Voiko ihmishengen arvoa mitata rahassa? Oman näkemykseni mukaan ihmishenki on mittaamattoman arvokas, mutta pohdin tässä asiaa myös laajemmin.
Yksinkertaisin tapa olisi miettiä asiaa muiden ihmisten näkökulmasta - mikä on se arvo, jonka ihminen tuottaa muille ihmisille.
Usein ajatellaan että ihmisen arvon voi mitata sillä, kuinka paljon hän tuottaa yhteiskunnalle. Tämä näkemys on kuitenkin ongelmallinen, esimerkiksi siksi, että se asettaa eri ihmisryhmät hyvin erilaiseen asemaan ja antaa eri ryhmien edustajille erilaisen ihmisarvon. Esimerkiksi köyhä on tämän näkemyksen mukaan arvottomampi kuin rikas, koska yleensä varallisuus kulkee käsi kädessä yksilön tuottavuuden kanssa.
Toisaalta tuotantoa voi olla vaikea mitata. Onko kyseessä raakatuotanto vai raha, jota yksilö tuottaa valtiolla verotuksen muodossa. Mikäli jälkimmäinen lasketaan tuotannoksi, sillä ei ole mitään tekemistä yksilön henkilökohtaisen panostuksen kanssa. Rikas perijä voi omistaa runsaasti sijoituksia, joiden kautta hän tienaa ja maksaa pääomaveroja, muttei tee lainkaan työtä. Näin ollen ihmisarvosta tulee sattumanvaraista arpapeliä. Moni työtönkään ei ole työtön vapaasta tahdostaan, vaan työmarkkinoilla vallitsevan kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan takia.
Jos nämä ongelmat halutaan ratkaista, voidaan toki katsoa ihmisen potentiaalia olla tuottava yhteiskunnalle. Teoriassa olisi mahdollista testata ihmisiä heidän pysyväksi uskotuista henkisistä ominaisuuksistaan, kuten älykkyydestä ja luonteenpiirteistä. Ihmisen arvo olisi sidoksissa siihen, mitä hän potentiaalisesti pystyisi tuottamaan, koska esimerkiksi älykkyyden ja tuottavuuden välillä vallitsee korrelaatio.
Tämäkään näkemys ei ole ongelmaton. Suurin ongelma on, ettei keinotekoinen lähestymistapa pystyisi ottamaan huomioon kaikkia tuottavuuteen vaikuttavia ominaisuuksia. Käytännössä kognitiivisten ominaisuuksien ja tuottavuuden yhteys riippuu myös kulttuurista ja ympäröivästä yhteiskunnasta, kuten mahdollisuudesta käydä koulua, eikä ole olemassa globaalia tietokantaa kognitiivisista testituloksista ja niiden yhteydestä tuottavuuteen. On myös asiallista huomata, ettei kaikkea tuotantoa ole helppoa mitata rahassa, kuten onnellisuus, jota yksilö tuottaa ystävilleen ja perheen jäsenilleen. Onnellisuus on jo itsessään vaikea suure mitata.
Toisaalta samanlaisilla argumenteilla ihmishengkeen voidaan liittää myös negatiivista arvoa. Voidaan esimerkiksi laskea kuinka paljon jonkun henkilön elättäminen maksaa. Tämä hinta voitaisiin sitten miinustaa siitä varallisuudesta, jonka kyseinen henkilö elämänsä mittaan tuottaa. Luonnollinen ongelma on, ettei tulevaisuutta voi ennustaa. Pitäisi pystyä tietämään kuinka paljon henkilön elättäminen maksaa, mutta tämä arvio nojaa väistämättä henkilön nykyiseen terveydentilaan, vaikka henkilö voi joutua auto-onnettomuuteen ja sen seurauksena pyörätuoliin, mikä on täysin mahdotonta ennustaa.
Voidaan ajatella myös negatiivista arvoa, joka liittyy esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön, koska ihmiselämän edellytys on luonnonvarojen kulutus. Näin ollen ihmishenki olisi sitä arvokkaampi mitä pienempi on hänen aiheuttamansa vahinko ympäristölle.
