seniliteetistä kun kesällä 1944 Tuuloksen rantoja ei oltu mitenkään varmistettu vaan iivana saattoi tehdä sinne maihinnousun helposti kuin olisi ollut sotaharjoituksessa. Eikö n. 20 vuoden takaisista tapahtumista oltu mitään opittu, olivatko piripintaiset ruokaryypyt olleet tärkein asia vuoden -41 jälkeen ?
Kertoo Suomen sodanjohtajan täydellisestä
Anonyymi
37<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Tai kyseessä oli hallittu esitys ja siis tahallinen luopuminen Itä-Karjalasta nopeutetusti. Siis sabotoitiin omaa sotaa, jotta piti siirtää joukkoja ja jotta vetäytyminen oli nopeaa sekä Kannaksella ja muualla. Johtoi halusi iirti sodasta ja se oli mahdollista vasta sitten., kun NL oli saanut omansa
Olihan siellä rantaviiva yli puolet Laatokasta Suomen halussa! Oliko Stalin päivät läpeensä vodkasta niin täyslärvissä ettei älynnyt tehdä muualle maihinnousuja! Sen siitä saa kun seniili vanha äijä johtaa neukkumaan sotaa! Yöt katsottiin lännen filmejä ja päivät nukuttiin!
Itä-Karjalan suhteenhan maamme korkein sodanjohto hihitteli päämajassaan käsiään hieroen,että "kohta ryssä hyökkää meidän raskasta linnoitusketjua vastaan,ja se lyödään verissäpäin takaisin!!"
Ja sitten tulikin Tuuloksen maihinnousu ja piti alkaa kalppia koti-Suomen suuntaan!
"Sin jäi hyvät linnoitukset,sin jäi komentokorsut,sin jäi grammarkii pöyväl soimaa kun myö lähettiin!"
Kyllä Tuuloksen maihinnousua osattiin pelätä.Se todettiin mm. Oeschin johtamassa sotapelissä ja seurauksena raivattiin ohitustie. Se pelasti keskeneräisenäkin pääosan VI AK:sta saarrostukselta,joskin materiaalia menetettiin.
Linnoitettu PSS-asema jäi lähes käyttämättä,koska joukkoja tarvittiin Kannakselle.
Mannerheim valitsi väärän miehen johtamaan Aunuksen Ryhmää.Talvela ei hallinnut edes viivytystaistelun perusteita oltuaa siviilissä 10 vuotta ennen Talvisotaa.
Outoa, ettei PM kiinnittänyt huomiota maihinnousun uhkaan. Tosin huomio oli kiinnittynyt lähes täysin Kannakselle, Silti... ja kun ilmatiedustelu vielä havaitsi venäläisten laivasto-osaston.
Vetäytyminen Syväriltä oli aloitettu jo ajat sitten! Maihnnousu Tuulokslla ei suinkaan ollut syy siihen vaan joukkojen siirto Kannakselle!
Jatkuvasti törmää stallarin outoihin ajatelmiin, jonka mukaan Mikkelin päämajan olisi muka pitänyt huomata… Jokaisella rintamaosalla oli oma itsenäinen johtonsa ja Syväriltä vetäydyttäessä olisi Laatokan Karjalasta vastaavan johdon pitänyt asia huomioida! Ei marsalkka vastaa jv-ryhmätason asioista!
Luoja millainen tollo sinä olet. Esimies on aina vastuussa alaistensa törttöilyistä. Päämajan olisi tullut valvoa ja tarkastaa, että asiat ovat kunnossa.
Turha sitten itkeä, että 11.D:n siirto viivästyi "yllättävän" maihinnousun takia.
Viina oli jo syönyt Ukon aivot ja kenraalikunta aivan moraalitonta. Kyllä Tuulostakin olisi voitu linnoittaa ilman m-heimin erillistä käskyä mutta kun ei viitsitty tehdä mitään.
Viinaa juotiin yksi sormustimillen päivässä! Se ei asioihin vaikuttanut!
Stallari vihaa Suomea ja suomalaisia ja toivoo pääsevänsä parhaiten ärsyttämään haukkumalla marskia! Sitä varten on hatusta sepitettybhomous, liioiteltu alkoholimääriä ja keksitty, että marski olisi muka vastannut sodasta nippelitasolla vailla väliportaita!
"Viina oli jo syönyt Ukon aivot ja kenraalikunta aivan moraalitonta. "
Pistä korkki kiinni, ettei viina syö aivoja!
- 43 -44 oli kuin valveunta sodanjohdossa. Luultavasti myös dementiaa ja muuta hidastumista ja sisäistä tärkeilyä johdossa oli. Siksi valmistautuminen oli lyöty laimin. Ja tiedustelutietoihinkaan ei osattu reagoida!!
