysin tieni Yrjönkadulle. Olin ihan väärässä paikassa. Mutta sentään tiesin missä olin. Partioaitta! Sinelli!
Nyt sitten könyten kohti Narinkkatoria. Joku nuori nainen edellä vilahti auttavasti jonkin kulman taa ja minä perässä, ei herranen aika: korkeat portaat alas, ei ramppia kuin lähempänä Mannerheimintietä: ajan säästämiseksi oli pakko mennä portaille.
Sitten yli Narinkkatorin. Mitä on vastassa? Julmettu määrä ylös meneviä portaita, oikealla ja vasemmalla ja monessa tasanteessa! Porrashelvetti. Eikö täällä jumankekka ole missään ramppeja? Pari ulkomaista kerjäläisakkaa tuijotti minua pohtien selvästi ryöstääkö tuo, myydäkö lehti vai ainoastaan pummata rahaa? Luikin raivostuneen näköisenä ohi, ylös portaita.
Uusi tasanne ja jumalauta taas portaat! Oli valittavana yhdet leveät portaat tai kahdet kapeat portaat. Yhtä korkeat... Määränpää häämötti jo kaukana horisontissa. Vettä satoi niskaan.
Läpimärkänä, hengitys vinkuen ja silmät leimuten saavuin minuutilleen sovittuun paikkaan.
Takastullessa päätin ilman turistikierroksia mennä suoraan Fredan yli Kampin asemalle ja sieltä metroon. Lasiovista sisään. Mutta missä helvetissä se metro on? Hissin napit eivät kertoneet mitään selväjärkistä viestiä. Nousin hissillä ylös. Ihan väärä paikka. Metro maan alla, ei taivaalla. Hissillä alas... Ei täälläkään. Missään ei lue auttavasti: "Metro, tuolla ->". Muuan samaan hissikarkeloon eksynyt nuori matu neuvoi minua huonolla suomella, kiitos hänelle: "Metro, tuola ->" Kiitos. Ja haa, taas lasihissi!
Joku muu matumies oli menossa samaan hissiin, mutta kun minä tulin perässä, matu syöksyi ulos! Eikö ne saa mennä vääräuskoisten naisten kanssa samaan hissiin?
Nousin sillä ensin ylös, sillä hissin napeissa ei ollut selventävää tekstiä, minne ne johtivat (juuri tämä samainen ongelma kaikissa näissä hisseissä). Lopulta, nappeja painellen, päädyin tasanteelle (nähden lasien läpi Fredan, eli olin jossain lähellä alkuperäistä pistettä A) ja nyt näin jo kauan kaivatut rullaportaat alas kuiluun. Löysin metron!
Ihan totta, en ole kotoisin Sysmän Perä-Vintturista, näin päivänvalon Helsingin Naistenklinikalla, aika kauan aikaa sitten, mutta kuitenkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ilmeisesti olen ainoa joka tuolla eksyy...
Ei kai ole Alvar Aallon maailmankuulua kädenjälkeä. Oulussa kauhistelin, että onpa rumia kerrostaloja. Sain kuulla, että olivat Alvarin suunnittelemia ja hyvin kuuluisia. Olin äimistynyt.
Yrityksen ja erehdyksen kaytta tuolla tiensä löytää. Sitten on selvää: tietää luiskat, rampit, hissit ja liukuportaat eikä tarvitse portaissa känkätä. Tunneliverkostossa ja sen umpikuissa ynnä hisseissä on opettelemista kyllä pitkäksi aikaa.
Tuo Jeesuksen julistus noiden rikollisten suusta on karmeaa paskaa. Sähkötuoli olis hyvä.