Vaikka edellä mainittu näkemys edistää ympäristönsuojelua, siinä on myös suuria ongelmia. Näkemys asettaa eri ihmisryhmät hyvin erilaiseen asemaan. Jos ihmisarvo sidottaisiin kulutukseen, naiset olisivat luonnostaan arvokkaampia kuin miehet, koska miehet tarvitsevat enemmän ravintoa. Myös lyhyet ihmiset olisivat arvokkaampia kuin pitkät ja vanhat arvokkaampia kuin nuoret, vaikka nuoret ovat ympäristökriisin pääasiallisia kärsijöitä. Näin siksi, koska nuoret tulevat kuluttamaan enemmän luonnonvaroja kuon vanhat, joita ei voi syyllistää heidän aikaisemmasta kulutuksesta.
Negatiivisen ihmisarvon suurin ongelma on silti se, että ihmisellä on arvoa tasan niin kauan, kun hänen tuottamansa hyöty ylittää negatiivisen arvon. Näin ollen, ihminen joka ei tuota mitään on täysin arvoton, tai oikeastaan hänen arvonsa on negatiivinen, eli haitallinen. Tällainen ihminen olisi edellä mainitussa arvokehyksessä kuin tuholaishyönteinen, jonka tappaminen on meriitti tappajalle.
Vielä suurempi ongelma on se, että kaikki edellä mainitut arvoasetelmat nojaavat yhteisen edun käsitteeseen, joka on ongelmallinen. Ajatellaan esimerkiksi tuottavuutta. On olemassa yhteiskuntia, joissa tuotannon hedelmät ja siitä syntyvä varallisuus eivät hyödytä koko yhteiskuntaa vaan pientä hallitsevaa eliittiä. Näin ollen ei olisi reilua syyllistää ihmisiä siitä etteivät he tuota. Vielä epäreilumpaa olisi sanoa, että ihmisen arvo on sidokaissa siihen varallisuuteen, jonka hän tuottaa hallitsevalle eliitille. Enemmistö yhteiskunnasta ei hyväksyisi tällaista ajattelua.
Myös ympäristöön sidottu ihmisarvo perustuu yhteisen edun käsitteeseen, koska jossain määrin on kaikkien etu että ympäristöä suojellaan. Ympäristön suojelun hyödyt ja haitat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti - nuoret korjaavat hyödyt ja vanhat kärsivät haitat.
Mikä on ihmishengen arvo
42
931
Vastaukset
- Anonyymi
Ilon ja merkityksen tuottajat ovat arvokkaimpia.
- Anonyymi
Näin ollen kyseessä ei ole kaikille yhteinen etu.
Yhteisen edun käsite on ongelmallinen myös, koska jos ihmisellä on myös negatiivinen arvo, hänet saa silloin tappaa, jos se edellyttää yhteistä etua. Yhteistä etua voidaan ajatella myös koko luomakunnan näkökulmasta, jolloin kaikkien elävien olentojen etu voisi olla koko ihmiskunnan tuhoaminen. Ihminen olisi silloin täysin arvoton.
Ei ole myöskään syytä olettaa että kaikki välittäisivät ympäristöstä yhteisen edun takia. Jos muut ihmiset nähdään arvottomina, heidän tappamistaan on helppo perustella. Jos taas etu nähdään arvon perustana, voidaan perustella koko planeetan tuhoamista ja polttamista maan tasalle. Näin voi käydä, jos joku saavuttaa teknologisen singulariteetin ja sen seurauksena irtautuu siitä riippuvuudesta, joka meillä on luontoon. Luonto ei silloin ole arvokasta hänelle, joten ei ole syytä säilyttää sitä. Jos luonto nähdään vain kilpailijana, jolla on negatiivinen arvo, koska se kuluttaa maapallon resursseja, sen tuhoaminen voi näyttää ultrakehittyneelle sivilisaatiolle houkuttelevalta vaihtoehdolta, jotta hän saa resurssit itselleen. Näin ollen luonnonsuojelua varten kehitettyä arvoajattelua voidaan käyttää omaa päämääräänsä vastaan.