Näin toimien Tuli suuri veriuhri ja matriaaliakin menettiin turhaan. Kun asiat olivat hoitamatta Sodanjohto kesälomalla, tai oli ehkäpä koko -44 vuoden lomalla talvesta, keväästä asti... ei voi mitään.
Tätä asiaa on selitelty eri tavoin, mutta ei vielä ole tullut selvää ideaa, miksi nukuttiin.
”- 43 -44 oli kuin valveunta sodanjohdossa. Luultavasti myös dementiaa ja muuta hidastumista ja sisäistä tärkeilyä johdossa oli. Siksi valmistautuminen oli lyöty laimin. Ja tiedustelutietoihinkaan ei osattu reagoida!!”
Valmistauduttu oli toki, mutta tuskin se koskaan riittävää määrältään on jo neukun vuoden 1944 hyökkäyskyky yllätti pahasti!
”Näin toimien Tuli suuri veriuhri ja matriaaliakin menettiin turhaan. Kun asiat olivat hoitamatta Sodanjohto kesälomalla, tai oli ehkäpä koko -44 vuoden lomalla talvesta, keväästä asti... ei voi mitään.”
Todellisuudessa sodan johto oli paikalla eikä lomalla. Jonkun verran oli tykistön vetokalustoa heinätöissä, joka johti turhiin tappioihin! Jospa sinä suurena sodan asiantuntijana kerrot pitävän keinon, jolla kesän 1944 suurhyökkäyksestä olisi tappioitta selvitty, niin olet aika haka!
”Tätä asiaa on selitelty eri tavoin, mutta ei vielä ole tullut selvää ideaa, miksi nukuttiin.”
Oli se toki yllätys vaika saksalaiset olivat hyvin informoineet neukun sen hetken hyökkäystyylistä! Kannaksella ei oltu hyökkäilty ja vesistölinja suojasi Laatokan pohjoispuolta stallarin harmiksi;-D
.....Jonkun verran oli tykistön vetokalustoa heinätöissä, joka johti turhiin tappioihin.....
Kuules kaupunkilainen porvarispoika, kesäkuun 10. ei olla vielä heinätöissä. Kuukausi siitä eteenpäin niin sitten vasta ollaan.
Oli missä oli, mutta osa oli muualla kuin kaluston vieressä!
Ei heinätöissä vaan toukotöissä.
Laatokan rannikkotykistö oli vitsi.
” Laatokan rannikkotykistö oli vitsi.”
Ne rispaantuivat sodan myötä! Esim Mantsinsaaren kuusituumaist tuottivat Talvisodanna pahoja tappioita rantatietä etenevälle Puna-armeijalle Pitkärannassa. Halukkaat voivat tutustua asiaan muistelmateoksessa ”Kaksi tykkiä”!
Neukuille. Ne olivat kaikkea muuta kuin vitsi!
Kaneettipaukun laukaiseminen oli vaarallisempaa omille kuin putken etupuolella olijoille.
Kyllä kuusituumaiset pyyhkäisi kerralla satoja neukkusolttuja pois tungestimasta Pitkäjärven tiellä! Mutta ei hätää! Perästä tunki lisää tilalle! Mantsinsaarelta käsin oli ilo niitä paukutella!
Mikkelissä selvästi erkaannuttiin sota-tilanteesta ja uhista -44.
jotta olikohan mikkelissä muuta puuhaa liikaa? esim. joku tarkkis-poika, jota kaikki johtavat sällit jahtasi? ja näin huomio sodankäynnistä siirtyi hovi puuhin ja poikarakkauteen täysin? Kun vaikea muuta selitystä järkevää on keksiä siihen, että tiedustelutietojakaan ei kehdattu huomioida, 44.
Vai oliko pervitiini, heroiini ja viinat vaivuttaneet jonkinasteiseen koomaan? - Jos unilääkkeitä, ja piristävää pervitiiniä vedettiin vuosikausia edestaa, niin siinä se lamaantuminen vähitellen iskee.
Myös kun ikää tuleem niin todellisuudentaju vaihtuu päivittäin. Ja huomio suuntautuu milloin minnekin. Tilannetaju katoaa ajoittain.
tilannetajo oli kadoksissa koko alkuvuoden -44 vasta suurhyökkäys herätti, ja heinäkuussa alkoi toiminta.
Ei ollut tarvetta varmistaa mitään Tuuloksen rantoja. Tilanne oli ihan hyvion hallinnassa ja puna-armeijan maihinnousu olisi voitu tuhota. Mutta kenraalimajuri Blick omavaltaisesti määräsi vetäytymisen vastoin kenraaliluutnantti Talvelan määräyksiä.
Sotaoikeuteen olisi peluri joutunut, mutta Mannerheim vain siirsi toisiin tehtäviin Kannakselle.
Mitään linnotteita ei ollut ja sehän oli jättemoka. Talvela oli muutenkin ihan pihalla. Hänen ainoa sotaoppinsa oli se, että koskaan eikä missään tilanteessa saa perääntyä. Hänhän ensi alkuun kielsi kaiken perääntymisen Itä-Karjalasta. Onneksi Valo Nihtilä sai taottua hänelle järkeä päähän.
Näin olisi käynyt Blickille, Tuuloksen maihinnousun myötä vihollisia oli heidän selkänsä takana.
Osa suomalaista VI Armeijakuntaa oli siis vaarassa jäädä loukkuun. Jos niin olisi käynyt, viholliselle olisi voinut Laatokan pohjoisosa kiertämällä avautua reitti Karjalankannaksella taistelevien suomalaisten selkään. Siellä oli juuri alkanut Tali-Ihantalan suurtaistelu.
Juhannuspäivänä suomalaiset yrittivät kolmen pataljoonan voimin lyödä maihinnousun takaisin. Yritys epäonnistui. Kenraalimajuri Aarne Blickin määräyksestä VI Armeijakunta – jalkaväki, tykistö, huolto, lotat, haavoittuneet – vetäytyi pohjoisemmaksi U-asemaan Tuuloksen sillanpään toiselle puolelle, Suomen puolelle. Venäläiset olivat katkaisseet rantaradan ja rantatien, mutta tuskainen vetäytyminen onnistui huonokuntoista, monin paikoin liejuista ja upottavaa Säntämän-Viteleen -kiertotietä myöten.
Tie oli valmistunut vasta runsas kuukausi aikaisemmin, joten jälleen kerran läheltä piti.
Vastahyökkäys tietenkin epäonnistuu, jos johto ei siihen usko. Nyt kävi juuri niin. Annettiin vetäytymiskäsky, vaikka taistelu ei ollut vielä ratkaisuvaiheessa. Blickin pelkuruutta.
Mahtavan puna-armeijan ylijohto irrotti armeijankenraali Kirill Meretskovin alaiselle Karjalan Rintamalle suuria voimia. Syvärin 225 kilometrin levyisestä rintamasta vastasi toverikenraaliluutnantti A. Krutikovin 7. armeija.
Ylipäälliköllä oli Kannaksen sijasta adjutanttien kannikat ylimpänä intressinä.
Totta turiset.
" olivatko piripintaiset ruokaryypyt olleet tärkein asia vuoden -41 jälkeen ?"
Todennäköisesti niin ! Jos olisi oltu ajan tasalla niin sillä seudulla olisi ollut ainakin rykmentti, vahva tykistö ja linnoitteet. Mutta kun ei niin mitään.
Ja rutiininomaiset homovihjailut päälle?
Niinkö? Emmekähän me puhu ainun avauksestasi? Ties kuinka mones Tuuloksesta alkoholi ja homovihjailut päälle ilman selkeää näyttöä!
Jaa meinaatko että Tuuloksen alueen puolustusjärjestelyjen laiminlyönnistä ei olisi näyttöä ? Lue jokin aihetta käsittelevä historiateos, edes yksi, niin tulet tietämään oliko kesällä -44 näyttöä vai ei.
Puolustusvoimat kävi keväällä 1944 ns. sotapelin jossa loppupäätelmä oli se että puna-armeija tulee tekemään maihinnousun jossain vaiheessa Laatokan rannalle ja todennäköisesti juuri Viteleen alueelle. Siksi nopeasti tehtiin päätös rakentaa kiertotie jotta rannikon suunnalta voidaan vetäytyä toista kautta pois saarrostusuhan vuoksi. Tie valmistui juuri sopivasti ennen Karjalan Rintaman hyökkäystä joskin tie ei ollut laadultaan mitenkään hääppöinen. Joka tapauksessa valtaosa kuormastosta pystyi sitä käyttämään ja näin täydellinen katastrofi vältettiin.
Maihinnousuun oltiin valmistauduttu mutta voimia sen torjumiseen ei ollut. Mm. pommituslentojen tulokset olivat aika heikot.
-----Stieglitz-----
Maihinnousuun oli valmistauduttu, mutta torjunnnan ylivoimainen vihollinen tuhosi! Samoin kävi Valkeasaaressa! Tuodsa vaiheessa sotaa (1944) vihollisen ylivoima oli suuri!
Toisaalta… vihollinen epäonnstui yrityksessään estää vetäytyminen!
Sen olemattoman torjunnan olisi tuhonnut kuka tai mikä vaan.
Ei näy tuokaan asia olevan hallinnassa,
Maihinnousu nimenomaan torjuttiin ankaran taistelun jälkeen ja joukkojen pääosa pelastui rakennetun kiertotien ansiosta. Kalustoa jäi,mutta sehän oli vain tavaraa.
Talvela tosin menetti hermonsa,mutta ei se uutta ollut.
Blick menetti armeijakuntansa,mutta ei kunniaansa.
Sodassa sattuu,vaikka asiantuntemattomat arvostelijat eivät sitä ymmärrä edes 80 vuotta jälkikäteen.