Ihmishengen arvo voitaisiin myös liittää ihmislajin selviytymiseen. Jos näin ajateltaisiin, ihmisarvo olisi sitä pienempi mitä enemmän ihmisiä olisi elossa, koska yksittäinen ihminen olisi vähemmän tärkeä koko lajin säilymiselle. Näin määritellylle ihmisarvolle voitaisiin myös määritellä rahallinen arvo. Naisen arvo olisi silloin sama kuin keinokohdun kehittämiseen kuluva varallisuus ja miehen arvo sama kuin siittiöiden tuottaminen keinotekoisesti maksaisi.
Ongelma on se, ettei näitä teknologioita toistaiseksi ole olemassa, eikä tiedetä mitä niiden kehittäminen tulee maksamaan. Toinen suuri ongelma on jälleen, että tällainen määritelmä tekee naisista selkeästi miehiä arvokkaampia, mikä ei vastaa yleisesti hyväksyttyä ihmisarvon käsitettä. Samoilla argumenteilla myös steriili tai hedelmällisyysiän ylittänyt ihminen on arvoton.
Toisaalta voidaan myös miettiä aikaisemman elämän aikana saatujen jälkeläisten määrää. Tällöin ihmisarvo olisi sidottu lapsilukuun, eli ihminen olisi arvokkaampi jos hänellä olisi enemmän lapsia. On huomattava, että myös lasten hankintaan liittyvä hiilijalanjälki on suuri, joten ympäristönsuojeluun liittyvä negatiivinen arvo olisi suuri. Vanha mies voisi silloin olla huomattavan arvokas, jos hän olisi elämänsä aikana tehnyt useat naiset raskaaksi.
Mahdollisesti järkevämpi lähestymistapa olisi liittää ihmisarvo siihen mitä ihminen itse menettää, kun hän kuolee. Tämä ajattelu voitaisiin liittää myös korvausvastuuseen, tyyliin "jos rikot naapurisi omaisuutta, sinun kuuluu maksaa vastaava arvo naapurille". Elämä on ihmisen omaisuutta, joka menee rikki, jos tapat ihmisen.
Yksinkertaisin tapa määritellä ihmisarvo itseisarvona olisi sanoa, että ihmishengen arvo on sama kuin ihmisen koko omaisuuden arvo, koska kun ihminen kuolee, hän menettää koko omaisuutensa.
Ongelmia tulee, koska miljonäärit ovat tämæn mukaan arvokkaampia kuin köyhät ihmiset. Toisaalta näkemys myös ohittaa faktan, että ihmisen varallisuus voi hänen elämänsä aikana muuttua. Näin ollen, kun ihminen kuolee, hän ei ainoastaan menetä omaisuuttaan, vaan myös mahdollisuutensa kerätä omaisuutta myöhemmin. Lisäksi hän menettää kaiken henkisen ja sosiaalisen pääomansa, jonka ansiosta hän voi olla onnellinen. Henkinen pääoma, sosiaalinen pääoma ja onnellisuus ovat luonteeltaan vaikeita hinnoitella tai edes mitata luotettavasti.
On toki mahdollista vetää korrelaatio onnellisuuden ja varallisuuden välillä. Tästä korrelaatiosta olisi mahdollista laskea odotettavissa oleva varallisuus kullekin onnellisuuden tasolle. Jos onnellisuutta voitaisiin mitata, ihmishengen rahallinen arvo voitaisiin näin ollen liittää ihmisen onnellisuuteen, sinä varallisuutena, joka kyseiselle onnellisuuden tasolle olisi odotettavissa. Oikealla tavalla toteutettuna olisi mahdollista laskea tämä ihmisen koko elinajalle ns "quality adjusted life years" muodossa.
Näkemys on ongelmallinen, koska se pohjautuu ajatukseen, että ihmisen onnellisuus säilyy vakiona hänen elämänsä ajan. Onnellisuus voi kuitenkin radikaalisti muuttua. Lisäksi näin riistettäisiin ihmisarvo useilta mielenterveysongelmallisilta ja masentuneilta ihmisiltä. Vanhat ihmiset olisivat arvottomampia kuin nuoret, koska heillä on jäljellä vähemmän onnellisia elinvuosia kuin nuorilla. Lisäksi vanhuuden vaivat voivat syödä onnellisuutta.
Yksi mahdollisuus olisi myöntää, että ihmiset ovat luonnostaan eriarvoisia, mutta tällainen näkemys on potentiaalisesti vaarallinen. Hyöty ja onnellisuus ovat subjektiivisia käsitteitä. Joku ryhmä voisi käyttää niiden perusteella määriteltyä ihmisarvoa oikeuttaakseen muiden ryhmien hallitsemisen tai jopa kansanmurhan. Kuitenkin toisesta näkökulmasta katsottuna, hallitseva ryhmä ei olisi arvokkaampi kuin muutkaan.- Anonyymi
Voitaisiin myös ajatella asioita, jotka ovat uniikisti kytköksissä ihmiselämään ja sitoa ihmisarvo niihin.
Yksi tällainen asia on tietoisuus ja siihen vaadittava vahva tekoäly. Ihmisarvo voitaisiin nähdä rahallisena arvona, joka vaadittaisiin vahvan tekoälyn kehittämiseen, jolla hänen rikottu tietoisuutensa voitaisiin korvata. Näin ollen ihmisen arvoksi saataisiin tähtitieteellinen rahasumma.
Näkemys ei kuitenkaan ole ongelmaton, koska esimerkiksi näin määriteltynä ihmisarvo riippuu kulloisestakin teknologisen kehityksen asteesta. Kun teknologia kehittyy, vahvan tekoälyn kehittäminen vie vähemmän ja vähemmän rahaa, kunnes se on yhtä halpaa kuin normi PCm valmistaminen.
Vielä suurempi ongelma on, että tietoisuuteen sidottu ihmisarvo ohittaa kaiken muun mitä ihminen kuollessaan menettää. Tietoisuuden lisäksi hän menettää kaiken sen tiedon mitä hän on päähänsä säilönyt. Ihminen on kuin kirjasto, johon on säilötty hänen koko elämänhistoriansa. Kun ihminen kuolee, kirjasto palaa.
Rahallinen kustannus tälle on mittaamaton, koska tämän kaltainen historiallinen data on todellisuudessa korvaamatonta. Teoriassa sille voi laskea arvon, joka on sama kuin aikakoneen kehittämiseen vaadittava rahasumma, jolla menetetty historiallinen informaatio saataisiin takaisin. On selvää että kyseessä on tähtitieteellinen summa.
Käytännössä samaa ajattelua voitaisiin soveltaa myös muuhun historialliseen informaatioon, mutta tällaisen informaation todellinen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Historiallisella papyrus kääröllä on arvoa vain, koska joku on kiinnostunut sen sisällöstä. Näin ollen kääröstä ei makseta äärettömiä rahasummia, vaikka miljoonia kuluu helposti. Samalla logiikalla, ihmisen elämänhistorialla on arvoa, koska muut ihmiset ovat kiinnostuneita siitä. Tällaisia ihmisiä ovat hänen läheisensä, mikä voi hyvin olla yhtä suuri joukko kuin etuoikeutettu pieni ryhmä historian huippututkijoita.
Eräs ongelma on, että näin määriteltynä ihmisarvosta tulee sitä suurempi mitä enemmän ihmisellä on elossa olevia ystäviä ja sukulaisia. Julkkiksen arvo on suurempi kuin taviksen ja perheellisen suurempi kuin perheettömän.
Suurempi ongelma on, ettei tietoisuus ja elämänhistoria ole ainoat asia, jotka menetetään kuolemassa. Lisäksi ihmiseltä katoaa koko hänen tulevaisuutensa, joka hänellä muussa tapauksessa olisi mahdollisuus kokea omana itsensään.
Jotta ihminen voisi kokea tulevaisuutensa, hämet pitäisi käytännössä herättää kuolleista. Tämä olisi helpointa tehdä heti kuoleman jälkeen, kun ruumis on vielä olemassa ja aivot eivät ole mädäntyneet maahan. Myöhemmin voidaan teoriassa rakentaa alkuperäisen kanssa identtinen kopio, joka kokee hänen tulevaisuutensa.
Tällaisen kopiom rakentaminen olisi mittaamattoman kallista, koska sitä varten tarvitaan kolme suurta keksintöä, joista yhtäkään ei ole vielä keksitty: vahva tekoäly, jolla on tietoisuus, aikakone ja laite, jolla pääsee toisen ihmisen pään sisään ja näkee hänen ajatuksensa. Lisäksi aikakoneen pyörittäminen vaatisi luultavasti enemmän energiaa kuin ihmiskunta kykenee nykyään tuottamaan, joten pelkän energian hinta olisi tähtitieteellinen. Näiden kolmen keksinnön avulla menneisyydestä saataisiin kerättyä ihmisen aikaisempi elämänhistoria ja hänen aikaisemmat ajatuksensa, jotka voitaisiin istuttaa vahvan tekoälyn päähän.
Ongelmia syntyy, koska aikamatkustaminen ei nykytiedon mukaan ole ongelmatonta. Todennäköisesti aikakoneella menneisyydestä kerätyt tiedot eivät vastaisi alkuperäisiä, koska niiden kerääminen muuttaisi menneisyyttä.
Voikon olla, että ainoa keino välttää ihmiselämän ääretön hinta olisi herättää vainaja eroon heti hänen kuolemansa jälkeen. Tällaistakaan teknologiaa ei vielä ole olemassa ja todennäköisesti sen kehittäminen maksaisi satoja miljardeja euroja. Kuitenkin näin määritelty ihmishengen arvo on verraten yksinkertainen. Kyse on hinnasta, joka kuluu rikki menneen laitteen korjaamiseen.
Vähimmäisarvio ihmishengen arvolle on satoja miljardeja euroja.
On huomattava, ettei pelkkä ainutlaatuisuus tee ihmisestä arvokasta. Jokainen hiekanjyvä rannalla on ainutlaatuinen, mutta silti jokainen jyvä on suhteellisen arvoton. Syy tälle on, ettei tästä ainutlaatuisuudesta ole hyötyä kenellekään. Siksi jälleen joudutaan palaamaan ongelmalliseen hyödyn käsitteeseen. Ihmishengen kohdalla hyötyjiä on paljon: yhteiskunta, perheenjäsenet, ja ihmislaji laajemmin. Pääasiallinen hyötyjä on kuitenkin ihminen itse.
Elämä on edellytys aivan kaikelle mitä ihmisellä voi olla. Ilman elämää, ihmisellä on nolla vaikutusmahdollisuutta ympäröivään maailmaan. Ihminen ei voi saada lapsia, kerätä varallisuutta, äänestää, kirjoittaa kirjaa tms. Hänellä ei ole mahdollisuutta olla onnellinen, tulla kuuluisaksi tai saada nimeään historian kirjoihin. Siksi elämä on yksilölle äärettömän arvokas.
- Anonyymi
-jokainen ihminen on laulun arvoinen, Veikko Lavi
- Anonyymi
Tuo on siis alaraja mutta mikä on todellinen arvo?
- Anonyymi
Arvo riippuu ihan siitä, keneltä kysytään. Siinä mielessä pohdiskelu on turhaa.
Yhteisön kannalta on kuitenkin mietittävä sitä, että kuinka paljon yhden ihmishengen säästäminen saa maksaa. Tätä joudutaan miettimään mm. koronarajoituksista päätettäessä. Asiasta ei tosin ääneen sovi puhua. - Anonyymi
Puolet pois, sanoi entien suomen maikka ainekirjoitukselleni.
- Anonyymi
Valtiokonttori tuon tietää ilman turhanaikaisia jaskanpankutuksiakin.
- Anonyymi
Olen netissä nähnyt luettelon, jossa oli kerrottu ihmishengen lisäksi myös esimerkiksi menetettyjen silmien tai käden hinta. Taisi olla jonkun vakuutusyhtiön tai valtionkonttorin laatima.
- Anonyymi
Viimeisimmän kurssin mukaan noin 3 euroa ja 21 senttiä.
- Anonyymi
Kyllä ihmisarvon voi rahassa mitata käyttämällä vaihtoehtoiskustannuslaskelmaa.
Esim. onnettomuudessa kuollut ihminen aiheuttaa menetyksen, joka on rahassa mitattavissa. Tällaisen menetyksen vaihtoehtoiskustannuksena on tuon onnettomuuden välttämisen kustannukset. Kun viimeksi mainittu on suurempi (tai yhtä suuri) kuin ensiksi mainittu menetys, ryhdytään toimiin ihmishenkien säästämiseksi esimerkiksi rakentamalla eritasoliittymä.
Vaihtoehtoiskustannus tietenkin vaihtelee eri tapauksissa, mutta miljoonan euron tienoissa liikutaan usein laskelmissa. - Anonyymi
Tuokin on täysin materialistinen lähestymistapa asiaan. Mitä jos ihminen onkin todellisuudessa kuolematon henkiolento joka on täällä vain elämänkoulussa? Silloihan tuo kysymys on melko erikoinen.
- Anonyymi
Kuolemattomalla henkiolennolla olemassaolon arvo on positiivinen hänen astellessaan maan päällä puiden ja pensaiden keskellä, ja pimeässä tyhjyydessä negatiivinen jokaista vietettyä sekuntia kohti.
Kokonaisuudessaan arvo on äärettömän negatiivinen, mutta ihmisenä olo on siinä pieni positiivinen töyssy.
- Anonyymi
Ihmishengen arvoa ei voi määrittää minkään hintakäsitteen avulla rahassa pätevällä tavalla, koska ihmiset ovat eriarvoisia. Täten ihmishengen arvo on heterogeeninen käsite, jota ei voida myöskään legitimoidusti homogenisoida. Joten keskimääräistä ihmishengen arvoakaan ei voi määrittää millään järkevällä tavalla.
Ihmisen omat teot määrittävät ihmisen arvon, joka vaihtelee ihmisten kesken ko. ihmisen tekojen seurauksena.
Minkään yksittäisen ihmisen todellista arvoa ei voi mitata tällä hetkellä millään järkevällä tavalla.
Mutta mikään ei estä sopimasta mikä on ihmishengen hinta rahassa.- Anonyymi
Ihmishengen hinnan voi määrittää rahassa mitaten, koska rahalla voi mitata ihan mitä vain arvoa. Eri asia on sitten, kuten kommentoijakin huomauttaa, onko tämä järkevää.
Yksinkertaistaen sama: jos ihmisen hengen arvo (hinta) olisi miljoona euroa, niin vaihtaisinko henkeni miljoonaan euroon? Jokainen ymmärtää, että mitäs minä sillä miljoonalla kuolleena tekisin. Okei, lapsillehan sen voisi jättää perinnöksi.
- Anonyymi
Ihmishengen arvoa voi halutessaan mitata rahassa mutta tulos ei ole yksikäsitteinen. Jollekulle arvo on äärettömän suuri ja toiselle taas hengellä ei ole muuta arvoa kuin tappamiseen käytetyn pistoolin patruunan hankintahinta.
- Anonyymi
Ei se noin mene, kun jotakin rahassa mitataan. Kotisi arvo voi olla jollekin iso, mutta toiselle taas arvoton. Mutta tästä ei seuraa ongelmaa, koska markkinoilla arvotetaan koteja (asuntomarkkinat), joiden perusteella kodistasi saa myydessä jonkin summan.
Ihmisen hengellä ei ole tuollaista markkinaa, mutta silläkin on yhteiskunnallisessa päätöksenteossa olemassa vaihtoehtoiskustannusarvonsa, jonka voi ilmaista rahassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se noin mene, kun jotakin rahassa mitataan. Kotisi arvo voi olla jollekin iso, mutta toiselle taas arvoton. Mutta tästä ei seuraa ongelmaa, koska markkinoilla arvotetaan koteja (asuntomarkkinat), joiden perusteella kodistasi saa myydessä jonkin summan.
Ihmisen hengellä ei ole tuollaista markkinaa, mutta silläkin on yhteiskunnallisessa päätöksenteossa olemassa vaihtoehtoiskustannusarvonsa, jonka voi ilmaista rahassa.Ihmisen ainoa koti on oma ruumis. Ei auta vaikka olisi millainen palatsi, jos ei viihdy omissa nahoissaan.
Näitä arvokkaita asuntoja rakennetaan, rempataan ja muutetaan juuri siksi ettei ihmiset kestä itseään. On vähintään pakko hankkia uusia huonekaluja ja siirtää niiden paikkaa, jotta ei tarvitse oikeasti olla "kotona".
- Anonyymi
Jos vanhus kuolee koronaan, hän on vain numero tilastoissa. Jos ihminen hukkuu Välimereen salakuljettajan veneen kaaduttua, on kaikki mahdollinen tehtävä tällaisten tapausten estämiseksi.
- Anonyymi
Kyynisesti katottuna ihmisen arvo on kutakuinkin nolla edellyttäen, että hän tekee normaalin työuran. Alussa ja lopussa arvo on negatiivinen.
On laskettu, että ikänsä syrjäytyneen arvo on -1.5 miljoonaa euroa. Lehdestä luin.
Yksilölliset erot ovat hurjan suuret. Joidenkin arvo on korkea ja joidenkin pahasti miinuksella.- Anonyymi
Arvotuksessa on tietysti kyse arvoista. Vihervassarin arvoasteikon mukaan kehitysmaista tulevan ikänsä syrjäytyneen elintasoshoppailijan arvo on äärettömän korkea.
- Anonyymi
Ihmishengen arvo on yksinkertainen: onko joku arvokkaampi elossa vai kuolleena? Raha ja muu hyöty on ainoa mittari ihmisen oikealla arvolle niin yhteiskunnan tasolla kuin ihmissuhteissakin.
- Anonyymi
Raha ei voi olla arvon mittari, koska raha on mittayksikkö. Mittayksikkö ei ole mittari, jolla voisi mitata arvoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raha ei voi olla arvon mittari, koska raha on mittayksikkö. Mittayksikkö ei ole mittari, jolla voisi mitata arvoa.
Litra ei voi olla tilavuuden mittari, koska se on mittayksikkö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Litra ei voi olla tilavuuden mittari, koska se on mittayksikkö.
Kyllä, esim. mansikoiden tilavuutta ei voi mitata litranmitalla, vaan tarvitaan monimutkaisempia menetelmiä niiden tilavuuden mittaamiseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, esim. mansikoiden tilavuutta ei voi mitata litranmitalla, vaan tarvitaan monimutkaisempia menetelmiä niiden tilavuuden mittaamiseksi.
Kummasti voin täyttää litran mitan mansikoilla ja sanoa, että tässä on nyt litra mansikoita. Tai soseuttaa marjat ja saada enemmän mansikkaa litran mitan sisälle. Outoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kummasti voin täyttää litran mitan mansikoilla ja sanoa, että tässä on nyt litra mansikoita. Tai soseuttaa marjat ja saada enemmän mansikkaa litran mitan sisälle. Outoa.
Olet tehnyt karkean virheen tilavuuden mittauksessa.
Ennemmin kannattaa ottaa 2 litran mitta-astian johon aluksi kaataa litran vettä, ja lisää siihen torimyyjältä "litran" mansikoita. Vedenpinta nousee 1,5 litran kohdalle. Sen jälkeen voi vaatia torimyyjältä lisää mansikoita kunnes vedenpinta on 2 litran kohdalla jolloin mansikoiden tilavuus on tasan litra.
- Anonyymi
Ihmisyksilönkin osana on syntyä, lisääntyä ja kuolla. Näin on, jotta lajilla olisi mahdollisuus kehittyä uudistumisen kautta. Ylikansoittuvassa maailmassa lisääntyjistä ei ole pulaa, joten yksilön arvo ei ole kovinkaan suuri.
- Anonyymi
On aivan näkökulmakysymys. Yksilön arvo riippuu siitä, tarkastellaanko tilannetta yksilön, hänen lähiympäristönsä vai ihmislajin kannalta. Yksilön arvo pienenee murto-osaan joka portaassa. Lajin kannalta juuri yhdelläkään yksittäisellä yksilöllä ei ole arvoa.
- Anonyymi
Tarkoittaako tuo, että ihmisarvo muuttuu päivittäin, eikä pysy yksilötasolla vakiona? Arvo laskee sellaisina päivinä jolloin syntyvyys on suurempi kuin kuolleisuus, ja kasvaa jos esim. katastrofin johdosta kuolee paljon ihmisiä saman päivän aikana jolloin kuolleisuus ylittää syntyvyyden.
Pitkällä aikavälillä ihmisarvo on ollut laskusuuntainen ja puolittunut vuodesta 1970 lähtien, ja laskenut kymmenesosaan siitä mitä se oli 1750.
- Anonyymi
Aina se yhden piikin voittaa
https://m.youtube.com/watch?v=dyJDSyWEjQo - Anonyymi
Itse asiassa ihmisen hengen ja terveyden rahallinen arviointi ei ole niin pöyristyttävää kuin ensin ajattelisi. Jenkeissä on katsottu viisaaksi että monille ei tarjota terveydenhuoltoa ollenkaan, jolloin nämä syrjäytyvät yhteiskunnasta kokonaan tai alkavat rikollisiksi. Tämä tietysti on taakka yhteiskunnalle, mutta tästä faktasta ei välitetä. Samaan suuntaan ollaan menossa täälläkin, rikkaat pääsevät jonojen ohi menemällä yksityiselle klinikalle. Ei paljon järkeä eikä etiikkaa.
- Anonyymi
Rikollisen toiminnan harjoittamiseen vaaditaan hyvää kuntoa ja terveyttä, joten kannattaako roskasakin terveydenhuoltoon panostaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rikollisen toiminnan harjoittamiseen vaaditaan hyvää kuntoa ja terveyttä, joten kannattaako roskasakin terveydenhuoltoon panostaa.
Kaikki köyhätkö ovat sinun mielestäsi "roskasakkia"?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rikollisen toiminnan harjoittamiseen vaaditaan hyvää kuntoa ja terveyttä, joten kannattaako roskasakin terveydenhuoltoon panostaa.
Miten se että ihminen tapetaan teveydenhuollon eväämisellä eroaa eettisessä mielessä siitä että ihminen tapettaisiin pyssyllä tai puukolla? Siis ihan oikeasti? (Jonotusta ei oteta huomioon niin kauan kuin se on reilua.)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se että ihminen tapetaan teveydenhuollon eväämisellä eroaa eettisessä mielessä siitä että ihminen tapettaisiin pyssyllä tai puukolla? Siis ihan oikeasti? (Jonotusta ei oteta huomioon niin kauan kuin se on reilua.)
Se on nk. lässyhumanistinen tapa.
- Anonyymi
Arvioisin ihmishengen arvon ensinnäkin sen perusteella, miltä näyttää, ja onko terve. Sitten se, mitä on saanut aikaan, äly, ja mikä on luonne.
Parasta olisi, jos hän vielä eläisi rautakautta - tietää astrologiasta ja on nähnyt miten rautaveitsi tehdään rautakauden menetelmin.
Tästä on vitsi:
- Jos joutuisitte autiolle saarelle, kenet valitsisitte mukaanne?
- Haluaisin Johnny Deppin.
- Minä valitsisin Pamela Anderssonin.
- Valitsisin mukavan yleislääkärin, joka pitää metsästyksestä, kalastuksesta ja puutarhanhoidosta. Näin ollen te kaikki kuolette. - Anonyymi
Kuoleman kulttuurissa henki on hyttynen avaruudessa.
- Anonyymi
Ihmiselämän arvo euroina, yksi mittaustapa:
Paljonko henkilöön käytetään verovaroja,
lapsuus, työikä, vanhuus,
Suhteessa paljonko tämä tuottaa veroja valtiolle elinaikanaan. - Anonyymi
Putlerille omakin sotilas on kuin suuhun joutunut kärpänen, jonka voi vain sylkäistä pois.
- Anonyymi
Kysynnän ja tarjonnan laki.
Venäjällä on paljon ihmisiä, joten ihmisliha on halpaa.
Kulttuurillisia rajoitteitakaan ei ole, joten ihmisarvon merkitys jää vähäiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysynnän ja tarjonnan laki.
Venäjällä on paljon ihmisiä, joten ihmisliha on halpaa.
Kulttuurillisia rajoitteitakaan ei ole, joten ihmisarvon merkitys jää vähäiseksi.Et näköjään tiedä Venäjästä mitään. Näin miten kolmannen luokan kansalaista autettiin Moskovassa. Kenties unohdat, mitä on olla kristitty Venäjällä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664603Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142249- 251774
- 121508
- 271443
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51298- 101227
- 131146
- 231092
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911014